Etusivu » Terveyskolumnit » Alkoholi on maailman vaarallisin kemikaali

Alkoholi on maailman vaarallisin kemikaali

Kolumni
5.6.2014
Professori Jussi Huttunen

Mikä kemikaali aiheuttaa eniten sairautta, onnettomuutta ja kuolemaa maailmassa? Oikea vastaus on etyylialkoholi, tuttavallisesti alkoholi. Äsken julkaistun Maailman terveysjärjestön (WHO) raportin mukaan alkoholi tappoi vuonna 2012 maailmanlaajuisesti noin 3.3 miljoonaa ihmistä ja aiheutti noin 6 % kaikista maailman kuolemista.

Alkoholin kokonaiskulutus on suorassa suhteessa sen aiheuttamiin haittoihin. Runsas alkoholin käyttö on myrkkyä elimelle kuin elimelle. WHO:n arvion mukaan kolmasosa alkoholin aiheuttamista kuolemista johtuu sydänsairauksista ja diabeteksesta, 17 % tapaturmista ja onnettomuuksista, 15 % maksakirroosista ja muista ruoansulatuskanavan sairauksista, 13 % syövästä ja 8 % tarttuvista taudeista.

Alkoholin käytön alueelliset erot ovat suuria. Kulutuksen kärjessä ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, ja vähiten alkoholia käytetään ja vähiten sen aiheuttamia haittoja esiintyy Lähi-idässä ja Kaakkois-Aasiassa. Aivan omaa luokkaansa kulutus on Venäjällä. Yli 15-vuotiaat venäläiset juovat keskimäärin 22 litraa puhdasta alkoholia vuodessa (venäläiset miehet peräti 32 litraa), kun maailman muiden maiden keskimääräinen kulutus on noin kuusi litraa vuodessa.

Suomalaisten alkoholinkulutus on EU;n keskitasoa, 11.6 litraa alkoholia 15-vuotiasta asukasta kohti vuonna 2013. Alkoholihaitat lisääntyivät rinnan kulutuksen kanssa 1960-luvulta lähtien. Kasvu katkesi muutamaksi vuodeksi 1990-luvun laman jälkeisinä vuosina, mutta jatkui laman hellitettyä. Suurimmillaan kulutus ja haitat olivat vuosina 2007–2008, jonka jälkeen ne ovat kääntyneet hitaaseen laskuun.

WHO:n mukaan alkoholinkäytöllä on yhteyksiä ainakin 60 sairauteen. Terveyshaittoja voi syntyä jo lyhytaikaisen runsaan käytön seurauksena, mutta pääosa vakavista haitoista johtuu pitkäaikaisesta käytöstä. Osa haitoista on välillisiä kohdistuen lähiympäristöön ja läheisiin. Esimerkiksi vanhempien runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa heidän lastensa fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Vuoden 2005 jälkeen alkoholin käyttöön liittyvät sairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat Suomessa olleet syövän jälkeen työikäisten yleisin kuolinsyy. Noin joka kuudes työikäisten miesten ja joka kymmenes työikäisten naisten kuolema johtuu alkoholisairaudesta tai alkoholimyrkytyksestä. Todellisuudessa luvut ovat vieläkin suurempia, sillä monen itsemurhan ja kuolemaan johtaneen tapaturman taustalla on alkoholi.

Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa neurologisia ja psykiatrisia sairauksia, verisairauksia ja hormoni- ja ravitsemushäiriöitä ja sydänlihaksen rappeutumista ja rytmihäiriöitä. Se nostaa verenpainetta ja aiheuttaa aivohalvauksia. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiövaurioita.

Jatkuva alkoholin käyttö aiheuttaa maksasolujen kroonisen tulehduksen, joka vuosien kuluessa johtaa maksakirroosiin. Maksakirroosi on Suomessa yleisempi kuin useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Yhtenä syynä on suomalainen juomakulttuuri. Eniten juova 10 % juo puolet kaikesta Suomessa juotavasta alkoholista. Arviolta noin joka viides työikäinen mies ja noin joka kymmenes nainen on alkoholin suurkuluttajia.

Maailman terveysjärjestön mukaan alkoholi on syöpää aiheuttava aine. Alkoholi lisää ainakin nielun ja kurkunpään syövän, rintasyövän, suolistosyövän, maksasyövän ja haimasyövän vaaraa. Muutama vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan yli 3 % maailman kaikista syövistä johtuisi alkoholista.

Alkoholilla voi kohtuullisesti käytettynä olla myös myönteisiä terveysvaikutuksia. Joidenkin tutkimusten mukaan se saattaa vähentää sepelvaltimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen vaaraa. Väestötasolla alkoholinkäytön terveyshaitat ylittävät moninkertaisesti myönteiset vaikutukset.

Alan asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että alkoholia ei tule sen monien haittavaikutusten takia koskaan suositella sydänsairauksien tai muiden sairauksien ehkäisyyn.