Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Ebola
 
 

Lääkkeiden väärinkäyttö

Lääkkeet mielen hoidossa
23.7.2008
Matti O. Huttunen

Tiettyjä lääkkeitä voidaan käyttää niiden nopean vaikutuksen vuoksi myös päihtymistarkoituksessa. Käytännössä päihdekäyttöön sopivat ainoastaan nopeasti vaikuttavat ahdistus- ja nukahtamislääkkeet. Päihdekäytössä lääkkeet saatetaan myös liuottaa nesteeseen ja ruiskuttaa suoneen tai otetaan suun kautta suurina annoksina yhdessä muiden päihteiden kanssa. Ahdistus- ja nukahtamislääkkeet ovat katukaupassa suosittuja myös siksi, että niiden avulla voi lievittää vaarallisempien huumeiden vieroitusoireita. Tähän voi liittyä myös rikollisuutta.

Nuoret saattavat kokeilla lääkkeiden vaikutuksia päihtymystarkoituksessa. Päihtymyshakuisuus ja sekakäyttö ovat tyypillisiä suomalaisnuorten päihdekokeiluille, joihin kuuluu alkoholin ja lääkkeiden ohella kannabista sekä muita huumeita. Eri aineiden samanaikainen ottamisella yritetään tehostaa päihtymystä ja estää ei-toivottuja vaikutuksia.

Psyykenlääkkeiden päätyminen väärinkäyttäjille ja katukauppaan pyritään estämään. Puhelimitse lääkäri voi määrätä ahdistus- ja unilääkkeitä potilaalleen vain pienimmän pakkauskoon. Lääkärin ei tule määrätä suuria määriä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ilman, että hän tuntee sairastuneen pidemmältä ajalta. Lääkärin tulee lisäksi merkitä tarkasti asiakirjoihin kaikki erityisesti väärinkäyttöön soveltuvia lääkkeitä koskevat reseptit. Jos henkilö tarvitsee säännöllisesti suuria annoksia ahdistus- tai nukahtamislääkettä, hän saattaa joutua allekirjoittamaan sopimuksen, jossa hänen edellytetään ostavan lääkkeet yhdestä apteekista.

Keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä voidaan määrätä välttämättömänä ensiapuna vain niin pieniä määriä, että väärinkäyttö ei voi olla mahdollista. Usein mielihyvävaikutteisia lääkkeitä haetaan juuri päivystävältä lääkäriltä.

Suomeen tuodaan lääkkeitä ulkomailta sekä laillisesti että laittomasti. Osa tulee omaan käyttöön ja osa katukauppaan. Viime vuosina on tuotu runsaasti buprenorfiinia, jonkin verran tuodaan myös metadonia ja morfiinia. Laillista lääketuontia vaikeutetaan lainsäädännön muutoksilla.

Valtaosa ahdistus- ja nukahtamislääkkeitä käyttävistä ei käytä lääkkeitä päihteinä. Pitkäaikainen ahdistus- tai nukahtamislääkkeiden ja myös masennuslääkkeiden käyttö voi johtaa lääkeriippuvuuden kehittymiseen, joka ilmenee erilaisina ohimenevinä lopetus- ja vieroitusoireina lääkkeen käytön lopettamisen yhteydessä.

Ahdistus- ja unilääkkeiden säännöllisen käytön seurauksena syntyvä lääkeriippuvuus onkin yleensä luonteeltaan vain lopetus- ja vieroitusoireina ilmenevää fyysistä riippuvuutta. Säännöllisen lääkkeen käytön seurauksena syntynyt lääkeriippuvuus ei ole sinänsä vaarallinen tila, mutta se voi ylläpitää turhaan muuten jo tarpeettomaksi käynyttä lääkitystä. Joillakin potilailla jatkuva ahdistus- ja unilääkkeiden käyttö voi joskus johtaa nk. lääketoleranssin kehittymiseen, jolloin lääkkeitä käyttänyt henkilö tarvitsee aikaisempaa suurempia annoksia oireittensa lievittämiseen.

Joillekin, joskin suhteellisen harvoille henkilöille voi kuitenkin kehittyä myös varsinainen lääkeaddiktio. Tällöin henkilö ajautuu käyttämään pakonomaisesti hyvinkin suuria annoksia saadakseen lääkkeestä humalankaltaisen olon. Alkoholia tai päihteitä humalahakuisesti käyttävillä henkilöillä on muita huomattavasti suurempi riski ajautua myös ahdistus- ja unilääkkeiden suuriannoksiseen ja addiktiiviseen käyttöön.

