Hae TerveyskirjastostaVoit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää » |
Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä |
|||
UnettomuusKäyvän hoidon potilasversiot 28.7.2008 Käypä hoito -suositus «Unettomuus»1 (päivityksessä)
Unettomuus on yleinen ongelma, joka vaatii hoitoa. Pitkittyessään unettomuus lisää monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. Unettomuutta hoidetaan omatoimisella unihuollolla sekä tarvittaessa lyhytkestoisella lääkehoidolla. Lääkehoitoa ei tarvita, jos nukahtamis- tai univaikeuksista huolimatta herää aamulla virkeänä ja kokee elämänlaatunsa hyväksi. Mitä unettomuus on?Unettomuuteen kuuluu toistuvasti nukahtamisvaikeuksia, yöunet jäävät liian lyhyiksi tai unen laatu on huonoa silloinkin kun olisi mahdollisuus nukkua. Unettomuus luokitellaan sen keston mukaan kolmenlaiseksi. Tilapäinen unettomuus kestää alle kaksi viikkoa, lyhytkestoinen unettomuus 2–12 viikkoa ja pitkäkestoinen unettomuus yli kolme kuukautta. Pitkäkestoinen unettomuus on tärkeä hoitaa, sillä se heikentää toimintakykyä, altistaa ruumiillisille ja psyykkisille sairauksille ja esimerkiksi keskivartalolihavuudelle. Unettomuudesta johtuva väsymys on taustatekijänä kolmasosassa liikenneonnettomuuksista. Unettomuusvaiheet, jotka lähtevät itsestään pois, kuuluu kaikkien ihmisten elämään. Unettomuuden syytUnettomuus kehittyy monien tekijöiden vuorovaikutuksesta. Se alkaa yleensä elämäntilanteen muutoksesta, johon on luonnollista reagoida unettomuudella. Unettomuuden taustalla voi olla myös vuorotyö ja epäsäännölliset työajat, huonot nukkumistottumukset ja olosuhteet tai persoonallisuuden piirteet. Myös monet sairaudet ja niiden aiheuttamat oireet voivat aiheuttaa unettomuutta. Huumeet, alkoholi, tupakka ja kofeiinipitoiset juomat (myös kola- ja energiajuomat) voivat lisätä unihäiriöitä. Unettomuuskierteen taustalla usein oleva ylivireys voi johtua monesta eri syystä: liiallisesta henkisestä tai fyysisestä aktiivisuudesta tai ongelmien huomiotta jättämisestä päivällä, jolloin ne tunkeutuvat mieleen yöllä. Myös huoli unesta ja uni-valverytmin rikkoutuminen saattavat aiheuttaa noidankehän, jossa unen yrittäminen vain pahentaa tilannetta ja tilapäinen unettomuus muuttuu krooniseksi unettomuudeksi.
Kuva 1. Unettomuuden toteaminen Unettomuus todetaan kartoittamalla nukkumiseen liittyvät seikat sekä lääkitys ja muut sairaudet, pidetään nukkumispäiväkirjaa ja tehdään terveystarkastus. Pitkittyvän unettomuuden syitä voi olla tarpeen selvittää kotioloissa viikon ajan ranteeseen laitettavan aktigrafin liikerekisteröinnillä. Laitteen liikerekisteröinti auttaa myös unen määrän ja laadun arvioinnissa. Erittäin vaikeita uniongelmia voidaan selvittää unilaboratoriossa tehtävässä laajassa kokoyön unipolygrafiassa, jonka avulla saadaan tietoa mm. aivosähkötoiminnasta unen aikana. Nukkumishistorian selvittäminen, ks. suosituksen taulukko 1 tästä linkistä «http://www.terveysportti.fi/eutil/avaa?tk=kh&artikkeli=hoi50067&kohde=T1»1. Unettomuuden hoitoSilloin, kun unettomuus on luonnollinen reaktio äkilliseen elämänmuutokseen tuki, lohduttaminen ja neuvonta ovat tärkeitä. Jos unettomuus jatkuu, kannattaa kiinnittää huomiota unirytmin säännöllistämiseen, elämäntapamuutoksiin ja nukkumista helpottavien ulkoisten olosuhteiden luomiseen. Ellei unihuolto tuo apua, lyhytaikainen unilääkitys saattaa olla tarpeen. Pitkäaikaistakin unettomuutta kannattaa ensin hoitaa ilman unilääkkeitä. Kognitiivisissa terapioissa pyritään muuttamaan tapoja kokea ja käyttäytyä. Terapian teho säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Lääkityksestä voi olla apua lyhytaikaiseen unettomuuteen. Siihen suositellaan lähinnä uusia bentsodiatsepiinien kaltaisia unilääkkeitä tai unettomuuden hoitoon soveltuvia depressiolääkkeitä. Melatoniini voi tulla kyseeseen iäkkäämpien ihmisten unettomuuden ja myös esimerkiksi viivästyneen unijakson hoidossa. Pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon suositellaan ensisijaisesti kognitiivisia menetelmiä, sillä vaikka unilääkkeet pidentävät unta, niiden haittavaikutukset voivat olla merkittäviä. Unettomuuden lääkkeetön hoito, ks. suosituksen taulukko 2 tästä linkistä «http://www.terveysportti.fi/eutil/avaa?tk=kh&artikkeli=hoi50067&kohde=T2»2. Unettomuuden lääkehoito, ks. suosituksen taulukko 3 tästä linkistä «http://www.terveysportti.fi/eutil/avaa?tk=kh&artikkeli=hoi50067&kohde=T3»3. Unilääkkeiden käytön lopettaminenUnilääkkeen käyttö kannattaa alun perin rajoittaa enintään noin kahteen viikkoon, jolloin unilääkeriipuuvuutta ei ehdi syntyä. Pitkäaikainen lääkitys lopetetaan niin, että ensin lääkettä otetaan vain joka toisena iltana tai enintään neljä kertaa viikossa ja enintään kuukauden ajan. Pitkäaikainen unilääkitys lopetetaan aina annosta asteittain pienentäen. Lääkityksen lopettaminen voi viedä joskus useita kuukausia. Unettomuuden yleisyysKroonisesta unettomuudesta kärsii 5–12 prosenttia aikuisista. Esimerkiksi vuorotyöntekijöistä unettomuus vaivaa peräti kolmasosaa ja nuorilla, erityisesti tytöillä, on keskimääräistä useammin nukahtamisvaikeuksia ja unettomuus yleistyy ikääntyessä. Unettomuuden ehkäisy
Unettomuuden hoito
Lisää tietoa unettomuudesta:
Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta laatinut lääketieteen toimittaja Teija Riikola ja sen on tarkistanut suosituksen laatineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja neurologian dosentti Markku Partinen. |
Kotikuntasi terveyspalvelutValitse kotikuntasi
Katso myösUutta Terveyskirjastossa |
|||
|
© 2013 Kustannus Oy Duodecim • Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki • Puh: (09) 6188 51 • terveyskirjasto@duodecim.fi
| ||||


