Etusivu » Imetys kannattaa

Imetys kannattaa

Kotineuvola
1.7.2012
Elina Hermanson

Imetyksestä on hyötyä sekä lapselle että äidille. Rintamaito sisältää lapsen tarvitsemien ravintoaineiden lisäksi monia lapsen kehityksen kannalta välttämättömiä suoja-aineita. Viime vuosina on saatu näyttöä siitäkin, että imetys vähentää aikuisiän valtimotautien riskiä. Lapsena imetettyjen kolesterolitasot ovat aikuisiässä yhä matalampia kuin niiden, joita ei ole imetetty.

Imetys myös edistää äidin ja lapsen luonnollista kiinteää yhteyttä. Samalla se nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä ja auttaa painonhallinnassa. Sitä paitsi sillä on havaittu olevan jopa pitempiaikaisia naisen terveyttä edistäviä vaikutuksia. Naisen riski sairastua esimerkiksi osteoporoosiin ja joihinkin syöpäsairauksiin vähenee.

Sosiaali- ja terveysministeriön ravitsemustoimikunnan nykyinen kanta on, että ensimmäisen kuuden elinkuukauden ajan äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi useimmille normaalipainoisina syntyneille lapsille. Periaatteessa tarvitaan vain D-vitamiinilisää. Täysimetyksessä rintamaidon ravintoaineet imeytyvät parhaiten, ja maidon taudeilta suojaava vaikutus on tehokkain.

Rintamaito riittää parhaiten, kun lapsi tyydyttää imemisen tarpeensa pelkällä rintaruokinnalla. Rinnan imeminen on ärsyke, joka vaikuttaa ratkaisevasti maidon eritykseen. Nykyisin suositellaan, että tuttien ja tuttipullojen käyttöä vältettäisiin ainakin siihen asti, että lapsi on oppinut hyvän imemistekniikan. Tutti ei silti ole yksiselitteisesti pahasta: tautien esiintyvyyttä suhteessa niiden vaaratekijöihin tutkittaessa on osoitettu tutin säännöllisen käytön suojaavan kätkytkuolemalta.

Rinta- ja korvikeruokittujen kasvunopeus on erilainen, mutta viimeistään vuoden iässä erot ovat hävinneet. Vuoden ajan rintamaitoa saaneet lapset kasvavat nopeammin ensimmäisen kahden kuukauden aikana ja hitaammin 3–12 kuukauden aikana kuin korvikeruokitut lapset. Myöhemmin pituuskäyrät ovat yhtenevät. Kasvukäyrillä suhteellisen pituuden väheneminen saattaa pelästyttää, mutta turhaan. Olennaista on, ettei pituuspaino (ks.luku "Pituuden, painon ja pään kasvun seuranta lastenneuvolassa", «Pituuden, painon ja pään kasvun seuranta lastenneuvolassa»1) vähene, toisin sanoen, että painon lisääntyminen on pituuskasvun mukaista.

Miksi imettää?

Äidin terveys

  • Imetys edistää äidin toipumista synnytyksestä ja synnytyselinten palautumista ennalleen.
  • Imetys auttaa äidin painon normaalistamisessa raskauden jälkeen.
  • Se saattaa myös suojata äitiä munasarjasyövältä ja ennen vaihdevuosia ilmenevältä rintasyövältä.

Lapsen ravitsemus

  • Rintamaidon ravintosisältö vastaa lapsen tarvetta ja todennäköisesti edistää lapsen terveyttä pitkälle aikuisikään.
  • Rintamaidon ravintoaineet ovat tehokkaasti imeytyvässä ja hyväksikäytettävässä muodossa.

Immunologia

  • Rintamaidossa on lukuisia immunologisia aineita. Ne suojaavat lasta esimerkiksi tulehdussairauksilta ja ripulilta.
  • Rintamaito edistää ruoansulatuskanavan kehittymistä erityisesti keskosilla.
  • Imetys on hygieenistä.

Psykologia

  • Imetys edistää äidin ja lapsen luonnollista kiinteää yhteyttä, luo perustaa kiintymyssuhteen kehittymiselle.
  • Etenkin keskosilla katsotaan, että imetys edistää hermoston kehitystä.

Taloudellisuus ja ekologisuus

  • Imetys on edullinen vaihtoehto sekä perheille että yhteiskunnalle.
  • Imetys on ympäristöystävällistä. Esimerkiksi pakkausjätettä ei synny.

