Etusivu » Terveyskolumnit » Mitä maailma sairastaa?

Mitä maailma sairastaa?

Kolumni
19.2.2015
Professori Jussi Huttunen

Maailman terveysjärjestö (WHO), Maailmanpankki ja Harvardin yliopisto ovat äsken tehneet jättiläismäisen työn selvittääkseen, mitä maailman väestöt sairastavat ja mitkä ovat maailmanlaajuisesti ennenaikaisten kuolemien, sairauksien ja toiminnan vajausten tärkeimmät syyt. Hankkeen ("Global Health Burden") toteutukseen on osallistunut yli 500 tutkijaa ja 30 laitosta viidestäkymmenestä maasta.

Tutkimus tarkastelee maailman kansojen terveyttä monesta näkökulmasta. Mittareina ovat tärkeimmät kuolinsyyt ja ennenaikaisten kuolemien ja toimintakyvyn vajausten aiheuttajat. Väestöjen väliset terveyserot ovat edelleen suuria. Elinajan odote syntymähetkellä vaihtelee Swazimaan noin 50 vuodesta Japanin noin 83 vuoteen (Suomi hieman alle 81 vuotta).

Ihmiskunnan terveys on viime vuosina parantunut nopeasti. Maapallon väestö elää tällä hetkellä kuusi vuotta pitempään kuin 1990-luvun alussa. Kehitys on ollut jatkuvaa – joka vuosi on saatu 2–4 kuukautta lisää elinaikaa. Poikkeuksen muodostivat vain vuodet 1993–1994, jolloin maailman kansojen elinajan odote lyheni Pohjois-Korean nälänhädän ja Ruandan kansanmurhan takia. Naisten terveys on kaiken aikaa parantunut miesten terveyttä enemmän. Ero johtuu 20–35-vuotiaista miehistä, joiden kuolleisuus on vuoden 1990 jälkeen vähentynyt vain hiukan.

Eniten elinvuosia menetetään tällä hetkellä sydän- ja verisuonitautien takia. Sepelvaltimotautiin kuolee vuosittain maailmanlaajuisesti yli 7.5 miljoonaa ihmistä ja aivoverenkierron häiriöihin lähes yhtä paljon. Sydän- ja verisuonitaudit ovat sekä kehittyneiden maiden että kehitysmaiden vitsaus. Myös muut teollistuneiden maiden väestöille ominaiset pitkäaikaissairaudet (diabetes, syöpä ja keuhkoahtautumatauti) ja niiden aiheuttamat kuolemat lisääntyvät, osaksi johtuen eliniän pitenemisestä.

Hyvät uutiset koskevat erityisesti infektiotauteja. Tuberkuloosin, hengitysteiden infektioiden, ripulitautien ja malarian merkitys on nopeasti pienentynyt ja HIV/AIDS:n aiheuttamien kuolemien määrä on kääntynyt selvään laskuun. Myös vajaaravitsemus ja raskauteen ja synnytykseen liittyvät ongelmat ja niiden terveysseuraukset vähenevät. Kärkikymmenikköön ovat toisaalta nousseet liikennetapaturmat, joiden määrä kasvaa erityisesti kehitysmaissa.

Muuttuuko näkymä jos ennenaikaisten kuolemiin lisätään sairauksien ja vammojen takia menetetyt toimintakykyiset elinvuodet? Ei kovinkaan paljoa, sillä listan kärjessä pysyvät edelleen sydän- ja verisuonitaudit, hengitystieinfektiot, ripulitaudit ja HIV/AIDS. Kaksi uutta sairausryhmää, alaselän kivut ja vakava masennus, kymmenen kärkeen kuitenkin nousee.

Asiantuntijaryhmä on laatinut listan tärkeimmistä ennenaikaisten kuolemien syistä. Listasta on oltu montaa mieltä ja siksi siihen kannattaa suhtautua varauksin. Arviointia vaikeuttaa mm. se, että mukaan on otettu ympäristötekijöiden (esim. hengitysilman saastuminen) ja elintapatekijöiden (esim. ravinto, liikunta, alkoholi) lisäksi tekijöitä, jotka välittävät ympäristön ja elintapojen vaikutuksia elimistössä (esim. verensokeri ja veren kolesterolipitoisuus).

Listan kärjessä on kolme tekijää yli muiden: kohonnut verenpaine, tupakointi ja alkoholi. Elinympäristön saasteet on arvioitu terveyden kannalta huomattavan vaarallisiksi: neljänneksi vaarallisin tekijä on sisäilman saastuminen ja yhdeksänneksi vaarallisin on yhdyskuntailman saastuminen. Lihavuus ja liikunnan puute, niukka hedelmien saanti, ravinnon puute ja korkea verensokeri ovat muut kärkikymmenikköön nostetut tekijät.

Sijoilla 11–20 on joukko ravitsemustekijöitä, kuten liian suuri suolansaanti ja liian pieni kasvisten, pähkinöiden, kokojyväviljan ja omega-3-rasvahappojen määrä ruokavaliossa. Näiden lisäksi listalla ovat mukana raudanpuute, korkea veren kolesterolipitoisuus, puutteellinen rintaruokinta, huumeet ja työhön liittyvät terveysongelmat.

Tautitaakkahankkeen päätelmät ovat yksiselitteisiä. Ihmiskunnan terveys on viime vuosina parantunut lähes uskomattomalla tavalla. Infektiosairaudet, vajaaravitsemus ja raskauteen ja synnytykseen liittyvät terveysongelmat ovat nopeasti vähentyneet ja ihmiset elävät maailmanlaajuisesti yli kuusi vuotta kauemmin kuin 25 vuotta sitten. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Pitkäaikaissairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, syöpä ja krooninen keuhkoahtauma lisääntyvät. Niiden takia ihmiset elävät sairauksien ja niiden oireiden kanssa yhä suuremman osan elämästään.