Etusivu » Terveyskolumnit » Syöpä on monta sairautta

Syöpä on monta sairautta

Kolumni
17.1.2012
Professori Jussi Huttunen

Arkikielessä pahanlaatuisella taudilla tarkoitetaan useimmiten syöpää ja syöpää pidetään yleisesti sairauksista pahimpana. Syöpä on kuitenkin paljon mainettaan parempi. Tällä hetkellä lähes kaksi kolmasosaa syöpään sairastuneista elää ainakin viisi vuotta sairastumisen jälkeen ja yhä useampi toipuu sairaudestaan kokonaan. Syövästä on tullut yksi sairaus muiden sairauksien joukossa – siihen sairastutaan, siitä toivutaan ja sen kanssa voidaan elää hyvää elämää.

Syöpä on hyvin kirjava joukko hyvin erilaisia sairauksia, joita yhdistää yksi tekijä, solujen hallitsematon lisääntyminen. Kasvu ja leviäminen johtuvat muutoksista solun ja kudosten kasvua säätelevissä geeneissä. Elimistöllä on suuri joukko puolustuskeinoja, joilla se estää ja korjaa vaarallisia geenimuutoksia ja siksi tarvitaan useita samanaikaisia tai peräkkäisiä geenivaurioita ennen kuin tilanne "pääsee käsistä".

Syöpäsoluja syntyy osana elimistön vanhenemisprosessia ja siksi syöpä yleistyy iän mukana. Tärkeää osaa näyttele sattuma, mutta myös ulkoisilla tekijöillä on suuri merkitys. Elintavat ja elinympäristö vaikuttavat syöpäsolun syntyyn ja niihin puolustusmekanismeihin, joilla elimistö torjuu syöpää. Ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa myös piilevän tai jo todetun syövän kasvuun sitä hidastamalla tai nopeuttamalla.

Pitkäaikainen savualtistus ja erityisesti tupakansavu aiheuttaa enemmän syöpää kuin mikään muu tunnettu ympäristötekijä. Muita syövän aiheuttajia ovat alkoholi, ultravioletti säteily, lihavuus ja liikunnan puute. Punainen liha (etenkin teollisesti prosessoitu) näyttää lisäävän syöpävaaraa kun taas kuitupitoiset hiilihydraatit (ruisleipä, kaurapuuro, hedelmät, vihannekset) vähentävät vaaraa. On arvioitu, että neljä kymmenestä syövästä voitaisiin estää näihin tekijöihin puuttumalla.

Syöpä kasvaa alussa hyvin hitaasti. Arvioidaan, että kestää keskimäärin noin kymmenen vuotta ennen kuin yhdestä pahanlaatuisesta solusta kasvaa senttimetrin läpimittainen kasvain. Siten muutaman viikon viivästyminen hoidon aloittamisessa ei useimmiten vaikuta ennusteeseen. Tässäkään suhteessa syöpä ei ole yksi tauti. Joukkoon mahtuu useita hyvin hitaasti ja pieni joukko hyvin nopeasti kasvavia syöpiä. Suuri osa esimerkiksi eturauhassyövistä kuuluu hitaasti kasvaviin "kiltteihin" syöpiin, jotka eivät miehen elinaikana aiheuttaa varsinaista haittaa. Vanhan sanonnan mukaan eturauhassyövän ennuste on useimmiten niin hyvä, että siihen ei kuolla vaan sen kanssa kuollaan.

Syövän keskimäärin hitaasta kasvusta kertoo keuhkosyöpäriskin muuttuminen tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Sairastumisvaara alkaa hitaasti pienentyä jo parin vuoden kuluttua tupakoinnin lopettamisesta, mutta kestää reilusti yli kymmenen vuotta ennen kuin riski palaa ei-tupakoivien tasolle. Keuhkosyövän vaarallisuus johtuu osaksi siitä, että se löydetään useimmiten niin myöhään, että hoidot eivät enää auta.

Syövän kirjavaa luonnetta kuvaavat myös yksittäisten syöpämuotojen yleisyydessä tapahtuneet muutokset. Keuhkosyöpä harvinaistuu miehillä, mutta yleistyy naisilla. Ruokatorven ja mahalaukun syövät vähenevät, kun paksusuolen ja peräsuolen syövät lisääntyvät molemmilla sukupuolilla. Rintasyöpä ja kohdun runko-osan syöpä ovat jatkuvasti yleistyneet naisilla. Eturauhassyöpää löytyy miehiltä vuosi vuodelta enemmän, mutta lisääntyminen saattaa olla näennäistä ja johtua seulonnasta (PSA, prostata-spesifinen antigeeni). Kaikkien muutosten summana miesten kokonaissyöpä yleistyy tällä hetkellä hitaasti ja naisten hieman nopeammin.

Syöpäkuolleisuus on sen sijaan nopeassa laskussa. Muutos johtuu taudin vähenemisestä (keuhkosyöpä, ruokatorvi- ja mahasyöpä), seulonnoista (kohdunkaulan syöpä) ja jättiaskelista hoidossa (kaikki syövät). Erityisen hyviä ovat hoitotulokset lasten syövässä. Huonoja ne ovat edelleen haimasyövässä, mahasyövässä ja keuhkosyövässä. Hankalimpienkin syöpämuotojen hoito kehittyy koko ajan, hitaasti mutta varmasti. Itse uskon, että tämän vuosikymmen loppuun mennessä parannetaan kokonaan 80–90 % kaikista syövistä. Esteeksi voi nousta raha, sillä osa uusista hoidoista on hyvin kalliita.

Ehkäisy on parasta syövän hoitoa. Samat toimet, joilla voi vähentää sydänsairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja vaikkapa dementian vaaraa estävät myös syövän syntyä. Jos syöpä kaikesta huolimatta löytyy, kannattaa siihen suhtautua niin rauhallisesti kuin mahdollista. Parantumisen mahdollisuudet ovat hyvät ja vuosi vuodelta yhä paremmat. Toivoa ei pidä missään vaiheessa menettää. Uudet hoidot tehoavat usein, vaikka sairaus on jo levinnyt tai uusiutunut.

Jussi Huttunen

Sisätautien erikoislääkäri

Pääjohtaja emeritus