Lähde: Hasunen Kaija, Kalavainen Marja, Keinonen Hilkka, Lagström Hanna, Lyytikäinen Arja, Nurttila Annika, Peltola Terttu, Talvia Sanna. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11.

Osittaisestakin imetyksestä katsotaan olevan hyötyä myös sen jälkeen, kun lisäruokia on ryhdytty antamaan. Rintamaito parantaa muun ravinnon imeytymistä ja vahvistaa ilmeisesti myös immuunisuojaa. Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus on jatkaa imetystä kahden vuoden ikään. Tästä suosituksesta suomalaisasiantuntijat ovat monta mieltä: On sanottu, että WHO:n kanta heijastelee pikemminkin kehitysmaiden kuin teollistuneiden maiden tarpeita. Suomessa on puhdasta vettä ja hyviä ruoka-aineita, eikä imetystä tarvitse käyttää ehkäisykeinona, kuten usein kehitysmaissa. Tärkeintä on, että lapsen ruokavalio vähitellen monipuolistuu ja että syömistaidot kehittyvät ikää vastaavasti.

Imetykseen liittyviä vääriä uskomuksia

Imettäminen aiheuttaa riippurintaisuutta

  • Mahdollinen riippurintaisuus johtuu siitä, että jo raskauden aikana rinnat valmistautuvat tulevaan imetykseen.
  • Imetyksen kestolla ei ole vaikutusta rintojen muutoksiin. Erot ovat yksilöllisiä.

Imettäminen aiheuttaa hiustenlähtöä

  • Hormonien vaikutuksesta hiukset kasvavat runsaasti. Synnytyksen jälkeen tilanne palautuu. Imetyksellä ei ole asian kanssa tekemistä. Joillakin hiukset ovat imetysaikana tavallista elinvoimaisemmat.

Pienistä rinnoista erittyy vähemmän maitoa

  • Rintojen koko määräytyy suurimmaksi osaksi rasvakudoksen määrän mukaan. Pienemmissä rinnoissa on täysin samanlaiset maitoa tuottavat osat kuin suuremmissakin.

Kaikki äidit nauttivat imetyksestä

  • Kaikki äidit eivät koe imettämistä miellyttävänä. Heitä ei pidä syyllistää. Imetystuntemukset ovat eri asia kuin tunteet lasta kohtaan.

Imettäminen on hyvä raskauden ehkäisykeino

  • Imettäminen voi estää ovulaation, mutta sen ehkäisytehoon ei kannata täysin luottaa. Ehkäistäkseen raskautta imetyksen täytyy olla täysin yksinomaista, jatkuvaa ja säännöllistä, synnytyksestä ei saa olla kulunut puolta vuotta enempää eivätkä kuukautiset saa olla vielä alkaneet.

Lähde: Ahlgren Katri. Monikkolasten imetys. Suomen monikkoperheet ry 2003.

Vaikka äitejä pyritään innostamaan imetykseen, se ei silti tarkoita, että äidinmaidon korvikkeet olisivat yksiselitteisesti huonoja. Ne ovat erittäin korkealaatuisia, ja kun jauhemuodossa myytävät korvikkeet sekoitetaan puhtaaseen veteen oikeassa annostelusuhteessa, ne ovat myös turvallisia. On monia tilanteita, jolloin imetys ei onnistu, esimerkiksi lapsi voi olla liian sairas jaksaakseen imeä rintaa. Tyypillisesti keskosvauvan voimat eivät riitä heidän tarvitsemansa maitomäärän imemiseen. Silloin sairaalassa joudutaan laittamaan syöttökatetri, jonka kautta maito johdetaan suoraan vauvan vatsaan. Äiti voi olla myös liian sairas tai väsynyt jaksaakseen imettää.

Imetys vahvistaa äidin ja lapsen suhdetta, mutta yhtä hyvin voidaan väittää, että myös tuttipullot ja äidinmaidonkorvikkeet ovat pelastaneet monta varhaista vuorovaikutussuhdetta – ja avioliittoa. Jos imetyksestä pidetään kynsin–hampain kiinni, äiti saattaa uupua perin juurin. Ei hän silloin jaksa iloita lapsesta, ei helliä eikä solmia myönteistä kontaktia. Vauvan hyvinvoinnin kannalta äidin jaksaminen on kaikkein tärkeintä. Ratkaisu voi olla, että isä silloin tällöin ruokkii lasta pullosta – ihannetapauksessa etukäteen lypsetyllä äidinmaidolla – ja äiti saa levätä.

