Etusivu » Terveyskolumnit » Nainen elää miestä pitempään, mutta miksi?

Nainen elää miestä pitempään, mutta miksi?

Kolumni
6.2.2014
Professori Jussi Huttunen

Nainen elää miestä pitempään lähes kaikissa maailman maissa. Kehittyneissä maissa ero on noin kuusi vuotta ja kehitysmaissa noin kolme vuotta. Mies elää pitempään tai yhtä pitkään kuin nainen vain muutamassa Keski- ja Etelä-Aasian ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maassa.

1900-luvun alussa suomalaiset naiset elivät keskimäärin 49 vuotta ja miehet vuotta vähemmän. Elinajan pidentyessä miesten ja naisten välinen ero alkoi kasvaa, kun naisten elinikä piteni miesten elinikää nopeammin. Ero oli suurimmillaan 1970-luvulla, yli seitsemän vuotta. Sittemmin ero on pienentynyt ja oli vuonna 2012 enää 5.9 vuotta.

Miesten ja naisten keskimääräisen elinajan (tai oikeammin elinajan odotteen) ero heijastuu voimakkaasti ikäihmisten lukumääriin. Mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse, sen suurempi on naisten osuus. Yli 100-vuotiaista suomalaisista oli vuonna 2012 naisia noin 600, miehiä vain 100.

Miesten ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttavat sairaudet ovat kaikissa maissa samoja: sepelvaltimotauti, keuhkosyöpä, alkoholisairaudet sekä tapaturmat ja väkivalta eri muodoissaan. Erot näkyvät jo lapsuudessa. Pikkupojat kuolevat useammin onnettomuuksissa kuin samanikäiset tytöt. Raskauteen ja synnytykseen liittyvät kuolinsyyt lisäävät naisten kuolleisuutta kehitysmaissa, mutta eivät enää kehittyneissä maissa.

Tärkein syy suomalaisten miesten naisia suurempaan kuolleisuuteen on sepelvaltimotauti, joka lyhentää suomalaisen miehen elämää noin kaksi vuotta naisten elämää enemmän. Tapaturmat ja väkivalta selittävät erosta noin 1,5 vuotta.

Kuva muuttuu, jos kuolinsyyn sijasta tarkastellaan kuolemaan johtaneen sairauden taustalla olevia elintapa- ja ympäristötekijöitä. Ylivoimaisesti tärkeimmät syyt ovat alkoholi ja tupakka. Arvion mukaan hieman yli 30 % naisten ja miesten eliniän erosta johtuu tupakasta ja runsaat 20 % alkoholinkäytöstä. Noin 10 % erosta johtuu muista tekijöistä, jotka altistavat miehiä tapaturma- ja väkivaltakuolemille.

Vanhan vitsin mukaan ero voi johtua kahdesta syystä: joko miehet hoitavat naisia hyvin tai naiset hoitavat miehiä huonosti. Jälkimmäinen selitys ei ainakaan pidä paikkaansa. Yksinelävät miehet sairastavat enemmän ja kuolevat aikaisemmin kuin parisuhteessa elävät. Kolmaskin selitys on olemassa ja se näyttää pitävän paikkansa: naiset hoitavat itseään paremmin kuin miehet. Pitkäikäisyydestään huolimatta naiset käyttävät enemmän terveyspalveluja, hakeutuvat hoitoon aikaisemmin ja noudattavat hoito-ohjeita tunnollisemmin kuin miehet.

Eläisivätkö miehet ja naiset yhtä pitkään, jos heidän elintapansa ja elinympäristönsä olisivat identtiset? Samanlaisessa ympäristössä elävien ja terveellisiä elämäntapoja noudattavien munkkien ja nunnien kuolleisuudessa on vain noin yhden vuoden ero, joten ihanneoloissa ero supistuu hyvin pieneksi. Epäterveelliset elämäntavat ja riskinotto näyttävät siten selittävän pääosan miesten ylikuolleisuudesta.

Naissukupuoli voi myös muokata ympäristön ja elintapojen vaikutuksia. Teollistuneiden maiden naisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on ennen vaihdevuosia selvästi pienempi kuin samanikäisillä miehillä, mutta ero pienenee myöhemmällä iällä. Todennäköinen selitys on naishormonien suojaava vaikutus ennen vaihdevuosia.

Suomalaisten naisten ja miesten elinaikojen ero supistuu todennäköisesti edelleen. Miesten ja naisten väliset erot tupakoinnissa ja alkoholin kulutuksessa kaventuvat ja naiset ottavat riskejä aikaisempaa enemmän. Oma ennustukseni on, että suomalaisten miesten ja naisten elinajanodotteiden ero supistuu vuoteen 2020 mennessä neljään vuoteen, jolloin suomalainen nainen elää keskimäärin noin 84 vuotta ja mies noin 80 vuotta.

Jussi Huttunen