Etusivu » Terveyskolumnit » Terveyttä (ja sairautta) äidin kohdusta

Terveyttä (ja sairautta) äidin kohdusta

Kolumni
21.6.2011
Professori Jussi Huttunen

Aika ennen syntymää – yhdeksän kuukautta äidin kohdussa – on terveyden kannalta ihmiselämän tärkein jakso. Äidin elintavat, elinolot ja elinympäristö vaikuttavat syntyvän lapsen terveyteen pitkälle keski-ikään. Vaikutukset eivät rajoitu vain fyysisiin tekijöihin. Voimakas psyykkinen stressi raskauden aikana voi laukaista kierteen, joka vaikuttaa lasten ja joskus jopa lapsenlasten terveyteen.

Sikiökauden elinympäristön ja myöhemmän terveyden välisistä yhteyksistä on kertynyt runsaasti tietoa. Brittitutkija David Parker esitti 1980-luvulla teorian, jonka mukaan odottavan äidin vajaaravitsemus ”ohjelmoi” sikiön aineenvaihdunnan pysyvästi uudelleen. Muutosten seurauksena lapsen vaara sairastua keski-iässä ja sen jälkeen sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen kasvaa. Välittäviä mekanismeja ovat häiriöt veren rasva-aineenvaihdunnassa, lihominen ja kohonnut verenpaine. Odottavan äidin vaikea aliravitsemus voi lisätä muidenkin sairauksien, esimerkiksi skitsofrenian vaaraa.

Suomessa nähtiin ajoittain ja alueittain nälkää vielä 1910-20-luvuilla ja 1930-luvun alun lamavuosina. Ei ole mahdotonta, että sepelvaltimotautikuolemien nousu maailmanennätystasolle 40-50 vuotta myöhemmin johtui osaksi tuon ajan äitien vajaaravitsemuksesta. Ravinnon puute raskauden aikana voi olla yksi selitys myös tunnetuille ja paljon tutkituille alueellisille eroille sydänkuolleisuudessa, sillä köyhyys ja ravinnonpuute olivat pitkään yleisempiä Itä- kuin Länsi-Suomessa.

Raskauden aikaiset elinolot vaikuttavat lapsen terveyteen monella muullakin tavalla. Äidin alkoholinkäyttö voi tunnetusti aiheuttaa lapselle kehitys-, käyttäytymis- ja oppimishäiriöitä. Äidin sairaudet ja joskus myös hänen käyttämänsä lääkkeet voivat vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Raskauden aikana sairastetut virustaudit saattavat lisätä mielenterveysongelmia, mm. skitsofrenian vaaraa. Onneksi lisäriski on hyvin pieni.

Tupakoivien äitien lapsilla esiintyy myös oppimishäiriöitä, ylivilkkautta ja erilaisia käytöshäiriöitä useammin kuin muilla. Poikalasten myöhempi hedelmällisyys on heikentynyt, mutta tytöistä ei ole vastaavia tietoja. Äsken julkaistun tutkimuksen mukaan raskauden aikana tupakoivien äitien lapset aloittavat tupakoinnin ja jäävät pysyvästi koukkuun muita lapsia useammin. Jos tupakoivan äidin tytär aloittaa tupakoinnin ja jatkaa sitä oman raskautensa aikana, näkyy vaikutus seuraavassakin sukupolvessa.

Kauan on tiedetty, että riitaisaan ja väkivaltaiseen perheeseen syntyvä lapsi käyttäytyy aikuisena muita useammin vihamielisesti ja hyökkäävästi. Tämän on arveltu johtuvan siitä, että lapsi ja nuori oppivat aggressiiviseksi kotona eivätkä enää aikuisena pysty muuttamaan tapojaan. Uusien tietojen mukaan käytöshäiriöiden syy voi olla myös psyykkinen stressi raskauden aikana.

Äidin stressi- ja masennustilat vaikuttavat lapsen käyttäytymistä säätelevien geenien aineenvaihduntaan. Erityisen tärkeitä ovat muutokset stressihormonien vaikutuksia säätelevissä geeneissä. Seurauksena voi olla taipumus masennukseen ja väkivaltaisuuteen, mutta myös diabetekseen, lihomiseen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin. Muutokset välittyvät solujen jakautuessa tytärsoluille ja voivat vaikuttaa koko loppuelämän ajan. Kiistaa käydään siitä, voivatko ne siirtyä myös seuraaville sukupolville. Näitä ns. epigeneettisiä ilmiöitä on opittu ymmärtämään vasta äsken.

Arkkiatri Arvo Ylpön ja hänen työtovereidensa seitsemänkymmentä vuotta sitten luoma äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä on parantanut suomalasten terveyttä ehkä enemmän kuin mikään muu julkisen vallan yksittäinen toimi. Uudet tutkimukset korostavat voimakkaasti järjestelmän merkitystä. Missään oloissa neuvoloita ei saa päästää rapautumaan, vaan päinvastoin niitä tulee kehittää kattamaan koko perheen henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Näin on onneksi tapahtumassa, ja se lupaa omalta osaltaan hyvää suomalaisten lasten ja aikuisten tulevalle terveydelle ja hyvinvoinnille.

Jussi Huttunen

Sisätautien erikoislääkäri

Pääjohtaja emeritus