Etusivu » Terveyskolumnit » Terveyttä pankkiin eli miten pysyn oman elämäni ohjaksissa

Terveyttä pankkiin eli miten pysyn oman elämäni ohjaksissa

Kolumni
30.11.2012
Professori Jussi Huttunen

Terveyttä on sanottu elämän voimavaraksi, jota voidaan sekä kasvattaa että kuluttaa. Mitä enemmän terveyspääomaa on, sen kauemmin elämme. Elämän pituutta tärkeämpi asia on monien mielestä autonomia eli se, että olemme itse oman elämämme ohjaksissa. Mitä enemmän on terveyspääomaa, sen kauemmaksi lykkääntyy myös se hetki, jolloin emme enää selviä arjessa yksin ja joudumme muiden armoille.

Terveyspääomaan vaikuttavia tekijöitä on satoja ja taas satoja. Sellaisia ovat vanhemmilta perityt geenit, sisäinen maailmamme (luonne ja kokemukset), fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö, elintavat ja hoitotoimet (lääketiede). Unohtaa ei pidä sattumaa – sattuma vaikuttaa terveyteen ja terveyspääomaan samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin elämän ilmiöihin.

Terveyspääomaa kertyy koko elämän ajan, äidin kohdusta hamaan vanhuuteen, mutta sitä myös jatkuvasti menetetään. Tärkeä jakso näyttää olevan keski-ikä, 20 vuoden jakso ennen eläkkeelle jäämistä. Mutta uusien tutkimusten mukaan terveyspääomaa voi kerätä myös 60. syntymäpäivän jälkeen.

Terveelliset elintavat lisäävät vuosia elämään, mutta myös elämää vuosiin Maailman terveysjärjestön iskulauseen mukaisesti. Äsken julkaistussa kanadalaisessa tutkimuksessa seurattiin 5000 keski-ikäistä miestä ja naista lähes 20 vuoden ajan. Säännöllinen liikunta, päivittäinen kasvisten ja hedelmien syöminen, tupakoimattomuus ja alkoholinkäytön kohtuullisuus yhdessä ja erikseen olivat tulosten mukaan avain onnistuneeseen ikääntymiseen ("succesful aging"). Mittareina olivat muistihäiriöt, heikentynyt liikuntakyky, sydämen ja keuhkojen toimintahäiriöt, krooniset sairaudet ja mielenterveyden ongelmat - kaikki tekijöitä, jotka rajoittavat tai voivat haittaavat hyvää elämää.

Terveellisistä elämäntavoista on hyötyä myös jo eläkeiän saavuttaneille. Tuoreessa ruotsalaisessa tutkimuksessa tupakoimattomuus pidensi yli 75-vuotiaiden elämää lähes kahdella vuodella ja säännöllinen liikunta yli kahdella vuodella. Yli puolet tupakoimattomista, säännöllisesti liikkuvista ja aktiivisesti sosiaaliseen elämään osallistuvista ikäihmisistä eli ainakin 90 -vuotiaiksi. Kaikkein vanhimmatkin, yli 85-vuotiaat osallistujat näyttivät hyötyvän terveellisistä elämäntavoista.

Tärkein yksittäinen tekijä ikäihmisten terveyden kannalta näyttää olevan säännöllinen liikunta. Liikunta ehkäisee kroonisia sairauksia ja lievittää niiden oireita. Monipuolinen liikunta edistää lihaskoordinaatiota ja tasapainoa ja lisää ketteryyttä, jolloin myös tapaturmat vähenevät. Hyvä toimintakyky auttaa ylläpitämään hyviä ihmissuhteita, ja sosiaalisella aktiivisuudella on oma itsenäinen vaikutuksensa terveyteen ja elämänlaatuun.

Jännittävimmät uudet tutkimustiedot koskevat liikuntaa ja dementiaa. Kauan on tiedetty, että vähän liikkuvat ihmiset sairastuvat dementiaan kuin aktiiviliikkujia useammin. Havainto ei kuitenkaan yksin osoita, että liikunta estäisi dementiaa, sillä vähän liikkuvat ovat usein myös sairaampia ja heillä voi olla muita tapoja ja tottumuksia, jotka nopeuttavat aivojen rappeutumista.

Äsken on julkaistu tutkimus, joka näyttäisi lopullisesti todistavan, että liikunta todella suojaa dementialta. Tutkimuksessa joukko vapaaehtoisia varttuneita kansalaisia jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen osallistui aerobiseen liikuntaohjelmaan ja toinen ei muuttanut liikuntatapojaan. Seurannan aikana mitattiin osallistujien muistia ja selvitettiin kuvantamistutkimusten avulla aivojen rakennetta.

Liikunta paransi ns. spatiaalista muistia (tilamuisti), mutta lisäksi se suurensi hippokampusta, muistin kannalta tärkeää aivojen osaa. Havainto on erityisen tärkeä, sillä hippokampus kutistuu ikääntyessä ja sen vaurioiden tiedetään haittaavan asioiden pysyvää muistamista. Hippokampuksessa todetaan usein vaurioita alkavassa Alzheimerin taudissa.

Liikunta on näyttää olevan varsinainen ikäihmisten terveyspommi. Siitä on apua diabeteksen ehkäisyyn, sepelvaltimotaudin oireisiin, kohonneeseen verenpaineeseen, korkeisiin veren rasvoihin, masennukseen ja tapaturmien torjuntaan. Ja kaiken lisäksi se parantaa muistia ja estää dementiaa.

Mummot ja vaarit - ylös, ulos ja lenkille terveyspääomaa kartuttamaan!

Jussi Huttunen

Sisätautien erikoislääkäri

Pääjohtaja emeritus