Vinkkejä imetyksen onnistumiseksi

  • Imetys on uusi asia sekä äidille että vauvalle. Älä pelästy sitä, että opetteleminen vie aikaa.
  • Aloita imetys mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Ensimmäisinä päivinä rinnoista erittyy kolostrumia eli ternimaitoa. Maitoa valmistuu vain vähän, mutta se riittää vauvan ravinnoksi ja on erittäin arvokasta hänelle.
  • Aluksi rintaa kannattaa tarjota aina, kun lapsi hamuilee tai on levoton. Tiheä imetys lisää maidon määrää. Vähitellen opit tulkitsemaan lapsen käyttäytymistä, ja lapsi puolestaan oppii imemään niin, että hän tulee kylläiseksi ja irrottaa otteensa rinnasta.
  • Kokeile erilaisia imetysasentoja. Hyvässä asennossa sekä äidin että vauvan on mukava olla ja äiti pystyy rentoutumaan. Voit käyttää avuksi tyynyjä. Imetysasentojen vaihteleminen auttaa rintojen eri osien tasaista tyhjenemistä.
  • Jotta lapsi saisi hyvän otteen rinnasta, häntä kannattaa pitää tiiviisti sylissä, vatsa äidin vartaloa vasten. Pyri saamaan vauva imemään nänniä niin, että nännipihan alaosa on lähes kokonaan vauvan suussa, yläpuolelta sitä jää hieman näkyviin. Vauvan leuka on kiinni äidin rinnassa ja alahuuli kääntynyt rullalle.
  • Jos lapsi haluaa imeä lähes tauotta, tarkista ime­tysote. Tehoton ote ei stimuloi rintaa, ja maitomäärät jäävät pieniksi. Kun lapsi saa maitoa, voit nähdä tai kuulla, kun hän nielee.
  • Rinnanpäät aristavat aluksi, mutta ne tottuvat nopeasti. Imetyksen jälkeen niitä kannattaa voidella rasvaisella perusvoiteella. Jos rinnanpäät tulevat aristaviksi tai menevät rikki, apuna voi käyttää rintakumia. Rintakumin avulla lapsi oppii imemisotteen silloinkin, kun nännit ovat matalat tai sisäänpäin kääntyneet. Sen käyttö vähentää rinnan saamaa ärsykettä, joka vaikuttaa erittyvän maidon määrään. Siitä syystä rintakumista kannattaa luopua heti, kun rinnanpäät ovat toipuneet.
  • Herumisrefleksi syntyy oksitosiinihormonin erittymisestä. Hormonia erittyy, kun lapsi alkaa imeä rintaa nopeilla, nykivillä vedoilla. Myöhemmin imeminen muuttuu tasaisemmaksi ja lapsi imee pitkin, rauhallisin vedoin. Herumisrefleksiin vaikuttaa myös äidin psyykkinen tilanne: jo pelkkä lapsen katselu tai ajattelu voi laukaista sen. Väsymys, stressi, kipu ja mielipaha estävät herumisrefleksiä. Hoida itseäsi, pyydä apua, pyri lepäämään tarpeeksi. Järjestä imettämispaikat kotona miellyttäviksi.
  • Yösyötöt kannattaa järjestää mahdollisimman helpoiksi. Vauvan voi laittaa nukkumaan aivan vanhempien sängyn viereen, josta hänet on helppo nostaa rinnalle. Turhat vaipanvaihdot ja seurustelut kannattaa yöllä unohtaa.
  • Imettäminen lisää nesteen tarvetta. Juo paljon. Vesi, rasvaton maito, tee, piimä ja vähäsokeriset mehut ovat hyviä janojuomia. Kahvia kannattaa nauttia vain kohtuullisesti: kofeiini siirtyy äidinmaitoon ja voi tehdä lapsen levottomaksi.
  • Joillakin lapsilla on voimakas imemistarve. Kaikkea sitä tarvetta ei tarvitse tyydyttää rinnalla. Tutin käyttö ei estä imetyksen onnistumista. Tuttipullosta maito tulee helpommin kuin rinnasta, siksi sen käyttöä ei kannata aloittaa ennen kuin lapsi on kunnolla oppinut rinnalla syömisen.

