Etusivu » Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö?

Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö?

Lääkkeet mielen hoidossa
24.9.2017
Matti O. Huttunen

Kaksisuuntainen mielialahäiriö koostuu toisiaan vaihtelevin välein seuraavista mania- ja masennusjaksoista. Sairausjaksojen välillä henkilö voi olla täysin oireeton, mutta saattaa kärsiä lievemmistä masennus- ja muista oireista.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö puhkeaa usein nuorena aikuisena, mutta ensimmäinen sairausjakso voi esiintyä myös jo lapsuudessa tai myöhään keski-iässä.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön käsitettä käytetään, kun henkilöllä on ollut useita sairausjaksoja ja vähintään yksi niistä on ollut maaninen, hypomaaninen tai sekamuotoinen. Mielialahäiriö ilman masennusjaksoja on harvinainen.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa lääkehoidolla on keskeinen asema. Mielialaa tasaavien lääkkeiden avulla voidaan sekä lyhentää että estää sairauden masennus- ja maniajaksoja.

Mielialan aaltoiluhäiriölle puolestaan on ominaista pitkäaikainen mielialan aaltoilu lievän masentuneisuuden ja hypomanian välillä. Se on ilmeisesti melko harvinainen. Osa mielialan aaltoiluhäiriötä sairastavista hyötyy mielialaa tasaavien lääkkeiden säännöllisestä käytöstä.

Maniajakso

Maniajakson tyypillisiä piirteitä ovat mielialan ja aktiivisuuden kohoaminen, puheliaisuus, ajatuksen riento, assosiaatioiden löystyminen, itsetunnon voimakas kohoaminen, suuruuskuvitelmat, hajanaisuus, keskittymiskyvyttömyys, tuhlailu, kritiikitön osallistuminen kaikkeen vaaralliseen, hyperseksuaalisuus ja työpaikan vaihtaminen. Mielialan kohoamisen ja euforisuuden asemasta maaninen ihminen voi myös olla ärtynyt ja tunteiltaan epävakaa. Unen määrä vähentyy selvästi, mikä usein on alkavan manian esioire.

Maniaan voi liittyä myös psykoottisia oireita, kuulo- ja näköharhoja sekä harhaluuloja. Tällöin kyseessä on psykoottinen mania. Harhaluulot ovat yleensä suuruusharhaluuloja, uskonnollisia kuvitelmia jumaluudesta tai yhteydestä jumalaan. Maanisesti vainoharhainen potilas voi tuntea itsensä vainotuksi oman erikoislaatunsa takia.

Maniajaksoon liittyy usein myös runsasta alkoholinkäyttöä ja persoonallisuushäiriöille ominaista impulsiivista käytöstä. Nämä vaikeuttavat manian tunnistamista.

Hypomaniajakso

Hypomania on maniaa lievempi jakso, jossa henkilön mieliala on kohonnut ja toimintakyky lievästi kiihtynyt. Tällöin hän on usein hyvin tuottelias. Hypomanian aikana henkilö kokee maailman ja lähi-ihmisensä voimakkaan myönteisesti. Usein hypomaniajakso edeltää tai seuraa masennusvaihetta. Joissakin kaksisuuntaisissa mielialahäiriöissä esiintyy masennusjaksojen ohella ainoastaan hypomaanisia eikä lainkaan varsinaisia maanisia jaksoja. Tätä kutsutaan sairauden tyyppi II-muodoksi.

Myös hypomaniajaksoihin liittyy usein huomattavaa alkoholin liikakäyttöä. Jos alkoholin liikakäyttö ilmenee selvästi jaksoittain, siihen liittyy hypomaanisia oireita ja unen määrä on vähentynyt, kyseessä on usein kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tällöin kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointi ja asianmukaisen lääkityksen aloittaminen on tärkeää myös alkoholin liikakäytön ja alkoholismin kehittymisen estämiseksi.

Masennusjakso

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksot eivät luonteeltaan oirekuvaltaan eroa tavallisista masennustiloista. Ne saattavat olla kestoltaan kuitenkin jonkin verran lyhyempiä. Niissä esiintyy tavallista useammin psykoottisia oireita, psykomotorista hidastumista ja epätyypillisen masennustilan oireita (liikaunisuus, ruokahalun kasvu ja lihominen).

Pitkällä aikavälillä masennus on hoidon, työkyvyn ja elämänlaadun kannalta keskeisempi osa sairautta, koska vaikeammatkin maniat ovat suhteellisen helposti hoidettavissa asianmukaisella lääkityksellä ja sairauden masennusjaksojen lääkevaste jää usein puutteelliseksi.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksojen hoito eroaa muiden masennustilojen hoidosta, vaikka ne ovat oireiltaan samankaltaisia. Tämän vuoksi masennuksen yhteydessä on aina tärkeä selvittää, onko sairastuneella tai hänen lähisukulaisillaan ollut aikaisemmin mania- tai hypomaniajaksoja.

Sekamuotoinen jakso

Mania- tai masennusjaksot eivät aina ole selvästi jompaa kumpaa, vaan sairausjakson aikana voi esiintyä samanaikaisesti sekä mania- että masennusoireita. Tällaista sairausjaksoa kutsutaan sekamuotoiseksi. Se on usein hyvin ahdistava ja kaoottinen kokemus. Ärtyneestä ja sekamuotoisesta jaksosta kärsivillä on jaksojen toistuessa erittäin suuri itsemurhan vaara (jopa 30–50 prosenttia).

Etenkin nuorilla kaksisuuntainen mielialahäiriö voi ilmetä sekamuotoisena, johon masennuksen ja hypomanian ohella voi liittyä impulsiivisuutta ja keskittymishäiriöitä. Nuorilla onkin usein vaikea tehdä eroa epätyypillisin oirein ilmenevän kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja tarkkaavaisuushäiriön välillä.

Tiheäjaksoisuus

Kaksivaiheisen mielialahäiriön sairausjaksot seuraavat toisiaan tiheästi suhteellisen harvoin. Jos erillisiä sairausjaksoja on vuodessa enemmän kuin neljä, sairaus luokitellaan tiheäjaksoiseksi. Se poikkeaa taustaltaan ja lääkitykseltään muista kaksisuuntaisen mielialahäiriön muodoista. Joillakin potilailla ja erityisesti nuorilla mielialan tasaajien käytöstä hyötyvä ja siten kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi luokiteltava mieliala voi vaihdella päivästä toiseen tai jopa päivittäin.

Osa tiheäjaksoisesta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivistä sairastaa samanaikaista kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Trisykliset masennuslääkkeet voivat lisätä kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjaksojen tiheyttä tai johtaa jopa tiheäjaksoisen sairauden kehittymiseen. Tämän vuoksi trisyklisiä masennuslääkkeitä ei yleensä käytetä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Myös SNRI- ja ehkä myös muut lääkkeet voivat laukaista hypomania- tai maniajakson kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä henkilöillä.

Ks. myös Lääkärikirja Duodecimin kaksisuuntaista mielialahäiriötä käsittelevä artikkeli «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»1.