Myös masennuslääkkeiden käytön lopetukseen voi liittyä joskus hankaliakin, joskin ohimeneviä, lopetusoireita, jotka saavat henkilön jatkamaan tarpeettomaksi käynyttä lääkehoitoa. Masennuslääkkeiden käyttö ei koskaan aiheuta addiktiivista masennuslääkkeiden käyttöä.

Yliannostus

Lääkkeiden yliannos liittyy usein kriisitilanteeseen. Lääkkeitä käytetään itsemurhayrityksissä ja itsemurhissa.

Itsemurhariski pyritään arvioimaan aina, kun määrätään lääkettä. Jos itsemurhan riski on olemassa, lääkettä määrätään mahdollisimman pieni annos kerrallaan ja lääkkeeksi valitaan lääke, joka on yliannoksena mahdollisimman vaaraton.

Lääkkeiden aiheuttamien myrkytysten vakavuus vaihtelee. Monet lääkkeet johtavat kuolemaan 10–30-kertaisina annoksina, etenkin jos lääke otetaan yhdessä alkoholin kanssa. Usein myrkytyksissä on kyse monen eri lääkkeen yhteisvaikutuksesta. Jotkut lääkkeet – kuten litium ja trisykliset masennuslääkkeet – voivat olla hengenvaarallisia jo 5–10-kertaisina annoksina. Myös sedatiiviset tai väsyttävät perinteiset antipsykootit ja unilääkkeenä käytetty promatsiini voivat olla hengenvaarallisia suhteellisen pienissäkin yliannoksissa.

Myrkytyspotilaan vointi heti yliannoksen ottamisen jälkeen ei yleensä kerro myrkytyksen lopullisesta vaikeusasteesta, koska suun kautta otetut lääkkeet pääsevät verenkiertoon vasta jonkin ajan kuluttua lääkkeen ottamisesta. Mahdollisten oireiden alkamista ei ole syytä jäädä odottamaan, vaan tilanne on arvioitava ja tarvittaviin toimiin ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti (taulukko «Lääkemyrkytyksen ensiapu.»1).

Myrkytyksen ennusteen kannalta on tärkeää, että henkilö saadaan nopeasti hoitoon. Myrkytysten hoito on oirekohtaista ja elintoimintoja tukevaa.

Taulukko 1. Lääkemyrkytyksen ensiapu.
1Varmista hengitys. Huolehdi oikeasta kuljetusasennosta, jos henkilö on tajuton. Jos hän ei hengitä, anna tekohengitystä.
2Jos henkilö on tajuton, vahvasti tokkurainen tai kouristeleva, hänelle ei saa syöttää eikä juottaa mitään eikä häntä saa oksennuttaa.
3Lääkehiiliseosta annetaan aikuiselle 4–8 dl eli 1–2 pullollista Carbomixia, lapselle koon mukaan 0,5–2,5 dl. Lääkehiili annetaan mahdollisimman pian myrkytyksen jälkeen, mielellään jo tapahtumapaikalla.
4Huolehdi potilaan pikaisesta kuljettamisesta päivystävän lääkärin vastaanotolle tai päivystävään sairaalaan, jos on tarpeen.

Luku "Mitä tulisi tietää psyykenlääkkeistä?" perustuu Matti O. Huttusen kirjoittamaan ja Marika Javanaisen toimittamaan ensimmäisen painoksen tekstiin.

 
Kansi: lamLääkkeet mielen hoidossa
Mielialan, ahdistuksen, pelkojen ja ajatustoiminnan biologinen säätely on monimutkainen tapahtumaketju. Lääkkeet mielen hoidossa -kirjassa käsitellään tavallisimpien psyykkisten häiriöiden lääkehoitoa käytännönläheisesti. Siinä esitellään myös eri häiriöiden oireet ja hoito sekä lääkkeiden yleisimmät sivu- ja yhteisvaikutukset. Eri sairauksien hoitoa ajatellen useimpiin häiriöihin on sisällytetty erillinen sairauden hallinta -osuus, jossa kuvataan miten sairastunut tai omainen voi oppia tunnistamaan ja hoitamaan sairauttaan.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi