Etusivu » Krooninen alaraajahaava

Krooninen alaraajahaava

Käyvän hoidon potilasversiot
28.7.2014
Jaakko Viljamaa ja Annikki Vaalasti

Käypä hoito -suositus «Krooninen alaraajahaava»1

Alaraajan verenkiertohäiriöt aiheuttavat suurimman osan kroonisista alaraajahaavoista, mutta haavan taustalla saattaa olla myös jokin harvinaisempi tauti. Ikääntyminen on merkittävä alaraajahaavojen riskitekijä. Oikean hoidon valinta perustuu haavan aiheuttajan tunnistamiseen. Hoitotulokset ovat sitä paremmat, mitä aikaisemmassa vaiheessa hoito päästään aloittamaan.

Kroonisella eli pitkittyneellä alaraajahaavalla tarkoitetaan säären tai jalkaterän haavaa, joka on ollut avoinna yli neljän viikon ajan. Jos haavan taustalla on valtimoverenkierron vajaus, määritellään haava krooniseksi jo siinä vaiheessa, kun haava on ollut avoinna kahden viikon ajan.

Krooninen alaraajahaava ei ole oma itsenäinen tautinsa, vaan seurausta jostain haavoja aiheuttavasta tai ylläpitävästä taudista tai muusta tekijästä.

Kroonisen alaraajahaavan tavallisin syy on laskimovajaatoiminta, mutta alaraajojen tukkivan valtimotaudin seurauksena kehittynyt raajan valtimoverenkierron vajaus on myös yleinen haavojen aiheuttaja. Alaraajojen tukkivan valtimotaudin merkittävimmät riskitekijät ovat ikääntyminen, tupakointi ja diabetes. Muita haavoja aiheuttavia tauteja ovat esimerkiksi nivelreuma ja muut sidekudossairaudet, verisuonitulehdukset ja pahanlaatuiset kasvaimet.

Haavan taustalla voi olla myös jokin harvinaisempi tauti. Tämän takia potilaan on syytä hakeutua aina lääkäriin, jos raajaan on ilmaantunut haava, jonka ulkonäkö on jollain tapaa poikkeava tai jonka paraneminen näyttää kestävän tavanomaista kauemmin – varsinkin, jos haavan syy on tuntematon.

Haavan oireet

Haavan aiheuttamat oireet voivat olla hyvin vaihtelevia eikä ole olemassa mitään yksittäistä tyypillistä haavan oiretta.

Jos raajassa on särkyä, joka paikantuu jalkaterään, varpaisiin tai haavan läheisyyteen, herättää yöllä ja helpottaa, kun jalkoja riiputtaa sängynreunan yli tai nousee hetkeksi kävelemään, on suositeltavaa hakeutua lääkäriin jo lähipäivinä: haavan syynä voi olla raajan valtimoverenkierron vajaus, joka pahimmillaan saattaa johtaa vakavaan tulehdukseen tai etenevään kudostuhoon.

Diabeetikoilla ei välttämättä esiinny tällaista varoittavaa leposärkyä. Diabeetikon onkin erityisen tärkeää hakeutua lääkäriin, jos hänellä on jalassaan huonosti paraneva haava.

Tunnista tulehdus

Yli 80 %:ssa haavoista kasvaa jokin bakteeri. Tämä ei kuitenkaan näytä estävän haavaa paranemasta eikä sinällään vaadi antibioottihoitoa, jos haavasta ei ole todettavissa varsinaisia tulehdukseen viittaavia löydöksiä eikä potilaalla ole tulehduksen oireita.

Kuumotus, punoitus, turvotus ja kipu haavassa tai sen ympäristössä ovat merkkejä tulehduksesta, kuten myös märkäinen haavaerite tai haavan nopea laajeneminen. Jos potilaalla on lisäksi yleisoireita, kuten kuumetta ja yleistä huonoa oloa, voi kyse olla vakavasta tulehduksesta, joka saattaa vaatia pikaista sairaalahoitoa.

Tarkka alkututkimus

Haavapotilasta haastateltaessa selvitetään haavan syntymekanismi, kuinka pitkään haava ollut avoinna ja se, miten haavaa on siihen mennessä hoidettu. Samalla kirjataan ylös potilaan perussairaudet ja lääkitykset, alaraajoihin aiemmin kohdistuneet vammat ja toimenpiteet sekä muut haavan synnyn ja hoidon kannalta oleelliset seikat.

Potilasta tutkittaessa kiinnitetään huomiota haavan kokoon ja ulkonäköön, haavaa ympäröivän ihon muutoksiin, tulehduksen merkkeihin ja raajan turvotukseen. Alkututkimuksessa arvioidaan myös aina raajan valtimoverenkierron riittävyys vähintään tunnustelemalla jalan valtimosykkeet.

