Etusivu » Terveyskolumnit » Kahvia, pähkinöitä, suklaata ja ravitsemussuosituksia

Kahvia, pähkinöitä, suklaata ja ravitsemussuosituksia

Kolumni
14.12.2011
Professori Jussi Huttunen

Ravitsemuskeskustelu on viime kuukausina riehunut valtoimenaan. Tämän kolumnin kirjoittaja on yli neljän vuosikymmenen ajan seurannut ravitsemustutkimusta ja on äimänkäkenä. Millä ihmeen perusteella voidaan väittää, että ravitsemussuositukset olisivat yhtäkkiä osoittautuneet vääriksi? Tilanne on juuri päinvastainen – uudet tutkimukset ovat tarkentaneet ja voimallisesti vahvistaneet sitä tietoa, johon suositukset ovat jo vuosikausia perustuneet.

Satojen tuhansien ihmisten seurantaan perustuvien tutkimusten järjestelmälliset arvioinnit (ns. meta-analyysit) osoittavat yksiselitteisesti, että runsaasti monityydyttämättömiä rasvahappoja sisältävät kala- ja kasvirasvat suojaavat sepelvaltimotaudilta. Suolan vähentäminen alentaa verenpainetta ja estää aivohalvauksia. Paljon kuitua sisältävät hiilihydraattipitoiset ruoat (kokojyväleipä, kaurapuuro, hedelmät ja kasvikset) edistävät terveyttä. Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit (esim. sokeri ja vehnäpulla) eivät ole terveydelle hyväksi, jos niitä on ravinnossa runsaasti.

Suurten väestötutkimusten sivutuotteena on toisaalta tullut esille myös uusia havaintoja. Jos niihin on uskominen, kahvi, suklaa (ennen kaikkea tumma suklaa) ja pähkinät voisivat suojata joiltakin sairauksilta. Vaikka samansuuntaisia tuloksia on saatu monista tutkimuksista, kannattaa niihin suhtautua varovasti. Aina on mahdollista, että kahvin juojilla ja pähkinän syöjillä on muita ominaisuuksia tai tapoja, jotka pitävät heitä terveinä.

Eniten tietoa on kertynyt kahvin vaikutuksista diabetekseen. Runsaasti kahvia juovilla näyttää olevan odotettua pienempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (ns. aikuisiän diabetes). Suojavaikutus näyttäisi olevan aika suuri, mahdollisesti jopa 10–20 %. Lapsuudessa ja nuoruudessa alkavan ja Suomessa poikkeuksellisen yleisen tyypin 1 diabeteksen syntyyn kahvi ei sen sijaan näytä mitenkään vaikuttavan.

Kukaan ei tiedä, mikä kahvissa voisi estää diabetesta. Kofeiinista ei varmasti ole kysymys, sillä muilla runsaasti kofeiinia sisältävillä juomilla (tee, kolajuomat) ei vastaavaa vaikutusta näyttäisi olevan. Yksi mahdollisuus on magnesium-mineraali, jota kahvissa on runsaasti ja jolla muiden tutkimusten perusteella voisi olla diabetesta ehkäisevää vaikutusta. Suojatekijän metsästystä vaikeuttaa se, että kahvissa on kymmeniä ja ehkä satoja kemiallisia aineita, joiden määriin vaikuttavat kahvipapujen viljelyalue, korjuuaika, säilytys, paahto, kahvin valmistustapa ja monet muut tekijät.

Kahvi saattaa estää myös maksakirroosia ja maksasyöpää. Suojavaikutus voisi ainakin teoriassa liittyä kahvin diabetesta estäviin vaikutuksiin. Tyypin 2 diabetes aiheuttaa maksan rasvoittumista ja pahimmillaan maksakirroosia. Maksakirroosi vuorostaan lisää maksasyövän vaaraa. Aivan viime aikoina on ilmestynyt tutkimuksia, joiden mukaan kahvi suojaisi myös eturauhasyövältä, mutta tulokset täytyy monta kertaa toistaa ennen kuin ne kannattaa ottaa tosissaan.

Pähkinänsyöjillä on monissa seurantatutkimuksissa ollut odotettua vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia. Kestoehdokkaita suojatekijäksi ovat olleet pähkinöiden sisältämät kasvirasvat, proteiini ja flavonoidit. Pähkinät sisältävät monia muitakin aineita, jotka ainakin teoriassa voisivat vaikuttaa sairauksien syntyyn. Pähkinöiden sydänystävälliset ominaisuudet eivät ole yllätys, sillä pähkinöitä on runsaasti tyypillisessä Välimeren maiden ruokavaliossa. Tuolla alueella on aina esiintynyt vähemmän sepelvaltimotautia kuin Pohjois-Euroopan maissa.

Kolmaskin arjen herkku on kiipeämässä terveysruokien joukkoon. Aikanaan arveltiin, että suklaa on epäterveellistä, kun se sisältää runsaasti sokeria ja kovia rasvoja. Monien yllätykseksi suklaan syönti saattaakin alentaa verenpainetta ja estää sydän- ja verisuonitauteja. Suojavaikutus voi liittyä suklaassa olevan kaakaoon, sillä erityisesti tumman suklaan syöjät näyttävät hyötyvän mieliteostaan. Rasvaisen suklaan (esim. maitosuklaa) runsas nauttiminen voi sen sijaan olla epäterveellistä. Yksi mahdollinen selitys tummaan suklaaseen mahdollisesti liittyvälle suojavaikutukselle ovat jälleen flavonoidit, joita on runsaasti kaakaossa.

Ravintokeskustelussa ei pidä koskaan unohtaa liikuntaa. Liikalorit lihottavat (vaikka ne tulisivat suklaasta tai pähkinöistä) ja liikunta auttaa pitämään painon kurissa. Säännöllinen liikunta näyttää olevan yksi tärkeimmistä ihmisen terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Liikunta estää diabetesta, verenpainetta, sepelvaltimotautia, aivohalvauksia, syöpää, depressiota ja dementiaa ja lukuisia muita sairauksia ja vaivoja. Liikkumalla ja syömällä (ja juomalla) terveellisesti voi parantaa elämän laatua, estää sairauksia ja pidentää elämää.

Jussi Huttunen

Sisätautien erikoislääkäri

Pääjohtaja emeritus