Etusivu » Terveyskolumnit » Salakalorit

Salakalorit

Kolumni
24.10.2016
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Eräässä lounasravintolassa asiakkaat söivät tyytyväisinä suosittua pasta-annosta. He eivät tienneet, että syömisen tutkijat olivat sopineet ravintoloitsijan kanssa pienestä kokeesta. Pasta-annos oli asiakkaiden tietämättä suurennettu puolitoistakertaiseksi.

Lounastajat eivät huomanneet lainkaan annoksen suurentumista. He söivät lounaan entiseen tapaan tajuamatta, että sisään meni yli sata grammaa ja 270 kilokaloria enemmän kuin edellisillä kerroilla.

Suurten annosten vaikutusta on tutkittu monissa muissakin tilanteissa. Isoista perunalastupusseista, popcorn-laatikoista ja juomapulloista otetaan säännönmukaisesti tavallista enemmän. Annoksen suurentaminen 50 prosentilla lisää ruokamäärää keskimäärin 30 prosenttia. "Suuruuden laki" pätee myös suuriin astioihin. Isosta pastakulhosta otetaan lautaselle enemmän ja kaikki syödään. Halkaisijaltaan 30 cm:n lautasille ladotaan ruokaa enemmän kuin 25 cm:n lautasille.

Annoskoon lisäksi on muitakin tilanteita, joissa huomaamatta tulee syötyä enemmän. Runsas ruokien valikoima lisää automaattisesti ruokamäärää ja kaloreita. Samoin ruoan läheisyys. Jos maittavaa naposteltavaa on rasiassa pöydällä käsivarren mitan päässä, siitä napsitaan kaksi kertaa enemmän kuin parin metrin päähän sijoitetusta rasiasta.

Huomaamatta syöminen voidaan selittää aivojen toiminnalla. Ihmisen aivot kykenevät tallentamaan hämmästyttävän määrän tietoa, mutta työmuistin eli tietoisen ajattelun suorituskyky on todella vaatimaton, vaivaiset 40–60 bittiä sekunnissa, mikä vastaa lyhyttä lausetta. Tätä arvokasta ajatteluaikaa ei kannata käyttää rutiinihommien hoitamiseen. Siksi aivot siirtävät erilaiset rutiinit automaattisen toimintamuistin hoidettavaksi. Kuten puhe ja kävely, enin osa ihmisen syömisestäkin hoituu automaattisesti.

Alitajuinen huomaamatta syöminen on meissä syvällä. Koulutustaso tai ravintotietous ei muuta asiaa. Annoskoon vaikutuksia mitanneisiin kokeisiin on osallistunut koulutukseltaan kaikenlaisia ihmisiä: kaikki syövät isoista annoksista enemmän.

Aivojen ohella mahan toiminta vaikuttaa huomaamattamme kaloreiden saantiin. Niellessäsi ruokaa mahalaukkuun sen seinämät alkavat venyä. Kun venytysaste on sopiva, tunnet sen kylläisyytenä ja lopetat syömisen. Venyttyminen johtuu ruoan määrästä; kaloreista mahasi ei ymmärrä mitään.

Olettakaamme, että mahasi tulee kylläiseksi, kun siellä on noin neljäsataa grammaa ruokaa. Jos syöt tuon kokoisen lihapulla-perumamuusiaterian, saat 500–600 kilokaloria, mikä on ihan kohtuullinen määrä. Hampurilaisateriasta tulee melkein kaksi kertaa enemmän, koska siinä on tiheämmässä kaloreita. Jos tyydytät nälkäsi neljänsadan gramman keksipakkauksella, saat keksien tiheistä kaloreista sisään 1 700 kilokaloria. Hyvin energiatiheistä perunalastuista tulee vielä enemmän. Jokaisella kerralla tunsit itsesi samalla tavalla kylläiseksi, mutta et kyennyt aistimaan, paljonko kaloreita tuli sisään.