Täsmällistä hoitoa

Alkututkimuksen tavoitteena on haavan aiheuttajan tunnistaminen, minkä jälkeen hoito voidaan kohdistaa haavan perussyyhyn. Hoito on aloitettava heti haavan ilmaannuttua: haavan kroonistuessa sen paraneminen pitkittyy ja välttämättä haava ei tällöin enää parane ilman leikkaushoitoa.

Turvotuksen hoito

Laskimoperäisen haavan tärkein hoito on turvotuksen poistaminen raajasta. Suurin osa laskimohaavoista paranee muutamassa kuukaudessa, jos turvotuksenestohoito vain on säännöllistä. Hoito voidaan toteuttaa erilaisilla sidoksilla tai lääkinnällisellä hoitosukalla. Alkuvaiheessa suositaan sidoksia, koska turvotuksen vähentyessä raajan koko pienenee nopeasti; hoitosukan käyttöön voidaan siirtyä, kun enin osa turvotuksesta on saatu poistettua. Sukkien kimmoisuus vähenee käytön myötä, minkä takia on suositeltavaa hankkia uudet sukat vähintään kuuden kuukauden välein.

Haavan paikallishoito

Paikallishoidon tavoitteena on luoda haavaan paranemiselle otolliset olosuhteet, puhdistaa haava ja suojata haavaa tulehdukselta. Haava puhdistetaan vesijohtovedellä suihkuttamalla tai huuhtelemalla haavaa keittosuolaliuoksella. Tulehtunut, katteinen tai runsaasti erittävä haava puhdistetaan ja hoidetaan tarvittaessa päivittäin. Puhdaspohjaisen haavan hoitoväli voi sen sijaan olla useita päiviä.

Erilaisia haavanhoitotuotteita on markkinoilla kymmenittäin. Tuotteen valinnan ratkaisee se, minkä tyyppisestä haavasta on kyse ja missä paranemisen vaiheessa haava on. Haavanhoitotuotteet saattavat allergisoida, vaikka se nykyisiä tuotteita käytettäessä onkin harvinaista. Jos iho haavan ympärillä alkaa punoittaa tai siihen ilmaantuu ihottumaa tai rakkuloita, on lääkärin syytä arvioida tilanne ja ohjata potilas tarvittaessa allergiakokeisiin.

Kirurginen hoito

Kuolleen tai tulehtuneen kudoksen kirurginen poisto edistää haavan paranemista. Usein tällainen toimenpide voidaan tehdä polikliinisesti ilman puudutusta tai paikallispuudutuksessa, mutta joskus tarvitaan laajempaa leikkaussaliolosuhteissa tehtävää haavan puhdistusleikkausta.

Jos haavan paraneminen ei edisty paikallishoidoilla parissa kuukaudessa tai haava on ollut avoinna yli puolen vuoden ajan ja sen koko on yli viisi neliösenttimetriä, harkitaan ihonsiirtoa tai muuta haavan korjausleikkausta.

Valtimohaava vaatii parantuakseen lähes aina raajan valtimoverenkiertoa korjaavia toimenpiteitä, kuten valtimoiden pallolaajennusta tai ohitusleikkausta. Valtimohaavaa epäiltäessä potilas tulee lähettää verisuonikirurgin arvioon.

Laskimohaavan taustalla olevan laskimovajaatoiminnan kajoava hoito pienentää haavan uusiutumisriskiä. Useimmiten laskimovajaatoiminta on leikkauksen sijaan hoidettavissa polikliinisesti laskimoiden vaahdotuksella tai paikallispuudutuksessa tehtävällä lämpökatetrihoidolla.

Älä unohda näitä

Tupakoinnin lopettaminen on hyödyllistä haavan paranemisen kannalta.

Haavapotilaan ravinnontarve on lisääntynyt, ja haavan paraneminen edellyttää riittävää valkuaisaineiden, hiilihydraattien, kivennäisaineiden ja vitamiinien saantia.

Nivelreumaatikon jalkahaava

Nivelreumaan liittyvät jalkaterän virheasennot, nivelten jäykkyys ja pohjelihaspumpun heikkous ovat kroonisen alaraajahaavan riskitekijöitä. Lisäksi nivelreuman hoidossa käytetyt kortisonijohdokset heikentävät ihoa, mikä tämäkin osaltaan altistaa haavojen synnylle.

Nivelreumaatikon jalkahaavojen ehkäisyn ja hoidon tärkeimmät osa-alueet ovat nivelreuman tehokas hoito, jalkahoito, apuvälineet, erityisjalkineet ja alaraajojen toimintoja tukevat hoidot, kuten nivelten liikelaajuuksia ylläpitävät ja palauttavat venyttelyt sekä lihastasapainoharjoitteet.

Katso myös seuraavat potilasversiot

Tekstin ovat Lääkäriseura Duodecimin hoitosuosituksesta muokanneet LL, verisuonikirurgian erikoislääkäri Jaakko Viljamaa Turun yliopistollisesta keskussairaalasta ja dosentti, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, ylilääkäri Annikki Vaalasti Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.