Etusivu » Terveyskolumnit » "Kun ihminen nukkuu, niin se on kuin panisi rahaa pankkiin"

"Kun ihminen nukkuu, niin se on kuin panisi rahaa pankkiin"

Kolumni
18.3.2014
Professori Jussi Huttunen

Ihminen nukkuu noin kolmasosan elämästään. Siten ei ole ihme, että unen pituus ja laatu vaikuttavat monella tavalla terveyteen ja sairauteen. Tietoa on kertynyt erityisesti unen pituuden, univajeen ja sairauksien yhteydestä, mutta havaintoja on myös unen laadun vaikutuksista. Työelämän kannalta tärkeitä kysymyksiä ovat vuorotyön ja siihen kuuluvan poikkeavan unirytmin vaikutukset terveyteen.

Univaje ja unihäiriöt vaikuttavat haitallisesti moniin terveyden kannalta tärkeisiin säätely- ja puolustusjärjestelmiin. Uniongelmat vaikuttavat terveyteen myös epäsuorasti. Väsynyt ja masentunut ihminen ei jaksa hoitaa terveyttään, hän liikkuu vähemmän ja syö enemmän. Tupakkalakko jää tekemättä ja oluttakin voi kulua enemmän kuin olisi viisasta.

Unen pituuden ja kuolemanvaaran välinen suhde on U:n muotoinen: kohtuus on terveellistä ja ääripäissä vaarat kasvavat. Pisimpään elävät 7-8 tuntia nukkuvat. Tätä lyhyempään nukkuvien ikään suhteutettu kuolemanvaara kasvaa hieman, alle viisi tuntia nukkuvilla noin 10 %. Pitkään nukkuminen on vaarallisempaa. Kymmenen tuntia ja enemmän nukkuvilla on kuolemanvaara eri tutkimusten mukaan jo neljänneksen suurempi.

Unen pituus näyttää vaikuttavan erityisesti syövän ja sydän- ja verisuonisairauksista johtuviin kuolemiin. Seurantatutkimusten mukaan lyhyet yöunet lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa, pitkät yöunet myös syövän varaa. Tärkeä on muistaa, että unen pituus ei ole sama asia kuin unen laatu. Suuri osa lyhytunisista kokee nukkuvansa hyvin ja pitkäuniset voivat kokea nukkuvansa huonosti.

Unettomuuden ja valvomisesta johtuvan univajeen vaikutuksia tutkitaan ahkerasti. Univajeella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen nukkuu vähemmän kuin hänen unentarpeensa edellyttää. Jatkuvan univajeen seurauksena syntyy univelka.

Jo muutamana yönä toistuva univaje vaikuttaa aivotoimintoihin, sisäelinhermoston toimintaan, aineenvaihduntaan, elimistön puolustusmekanismeihin ja tulehdusreaktioihin. Oppiminen ja muistamista ja keskittymistä vaativien tehtävien tekeminen vaikeutuu. Sydämen syke nopeutuu, verenpaine nousee, veren rasva-aineenvaihdunta häiriintyy, verensokeri pyrkii kohoamaan ja ruokahalu kasvaa. Muutokset palautuvat onneksi yhden tai kahden hyvin nukutun yön jälkeen.

Pitkäaikainen valvominen ja siitä johtuva univaje lisäävät erityisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan liittyvien sairauksien vaaraa. Jatkuvassa tai toistuvassa univajeessa elävä ihminen lihoo ja sairastuu muita useammin metaboliseen oireyhtymään, tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin ja aivoverenkierron häiriöihin.

Valvominen ja univaje lisäävät tapaturmien ja tapaturmien aiheuttamien vammojen ja kuolemien vaaraa. Yksi valvottu yö tai viikon kestänyt 3-4 tunnin univaje vuorokaudessa vastaa noin promillen humalatilan vaikutusta. Aivotoiminnan heikkeneminen johtaa virhetoimintoihin, jotka altistavat tapaturmille niin työssä kuin vapaa-aikana. Unettomuusoireet noin kaksinkertaistavat kuolemaan johtavan työtapaturman vaaran.

Terveyteen vaikuttavat unen pituuden lisäksi myös unen ajoitus ja rytmi. Jatkuvaan vuorotyöhön voi liittyä terveyshaittoja, mutta onneksi ne eivät ole kovin suuria. Masennusoireita esiintyy vuorotyöläisillä muuta väestöä useammin ja joidenkin tutkimusten mukaan heillä on myös hieman keskimääräistä enemmän sepelvaltimotautia ja rintasyöpää. Ihmisten väliset erot ovat kuitenkin suuria, ja joillekin vuorotyö sopii hyvin eikä aiheuta heille merkittäviä terveyshaittoja.

Riittävä yöuni edistää terveyttä samalla tavalla kuin säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto. Epäsäännöllinen nukkuminen ja toistuva univaje heikentävät terveyttä ja toimintakykyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Riittävää nukkumista tulisi edistää lisäämällä uneen liittyvää terveyskasvatusta ja tehostamalla unihäiriöiden ehkäisyä ja hoitoa. Työn stressitekijöitä ja unen kannalta hankalia työaikoja tulisi vähentää. Lasten ja nuorten kotiintuloajoista ja nukkumisesta tulisi pitää huolta.

Jussi Huttunen