Etusivu » Terveyskolumnit » Lääkkeillä ja rokotteilla terveyttä

Lääkkeillä ja rokotteilla terveyttä

Kolumni
1.9.2014
Professori, sisätautien erikoislääkäri Jussi Huttunen

Suomalaisten terveys on jatkuvasti parantunut. Sata vuotta sitten taisteltiin bakteereja ja viruksia vastaan keinoina riittävä ravitsemus, parempi hygienia ja avarammat asunnot. Sotien jälkeen ongelmiksi nousivat sydän- ja verisuonisairaudet, krooniset keuhkosairaudet ja syöpä. Kielteinen kehitys katkaistiin kohdistamalla huomio elintapoihin. Viimeisten vuosikymmenten aikana väestön terveys on parantunut ennen kaikkea hoitavan lääketieteen ansiosta. Avainasemassa ovat olleet rokotukset ja lääkehoito.

Rokotteet ja antibiootit ovat mullistaneet infektiosairauksien ehkäisyn ja hoidon. Tuberkuloosikuolleisuus on vain vähäinen murto-osa entisestä, lasten vakavat infektiosairaudet on voitettu rokotuksilla ja lasten ja aikuisten vakavat bakteeritulehdukset hoidetaan antibiooteilla. HIV-epidemian torjunnassa lääkkeillä on keskeinen osa.

Työikäisen väestön sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on viidessäkymmenessä vuodessa pienentynyt yli 80 %. Ensi vaiheessa lasku johtui tupakoinnin vähenemisestä ja terveellisemmästä ravinnosta, mutta viimeisinä kahtenakymmenenä vuotena ennen kaikkea lääkehoidosta. Tehokkaat verenpaine-, kolesteroli- ja hyytymisenestolääkkeet ehkäisevät tai siirtävät myöhemmäksi sydäninfarkteja ja sydänkuolemia ja aivoverenkierron häiriöitä.

Lääkehoidolla on ollut tärkeä osa myös psykiatristen sairauksien hoidossa. Skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoito on muuttanut radikaalisti näiden sairauksien ennustetta ja tehnyt mahdolliseksi siirtymisen kalliista laitoshoidosta olennaisesti inhimillisempään ja halvempaan avohoitoon. Uudet masennuslääkkeet ovat erittäin todennäköisesti yksi syy itsemurhakuolleisuuden nopeaan pienenemiseen.

Syövän lääkehoito kehittyy nopeasti osana syövän kokonaishoitoa. Valtaosa imurauhas-, kives- ja verisyöpäpotilaista paranee solusalpaajahoidolla, ja monissa muissa syöpämuodoissa solusalpaajat lievittävät taudin oireita ja pidentävät elinaikaa. Osaksi juuri syöpälääkkeiden ansiosta syöpäkuolleisuus pienenee, vaikka syöpäsairastuvuus kasvaa.

Lääkkeet ovat kolmessa vuosikymmenessä vähentäneet astmakuolleisuuden murto-osaan aikaisemmasta. Astmapotilaiden oireet ovat lievittyneet ja heidän elämänlaatunsa on olennaisesti parantunut. Astman hoito on tänään avohoitoa, sairaalahoitoa tarvitaan enää harvoin.

Uudenaikaiset anestesialääkkeet ovat tehokkaan ja turvallisen leikkaustoiminnan ja tehohoidon kulmakivi. Anestesialääkkeiden ja -menetelmien kehittyminen on osaltaan nopeuttanut siirtymistä lyhythoitoiseen kirurgiaan. Helikobakteeri-infektion hoitaminen antibiooteilla on tehnyt tarpeettomaksi mahahaavakirurgian.

Lääkehoidosta kertyy myös säästöjä. Hyvä esimerkki on nivelreuma. Uusien reumalääkkeiden ansiosta sairaalahoidon, reumakirurgian ja kuntoutuksen tarve on nopeasti vähentynyt. Rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ja verenpainetaudin lääkehoito vähentää sepelvaltimokirurgian ja sydäninfarktista johtuvan sairaalahoidon tarvetta. Aivoverenkierron häiriöiden ehkäisy verenpainelääkkeillä ja antitromboosilääkkeillä vähentää laitoshoidon ja hoivan tarvetta.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Rokotteet voivat mullistaa 2020-luvun lääketieteen. Monet pitkäaikaissairaudet, kuten tyypin 1 diabetes saattavat osoittautua virus- ja bakteeritulehdusten käynnistämiksi tapahtumasarjoiksi. Niiden ehkäisyssä ja hoidossa rokotteilla voi tulevaisuudessa olla keskeinen osa. Rokotteiden merkitys kasvaa edelleen, jos nopeasti leviävää antibioottiresistenssiä ei saada kuriin.

Uusien tutkimusmenetelmien (erityisesti farmakogenetiikka) avulla on mahdollista määrittää entistä tarkemmin hoidosta hyötyvät potilasryhmät. Lähivuosien uudet lääkkeet eivät enää ole suurille potilasryhmille tarkoitettuja "yleislääkkeitä", vaan sairauksien alamuotoihin ja yhä pienemmille potilasryhmille räätälöityjä täsmälääkkeitä.

Painopiste lääkekehityksessä on siirtymässä syövän ohella psykiatristen ja neurologisten hoitoon. Psykiatrisista sairauksista erityisen tärkeitä ovat skitsofrenia ja päihderiippuvuudet ja neurologisista sairauksista dementia ja Parkinsonin tauti. Läpimurto dementian ehkäisyssä hoidossa merkitsisi valtavia säästöjä yhteiskunnalle.

Paljon on keskusteltu lääkkeiden käytöstä sellaisten oireiden hoidossa, joita eivät täytä perinteistä sairauden määritelmää. Milloin veren kolesterolipitoisuus on kohonnut ja milloin sitä pitäisi hoitaa lääkkein? Onko koko ajan liikkeessä olevalla ja pikku kepposia tekevällä pojalla lääkehoitoa vaativa tarkkaavaisuushäiriö vai onko kyseessä vain terve ja reipas pojanviikari. Näihin kysymyksiin tarvitaan vastauksia sekä koko yhteiskunnan tasolla että lääkärin kohdatessa yksittäisen potilaan.

Lääkehoito on aina kokonaisuus. Hoidon onnistuminen edellyttää huolellista tarpeen arviointia, jatkuvaa potilasohjausta ja lääkärin/hoitajan ja potilaan kiinteää yhteistyötä. Etenkin ikäihmisillä vaarana ovat liian monien lääkkeiden samanaikainen käyttö ja yllättävät yhteis- ja sivuvaikutukset. Parasta hoitoa voi olla lääkehoidon korvaaminen lääkkeettömällä hoidolla: terveellinen ravinto ja riittävä liikunta ovat usein parempi ratkaisu kuin verenpaine- tai kolesterolilääke.