Juomien kaloreiden kohdalla mahalaukkusi on todella avuton. Nopeasti suoleen siirtyvät nesteet eivät ehdi venyttää mahaasi eivätkä aiheuta kylläisyyttä. Juotuasi puolen litran sokerijuomapullon syöt päivän mittaan yhtä paljon kuin vesipullon jälkeen. Sokerijuomasta tulevat 200 kilokaloria ovat ylimääräisiä.

Pitkään kiisteltiin siitä, kumpi on pääsyyllinen maailmanlaajuiseen lihavuusepidemiaan, liikkumisen vähentyminen vai lisääntynyt kaloreiden saanti. Vaaka on kallistunut selvästi kaloreiden suuntaan. Tutkijat ovat ruoan käytön laskelmissaan päätyneet siihen, että ruokamaailman tavaton muuttuminen viimeisten vuosikymmenten aikana riittää yksinään selittämään lihavuuden yleistymisen. Muutosta havainnollistaa menneen ajan ruokakaupan vertaileminen tämän päivän ruokamarkettiin.

Asuinpaikkakunnallani Helsingin Ruskeasuolla oli 1950-luvulla ruokakauppa, josta on säilynyt valokuva. Niihin aikoihin automaattisen syömisen ja mahan toiminnan kanssa vielä pärjäsi aika hyvin.

Kuva 1. Ruokakauppa Ruskeasuolla 1950-luvulla. Ruskeasuo-seura ry:n arkisto. Kuvaaja Paavo Luostarinen.

Arvioin askelmitalla ja taskulaskimella, että lähellä sijaitsevassa ruokamarketissa syötävää ja juotavaa löytyy 1 300 hyllymetriä. Marketin pelkkä makeisosasto on suurempi kuin Ruskeasuon kauppa. Suomessa ei Ruskeasuon kaupan aikoihin myyty perunalastuja eikä hampurilaisia. Energiatiheiden makeisten ja naposteltavien hyllyissä on paljon isoja pakkauksia. Kuusikymmentä vuotta sitten virvoitusjuomia myytiin yhtä tai kahta laatua 1/3 litran pulloissa, nyt marketissa niitä on kymmeniä laatuja ja yleinen pullokoko on melkein viisi kertaa suurempi. Salakaloreiden saanti on todella helppoa.

Suomessa on yli kaksi miljoonaa ylipainoista. Heistä melkein puolet yrittää vakavissaan laihduttaa joka vuosi. Yleisin keino on ryhtyä rajoittamaan ja kontrolloimaan syömistä. Siis ryhtyä dieetille.

Valitettavasti dieettien tulokset ovat surkeat. Alussa kilot yleensä vähenevät, mutta ajan mittaan homma lopahtaa ja paino nousee takaisin. Se johtuu aivojen työmuistin heikosta suorituskyvystä. Aivomme eivät yksinkertaisesti halua käyttää arvokasta ajatteluaikaa syömisen valvontaan useita kertoja päivässä 365 päivää vuodessa. Tahdonvoima väsyy kuin lihas. Syöminen yksinkertaisesti palaa siihen normaaliin tilaan, johon se on tarkoitettu – pääasiassa automaattiseksi toiminnaksi.

Onneksi salakaloreita voidaan vähentää ilman dieettiä. Jatkuvan syömisen kontrolloinnin sijasta huolehdit etukäteen, että tarjolla oleva ruoka ei automaattisesti johda liiallisiin kaloreihin. Tällöin annoskoot ovat sopivia, nesteissä ei ole liikaa kaloreita, hyvin energiatiheitä ruokia on niukasti, eikä herkullista tiheiden kaloreiden ruokaa ole näkyvissä.

Apuna ovat vielä kasvikset ja hedelmät, joita nykyisissä ruokamarketeissa on runsaasti tarjolla. Kaloreiden saanti vähenee, kun täytät osan mahastasi hyvin energiaköyhillä kasvikunnan tuotteilla.

Lisää aiheesta

Mustajoki P. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015;131(15):1345–52 «/xmedia/duo/duo12373.pdf»1

Käytännön neuvoja on uudessa kirjassa Vähennä kaloreita ilman dieettiä (Kustannus Oy Duodecim 2016 «https://verkkokauppa.duodecim.fi/6674.html»2).