Etusivu » Terveyskolumnit » Sokeri – puhdasta, valkoista ja vaarallista

Sokeri – puhdasta, valkoista ja vaarallista

Kolumni
14.2.2013
Professori, sisätautien erikoislääkäri Jussi Huttunen

Viisikymmentä vuotta sitten kaksi ravitsemustieteilijää, yhdysvaltalainen Ancel Keys ja englantilainen John Yudkin kävivät tiukkaa kiistaa siitä, mikä ruokavaliossa aiheuttaa sepelvaltimotautia. Keysin käsityksen mukaan vaarallista oli tyydyttynyt rasva, Yudkinin mukaan ongelma sakkaroosi eli ruokosokeri, arkikielellä sokeri. Väittelyn voitti Keys työtovereineen. Haitallisten rasvojen välttäminen on muodostanut tupakoinnin vähentämisen ohella sydänsairauksien ehkäisyn ytimen. Sokeri väistyi taka-alalle ja sen haitoista ovat puhuneet enimmäkseen vain hammaslääkärit.

Nyt sokeri on palannut voimalla ravitsemuskeskusteluun. Karppaajat syyttävät terveysongelmista kaikkia hiilihydraatteja, niiden joukossa erityisesti sokeria. Ravitsemusasiantuntijat korostavat, että hiilihydraatteja on monenlaisia, osa hyviä ja osa vähemmän hyviä. Sakkaroosi, joka suolistossa hajoaa fruktoosiksi (hedelmäsokeri) ja glukoosiksi (rypälesokeri), kuuluu vähemmän hyviin. Se aiheuttaa ainakin hammaskariesta kuten muut suuontelossa glukoosiksi pilkkoutuvat hiilihydraatit. Ongelmana on myös sen puhtaus. Se sisältää vain energiaa, ei lainkaan vitamiineja, hivenaineita ja kuitua.

Kolmen viime vuoden aikana on julkaistu useita huolellisesti tehtyjä seurantatutkimuksia, joiden mukaan sokeri on paljon vaarallisempaa, kuin mitä välillä on ajateltu. Sokeripitoiset virvoitusjuomat lihottavat ainakin aikuisia ja erittäin todennäköisesti myös lapsia. Syy on yksinkertainen. Sokerijuoma vähentää ruokahalua vain vähän, ja tästä johtuen energian kokonaissaanti voi limupäivinä kasvaa sadoilla kaloreilla. Sokerijuomat lisäävät selvästi tyypin 2 diabeteksen vaaraa, mikä ei ole yllättävää jos ja kun ne lihottavat.

Sakkaroosin sisältämä hedelmäsokeri näyttää olevan terveydelle erityisen haitallista. Vapaaehtoisille koehenkilöille tehdyssä kokeessa hedelmäsokeri aiheutti epäedullisia muutoksia rasva-aineenvaihdunnassa, lisäsi maksan rasvoittumista ja suurensi veren glukoosi- ja insuliinipitoisuutta. Havainnot sopivat siihen, että sakkaroosi ja sen sisältämä hedelmäsokeri voivat olla vyötärölihavuuden ("pömppövatsa") ja siihen liittyvän metabolisen oireyhtymän tärkeä syy. Metabolinen oireyhtymä ja vyötärölihavuus diabeteksen tavoin ovat nopeasti yleistyneet teollistuneissa yhteiskunnissa, mahdollisesti juuri nopeasti kasvaneen sokerin kulutuksen seurauksena.

Sokeri on nousemassa myös tärkeäksi sepelvaltimotaudin syyksi. Äsken julkaistussa tutkimuksessa sokerilimuja säännöllisesti juoneiden sepelvaltimotautivaara oli viidenneksen suurempi kuin niiden, jotka nauttivat vain keinotekoisilla makeutusaineilla makeutettuja juomia. Osa mutta vain osa muutoksesta näytti johtuvan lihomisesta ja sen seurauksista. Aivan uusi havainto oli sokerijuomien yhteys tulehdusmittareihin (mm. CRP). Sokerijuomat voivat tavalla tai toisella lisäävän ihmisten tulehdusalttiutta ja mahdollisesti sitä kautta myös sydänoireita.

Valtaosa sokerin terveysvaikutuksia koskevista tutkimuksista on kohdistunut sokeria sisältävien virvoitusjuomien vaikutuksiin. Makeisten vaikutuksista on vähemmän tietoa, mutta on kaikki syyt olettaa, että virvoitusjuomien ja makeisten sakkaroosi on yhtä haitallista. Seka-aterioiden osana syödyn sokerin terveysvaikutuksista ei ole luotettavaa tietoa. Jos terveysvaikutukset johtuvat ensisijaisesti sakkaroosin sisältämästä hedelmäsokerista, on sakkaroosi haitallista lähteestä riippumatta.

Suomessa ja useissa muissa maissa verotetaan joko makeisia tai virvoitusjuomia yhtenä tavoitteena sokerin aiheuttamien terveyshaittojen torjuminen. Haittavero näyttää viime vuosina julkaistujen tutkimusten perusteella hyvin perustellulta. Veropäätöksiä valmisteltaessa on yhtenä vaihtoehtona ollut kaikkien sakkaroosia sisältävien elintarvikkeiden verottaminen. Ainakin toistaiseksi tuntuisi olevan perusteltua kohdistaa verotus makeutettuihin juomiin ja makeisiin, koska niitä koskevaa tietoa on runsaasti.

John Yudkinin 1960-luvulla esittämät ajatukset ovat palanneet kunniaan. Hänen vuonna 1972 julkaisemastaan ja välillä unohduksiin painuneesta kirjastaan "Pure, White and Deadly" on äsken otettu uusi painos. Kunnia kuuluu kuitenkin myös rasvateorian isälle Ancel Keysille. Hän korosti aina sitä, että terveellinen elämä on kokonaisuus: epäterveellisiä rasvoja ja sokeria tulee välttää ja liikuntaa lisätä. Ehkä juuri siksi hän eli yli 100-vuotiaaksi (Yudkin kuoli jo 85-vuotiaana).

Jussi Huttunen

Sisätautien erikoislääkäri

Pääjohtaja emeritus