Maitomäärät lisääntyvät vähitellen. Ensimmäisen vuorokauden aikana lapsi saa kerralla keskimäärin seitsemän millilitraa maitoa, toisen vuorokauden aikana 14 millilitraa ja kolmannen 38 millilitraa. Viiden päivän iässä lapsi imee jo 70 millilitraa kerralla.

Merkkejä siitä, että rintamaito riittää ainoaksi ravinnoksi

  • Riittävä painonousu. Syntymäpaino saavutettu kahden viikon ikään mennessä, paino noussut vähintään 125–150 g viikossa tai 500 g kuukaudessa. Lisää kasvusta: katso luku Lapsen kasvu «Lapsen kasvu»2.
  • 5–7 märkää vaippaa /vrk
  • Normaalit ulosteet (aluksi löysää, myöhemmin hernerokkamaista ja sinapinkeltaista. Jos ulosteet ovat peh­meitä, ulostamisväli voi olla jopa viikko ilman että puhuttaisiin ummetuksesta.
  • Lapsi on virkeä ja tyytyväinen syöttöjen välillä
  • Pään aukile on normaalikimmoinen, ei kuopalla
  • Imetyskertoja on vähintään kahdeksan vuorokaudessa

Imetysongelmissa kannattaa turvautua rohkeasti neuvolan henkilökuntaan, vaikka oma terveydenhoitaja ei olisikaan vielä tullut kovin tutuksi. Auttaa, kun imetystekniikka tarkastetaan yhdessä ammattilaisen kanssa. Myös silmäys lapseen on tärkeä: Jos lapsi on sairas, esimerkiksi kellastunut liiaksi (ks. luku "Vastasyntyneen keltaisuus", «Vastasyntyneen keltaisuus»3), hän ei ehkä jaksa imeä riittävästi. Tukea voi hakea myös esimerkiksi Imetyksen tuki ry:ltä (katso www.imetys.fi).

Jos rinta alkaa punoittaa ja aristaa ja äidille nousee kuume, kyseessä on rintatulehdus eli mastiitti. Tavallisesti aiheuttaja on stafylokokki-bakteeri, joka on päässyt rintaan rinnanpäiden haavaumien kautta. Hoidoksi aloitetaan antibiootti, mutta rinnan tyhjennys – imettäminen – on yhtä lailla tärkeää. Rintatulehdus vie voimat. Onnellinen on se vauva, jolla on silloin aktiivisesti hoitoon tarttuva isä!

Alkoholi ja imetys eivät ole hyvä yhdistelmä. Alkoholi poistuu äidin rintamaidosta samaan tahtiin kuin verestä. Lasillinen viiniä aterialla tai olut saunan jälkeen ei estä imetystä, mutta niissä tilanteissa pitää odottaa pari tuntia ennen syöttöä. Aivan yhtä vaarallista alkoholi ei ole imetettäessä kuin silloin, kun vauva vielä kasvaa äidin masussa. Jos raskaana oleva juo, sikiön verenkiertoon pääsee sama määrä alkoholia kuin mitä äidin verenkierrossa on. Rintamaidossa voi myös olla sama määrä alkoholia, mutta se joutuu lapsen suolistoon, ei suoraan verenkiertoon.

Äidin ei pidä juoda itseään humalaan: pahinta on, jos vauvan käsittelystä tulee epävarmaa.

Imettävän äidin tupakointi on selkeästi haitallista lapselle, minkä lisäksi kannattaa muistaa, että tupakointi vaikuttaa äidin yleiskuntoon. Se vähentää maidon erittymistä ja hidastaa herumisrefleksin laukeamista. Tupakan nikotiini ja muut haitta-aineet kulkeutuvat rintamaidon kautta lapseen. Rintamaidon nikotiinipitoisuus on korkeimmillaan noin neljännestunnin kuluttua tupakoinnista. Suositellaan, ettei äiti käyttäisi sen paremmin tupakkaa kuin nikotiinivalmisteitakaan, mutta jos se ei onnistu, kannattaisi tupakointi ajoittaa niin, että väliaika tupakoinnin ja imetyksen välillä olisi vähintään kaksi–kolme tuntia.