Etusivu » Terveyskolumnit » Lentävä hollantilainen

Lentävä hollantilainen

Kolumni
15.11.2011
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Lentävä hollantilainen tuonee useimmille mieleen ainakin Richard Wagnerin samannimisen oopperan. Sen tarina on yksi mukaelma (aave)laivasta, joka purjehtii pitkin ja poikin maailman meriä pääsemättä maihin. Laivan kohtalon syy on jokin synti, johon laivan kapteenin tai koko miehistön katsotaan syyllistyneen. Milloin laiva yrittää päästä Hyvän toivon niemen ympäri, milloin se on eksynyt Etelä-Amerikan rannikolla sijaitsevaan kuviteltuun saaristoon. Laiva on nähty vuosisatojen kuluessa eri puolilla maailmaa, muun muassa Australiassa. Wagnerin ooppera on sijoitettu Norjaan vuonon rannalle. Aavelaivan tarina on luultavasti peräisin 1600-luvulta, ja ensimmäiset kirjoitetut versiot ilmestyivät 1700-luvun alussa. Wagnerin oopperan kantaesitettiin 1843.

Myös lääketiede tuntee omat lentävät hollantilaisensa. Niiden joukossa on muutamia sairauksia, joiden oireet ovat todellisia mutta niitä ei tunneta. On siellä myös ainakin kaksi lääkäriä, joista toiselle tämän "arvonimen" lienee antanut lääkäri itse, toiselle jälkipolvi. Aloitetaan sairauksista.

Miesten genitaalien hiivainfektio on useimmiten myytti, vaikka suurin osa lääkäreistäkin uskoo siihen ja antaa potilaalle ja hänen puolisolleen/elämänkumppanilleen hiivalääkkeitä. Samalla miehen ja kumppanin välille syntyy enemmän tai vähemmän syyttelyä, epäilyjä ja häpeilyä. Vastaanotolla näkee hiivainfektioina turhaan hoidettuja terskatulehduksia päivittäin. Melkein aina kyseessä on niin sanottu suttubalaniitti, tali-ihottuman yksi muoto (katso artikkeli «Terskan ja esinahan ihottumat»1). Hiivalla voi olla merkitystä, jos potilaalla on diabetes tai hän kovin lihava. Toistuvia alapään hiivainfektioita sairastavien naisten kumppaneilla on vain harvoin (noin 15%:lla) sama hiivakanta kuin naisilla itsellään. Sen sijaan pareilla, joilla ei ole ongelmia hiivainfektioiden kanssa, kahdella kolmesta on genitaalien limakalvoilla sama hiivakanta. Niin todettiin viime helmikuussa julkaistussa portugalilaistutkimuksessa.

Elokuussa tänä vuonna Vascular Medicine –lehdessä lentävien hollantilaisten joukkoon lisättiin akrosyanoosi, jalkojen ja käsien, joskus myös nenän seudun sinertyminen kylmässä. Kostealla ja tuulisella säällä iho voi sinertyä jo 15 lämpöasteen tienoilla. Sen syy on useimmiten synnynnäinen verisuonten reaktiotapa ihon jäähtyessä. Se voi olla myös merkki jostakin taudista, esimerkiksi Raynaudin taudista, verenpainetaudista tai verisuonten kalkkeutumisesta. Jotkin lääkkeet, esimerkiksi trisykliset depressiolääkkeet voivat provosoida sen esiin. Minulle ei artikkelista selvinnyt, miksi akrosyanoosia pidettiin lentävänä hollantilaisena. Sinertymisen näkee jokainen, eikä siinä ole mitään muuta mystistä kuin ilmiön toistaiseksi tuntematon mekanismi.

Infektiotaudeista ainakin luissa ja nivelissä piileksivien ja huonosti parantuvien infektioiden on sanottu kuuluvan lentävien hollantilaisten joukkoon. Minulle ei ole selvinnyt, miksi niin tehdään.

Yhtä vähän olen ymmärtänyt, miksi jälkipolvet ovat pitäneet professori Johann (Jan) Nepomuk Czermakia (1828–1873) lentävänä hollantilaisena. Hän syntyi Prahassa, opiskeli useassa Keski-Euroopan maassa ja toimi fysiologian professorina, pisimpään Leipzigissa. Unkarilaiset pitävät häntä unkarilaisena, vaikka hän ei Unkarissa kovin suurta osaa elämästään toiminutkaan. Ehkäpä miehen siirtyminen maasta ja kaupungista toiseen on tuonut jonkun mieleen päämäärättä purjehtivan aavelaivan. Professori Czermak on jäänyt historiaan etenkin sen takia, että hän keksi nielutähystimen, laryngoskoopin, ja nenätähystimen, rinoskoopin. Niilläkään ei ole yhteyttä mystiikkaan tai purjehtimiseen.

Hollantilainen lääkäri André Kuipers (s. 1958) ei turhaan kanna lentävän hollantilaisen kaapua. Hän on Euroopan avaruusjärjestön, ESAn, astronautti, joka teki ensi matkansa kansainväliselle avaruusasemalle 2004 venäläisen Sojuz-raketin kyyditsemänä. Hän palasi maahan 11 päivää myöhemmin, ja seuraavan matkan on suunniteltu kestävän joulukuusta 2011 kesäkuuhun 2012. Mytologiaa ei tapaukseen kuitenkaan liity, sillä Kuipers, Sojuz ja avaruusasema ovat todellisia. Mitään niistä ei tarvitse kuvitella.