Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Onko kahvi terveellistä?

Onko kahvi terveellistä?

Kolumni
1.3.2018
Professori Jussi Huttunen

Minkään tunnetun nautintoaineen historia ei liene yhtä täynnä yllättäviä käänteitä kuin kahvin. Kahvi on ollut vuorotellen terveellistä ja epäterveellistä. Kuninkaat ja paavit ovat kieltäneet kahvin terveydelle tai yhteiskunnalle vaarallisena, mutta aina sen kunnia on palautettu. Nyt heiluri on heilahtamassa toiseen ääriasentoon – kahvi saattaa estää monia sairauksia ja jopa pidentää elämää.

Vanhan legendan mukaan kahvipavun vaikutukset keksi abessinialainen vuohipaimen Kaldi vuonna 750. Kaldin vuohet hyppivät pitkin yötä syötyään ylängöllä kasvavan pensaan marjoja. Paimen maistoi marjoja, havaitsi niiden piristävän ja kertoi asiasta läheisen luostarin apotille. Apotti jäi koukkuun huomattuaan pysyvänsä niiden avulla valveilla koko pitkän iltarukouksen ajan. Paahdetuista ja murskatuista pavuista uutettu juoma levisi nopeasti yli arabialaisen maailman ja valloitti sen jälkeen Euroopan, Afrikan, Amerikan ja osan Aasiaa.

Kalifi Murad kielsi kahvin juonnin vuonna 1623 islamin vastaisena ja terveydelle haitallisena tapana. Rangaistuksena oli raippoja ja teon uusiutuessa kuolemantuomio hukuttamalla nahkasäkissä. Preussin kuningas Fredrik Suuri perusteli omaa kieltoaan vuonna 1777 sillä, että kahvi oli syrjäyttämässä terveellisempää olutta kansalaisten arkijuomana. Yhdysvaltojen itsenäistymissodan aikana kahvista tuli politiikkaa, kun Boston Tea Party -liike teki kahvinjuonnista isänmaallista ja teen juonnista epäisänmaallista.

Seuraavien 200 vuoden aikana käsitykset kahvin terveysvaikutuksista vaihtelivat äärimmäisyydestä toiseen. Puolustajat arvelivat sen ehkäisevän keskenmenoja, edistävän ruoansulatusta, estävän ripulia ja riisitautia ja parantavan alkoholismia. Vastustajien mukaan se aiheuttaa sokeutta, kasvun hidastumista, oppimishäiriöitä, ulkustautia ja kuolemaan johtavia rytmihäiriöitä. Vielä vuonna 1973 julkaistiin arvovaltaisessa lääketieteellisessä lehdessä tutkimus, jonka mukaan 1–5 kuppia kahvia päivässä lisää sydänkohtausten määrää. Tulosta ei sittemmin ole pystytty toistamaan.

Kahvin terveellisyyteen uskovat ovat saaneet tällä vuosituhannella vettä myllyynsä. Seurantatutkimusten mukaan runsas kahvinjuonti saattaisi vähentää sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta ja useiden syöpien ilmaantuvuutta ja jopa pidentää elämää. Yli kaksi kuppia kahvia päivässä juovilla näyttäisi olevan vähemmän tyypin 2 diabetesta, monia maksasairauksia ja Parkinsonin tautia ja dementiaa. Kielteisiä vaikutuksia on raportoitu vain muutama. Runsaasti kahvia juovilla naisilla näyttäisi olevan muita enemmän ennenaikaisia synnytyksiä ja miehillä enemmän keuhkosyöpää.

Väitteisiin kahvin terveellisyydestä on toistaiseksi syytä suhtautua varauksella. Seurantatutkimuksiin perustuva näyttö on parhaimmillaankin vain viitteellistä. Pääosa todetuista eroista on ollut pieniä ja juuri ja juuri tilastollisesti merkitseviä. Kaikkia mahdollisia sekoittavia tekijöitä on vaikea tai mahdoton hallita. Varmempaa tietoa tuottavia satunnaistettuja kokeita kahvin vaikutuksista on julkaistu vain muutamia, ja nekin ovat kohdistuneet välittäviin mekanismeihin (esim. verenpaine, seerumin lipidit), ei sairauden ilmaantuvuuteen.

Kahta sairausryhmää, tyypin 2 diabetesta ja maksasairauksia, koskeva näyttö on muita vahvempaa. Runsaaseen kahvin juontiin on johdonmukaisesti liittynyt muuta väestöä pienempi tyypin 2 diabeteksen ja rasvamaksan ja maksakirroosin ilmaantuvuus. Suojavaikutus on ollut sitä suurempi mitä enemmän kahvia juodaan, ja yhteys on tullut esille useimmissa tutkituissa väestöissä.

Vaikutukset tyypin 2 diabetekseen voisivat olla avain osaan kahvin muista terveysvaikutuksista. Tyypin 2 diabeteksen estyminen vähentää sydän- ja verisuonitautisairastuvuutta ja rasvamaksaa. Sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden väheneminen voisi vuorostaan vähentää dementiariskiä. Vaikutukset rasvamaksaan vähentäisivät puolestaan maksasyöpää.

Mikä tai mitkä aineet voisivat tehdä kahvin terveelliseksi? Ensimmäiseksi mieleen tuleva kofeiini ei näyttäisi olevan selitys: kofeiinipitoisen ja kofeiinista vapaan kahvin vaikutukset ovat olleet samansuuntaisia. Kahvissa on kofeiinin lisäksi kymmeniä kemikaaleja, jotka voivat vaikuttaa terveyteen.

Eri maissa juotujen kahvien koostumus, maku ja todennäköisesti myös vaikutukset vaihtelevat kahvipensaan viljelyalueesta, papujen säilytyksestä ja paahdosta sekä juoman valmistustavasta riippuen. Tunnettu esimerkki eri tavoin valmistettujen kahvien erilaisista vaikutuksista on pannukahvi, joka suodatinkahvista poiketen lisää veren kolesterolipitoisuutta.

Kahvin terveysvaikutusten selvittäminen on jättimäinen urakka. Seurantatutkimuksia tarvitaan lisää, ja kaikki kahvin sisältämät yhdisteet tulee tunnistaa. Vaikutusmekanismien selvittämiseksi tarvitaan koe-eläin- ja solutason tutkimusta. Lopullista tietoa saadaan vain satunnaistetuista ehkäisy- ja hoitokokeista. Yhden päätelmän voi kuitenkin suurella varmuudella jo tehdä: päivittäin voi huoletta juoda 3–4 kuppia kahvia, haittaa siitä ei terveydelle ole.

Jussi Huttunen