Etusivu » Terveyskolumnit » Rasvakahakka

Rasvakahakka

Kolumni
29.9.2010
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Tänä syksynä on puhuttu taas rasvasodasta. Alkulaukaus oli YLE:n tuottama MOT-ohjelma televisiossa 13.9. Kolme päivää myöhemmin rasvoista kiisteltiin A-talk ohjelmassa. Saman viikon lauantaina Iltasanomien kannessa luki isolla "Rasvasota", ja lehti ruoti aihetta neljän sivun verran.

Varsinainen rasvasota Suomessa alkoi niihin aikoihin, kun valmistuin lääkäriksi. Maataloustuottajat ja Valio puolustivat voita ja muita maitorasvoja. Hyökkääjinä olivat Lääkärit ja tutkijat, jotka kertoivat, että maitorasva ja muut eläinrasvat ovat haitallisia. Ne kun kohottavat veren kolesterolia, joka tukkii valtimoita. Ankarimmat taistot käytiin 1970-luvulla.

Rasvasota päättyi tutkimustiedon selvään voittoon. Suomalaiset siirtyivät voista margariiniin ja alkoivat käyttää vähärasvaisia maitotuotteita. Valio ja muut maidon jalostajat reagoivat välittömästi ja alkoivat tarjota vähärasvaisia tuotteita kansalle.

Suomalaisten kolesteroliarvot lähtivät hämmästyttävästi alenemaan. 1970-luvun alussa kansalaisten keskimääräinen veren kolesteroli oli melkein seitsemän, nyt se on lähellä viittä. Samaan aikaan sydäninfarktin kuolleisuusluvut alkoi alentua. Tällä hetkellä työikäisten kuolleisuus on enää viidesosa neljänkymmenen vuoden takaisista huippuluvuista.

Nyt siis kahakoidaan jälleen. Tällä kertaa lääkärit ja ravintoasiantuntijat puolustavat vakiintuneita linjoja. Hyökkääjänä ei ole mikään yhtenäinen armeija vaan sissijoukko, joka koostuu muutamasta toimittajasta ja toisinajattelijasta, mukana muutama lääkärikin.

YLE:n internet-sivujen mukaan "MOT-toimittaja pyrkii tekemään omia tutkimuksia ja välttämään aiemmin julkaistujen tutkimustulosten tai näkemyserojen esittelyä."

Ohjelmassa taitavasti vältettiin ne kymmenet ja sadat tutkimustulokset, jotka kertovat kohonneen kolesterolin haitoista ja erilaisten rasvojen vaikutuksista. Yhtä taitavasti toimittajan omat "tutkimukset" onnistuivat kaivamaan esille valtavirrasta poikkeavia tuloksia. Suomalaisten kolesterolin ja sydäninfarktien samanaikainen ja dramaattinen väheneminen sivuutettiin.

MOT:n toimittajalle todisteeksi riitti jopa yhden lääkärin tekemä koe kovan eläinrasvan lisäämisestä. Tällä Atkinsin dieetilllä paino putosi reilusti ja veren rasvat laskivat. Lääkäri ja toimittaja eivät selvästikään tienneet, että aina kun ihminen laihtuu, myös rasva-arvot laskevat, riippumatta siitä mitä syö.

MOT-ohjelmasta katsojat saivat sen käsityksen, että kolesteroli ei vaikuta verisuoniin eikä lisää sepelvaltimotaudin vaaraa. Ohjelmassa kerrottiin että, kovat rasvat ovat suorastaan terveellisiä, niitä voi syödä mielin määrin.

Duodecimin Käypä hoito -suosituksia tekevät työryhmät toimivat täsmälleen päinvastoin kuin MOT-toimittajat. Kukaan työryhmän jäsenistä ei tee omia tutkimuksia, vaan kaikki johtopäätökset perustuvat riittävän laajoihin ja laadukkaisiin kansainvälisiin tutkimuksiin. Julkaistuista tutkimuksista ei saa poimia sellaisia, mitkä miellyttävät, vaan käydään läpi kaikki. Työlästä hommaa, mutta näin on toimittava, jotta saadaan oikea kuva aiheesta.

Käypä hoito -suositukset ovat täysin läpinäkyviä. Kuka tahansa voi internetin sivuilla (www.kaypahoito.fi) tarkastaa, mihin tutkimustuloksiin kukin väite perustuu.

Viime vuonna (2009) päivitetty veren rasvahäiriöiden Käypä hoito -suositus päätyi seuraaviin johtopäätöksiin ravinnosta: "Kovan eli tyydyttyneen rasvan saantia tulisi vähentää korvaamalla se pehmeillä rasvoilla, kuten kasviöljyillä ja kasvirasvoilla. Kokonaiskolesteroliarvoa saadaan näillä toimenpiteillä pienennetyksi 3–10 %."

Koko rasvakahakka pyöri verisuonisairauksien ympärillä. Mutta entä rasva ja painonhallinta? Siitäkin tiedetään paljon, sillä vähän hiilihydraatteja sisältäviä ruokavalioita on monissa tutkimuksissa verrattu nykyisten suositusten mukaiseen vähärasvaisempaan ruokavalioon. Niukasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio laihduttaa alussa paremmin, mutta vuoden kohdalla ja sen jälkeen painotuloksissa ei ole eroja. Selvimmät erot ovat haitoissa, sillä vähähiilihydraattisen ruuan aikana esiintyy enemmän ummetusta, suonenvetoa ja päänsärkyä.

Rasvakeskustelussa on myös väitetty, että vähän hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio on hyödyllinen diabeteksen ehkäisyssä. Tosiasiassa sen pitkänajan vaikutusta diabeteksen vaaraan ei tiedetä, koska asiaa ei ole kunnolla tutkittu. Sen sijaan nykyisten suositusten mukaisen kohtalaisen paljon hiilihydraatteja sisältävän ruuan tiedetään tehokkaasti ehkäisevän diabetesta.

Nyt esillä olleista aineksista ei voi mitään rasvasotaa syntyä. Tämän syksyn tapahtumat ei ollut sotaa, vaan ohimenevä pieni kahakka.

PS: Terveyskirjastosta löydät tässä kolumnissa mainittuja tietolähteitä: kuva sydäninfarktien vähenemisestä, ks. «Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus»1, ja kolesteroliarvojen muutoksesta, ks. «Seerumin kolesteroli miehillä»2. Tietoa vähän hiilihydraatteja sisältävästä ravinnosta, ks. «Vähähiilihydraattinen ruokavalio ("karppaus")»1. Veren rasvahäiriöiden Käypä hoito -suosituksen potilasversio, ks. «Dyslipidemiat (veren poikkeavat rasva-arvot, mm. kolesteroli) kuriin potilaan ja lääkärin yhteistyöllä»2, ja koko suositus, ks. «Dyslipidemiat»3.