Etusivu » Kaksisuuntainen mielialahäiriö: sairauden hallinta

Kaksisuuntainen mielialahäiriö: sairauden hallinta

Lääkkeet mielen hoidossa
24.9.2017
Matti O. Huttunen

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallinnan edellytyksenä on kyky hyväksyä sairaus ja alttius sairastua siihen useita kertoja. Käytännössä moni manian kokenut kuitenkin kieltää sairautensa ja selittää sen johtuvan erilaisista elämäntapahtumista. Tästä seuraa helposti torjuva suhde estolääkitykseen ja sen seurauksena ennemmin tai myöhemmin toistuvat sairausjaksot.

Yksilöllisesti räätälöity lääkehoito on keskeinen osa kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallintaa. Säännöllinen lääkitys on hankalaa, jos henkilö ei hyväksy sairauttaan tai ei ymmärrä sen alttiutta toistua tyystin tahdosta riippumatta.

Maanis-depressiivisestä sairaudesta kärsivien on useimmiten viisasta hyväksyä se, että heidän kannattaa käyttää päivittäistä estolääkitystä vuosikausia tai pysyvästi. Ainakin jokaisen tulee aina ottaa huomioon seuraavan sairausjakson mahdollisuus.

Olennaista on myös välttää psykiatriseen sairastamiseen usein liitettävä häpeä ja kielteinen leima. Tässä voi auttaa tieto siitä, että monet nobelistit ja kirjallisesti lahjakkaat ihmiset ovat sairastaneet kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

Stressitilanteet

Elämän stressitilanteet eivät laukaise mania- tai masennusjaksoa ilman rakenteellista alttiutta manioihin tai masennustiloihin. Jos ihmisellä on rakenteellinen alttius kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, stressitilanteilla on merkitystä.

Stressitekijät aiheuttavat usein sairausjakson uusiutumisen. Toistuvat stressitilanteet voivat myös lisätä maanis-depressiivisestä sairaudesta kärsivän stressiherkkyyttä. Toistuvan stressin takia sairausjaksot saattavat laueta varsin pienen rasituksen seurauksena, vaikka sairauden alussa sairausjakson laukeaminen edellytti hyvin voimakasta tai pitkittynyttä stressiä.

Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän tulee ottaa vakavasti huomioon stressin merkitys sairausjaksoja laukaisevana tekijänä. Samalla tavoin kuin sydäninfarktista toipuneen voi olla viisasta kieltäytyä stressaavasta työtehtävästä, maanis-depressiivisen tulee ottaa sairautensa huomioon merkittävissä elämänvalinnoissaan.

Erilaiset tekemättömät työt rasittavat ihmisen psyykeä. Tämän takia kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan kannattaa välttää asioiden jättämistä viime tinkaan. Veroehdotus kannattaa palauttaa hyvissä ajoin ja joululahjat ostaa ajoissa.

Erilaiset ristiriidat läheisten ja työtovereiden välillä ovat ongelmallisia kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivälle. Ristiriitojen hallitsemiseen voi saada apua erilaisista psyko- ja pariterapioista sekä rentoutus- ja mietiskelyharjoituksista.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan on viisasta välttää humalahakuista alkoholinkäyttöä ja nauttia vain lasillinen silloin tällöin. Humalahakuinen juominen rikkoo herkästi uni-valverytmin ja laukaisee sairausjaksoja. Alkoholinkäytön välttäminen on kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiville usein vaikeaa, koska monet ovat hypomania- ja maniajakson aikana humalahakuisia. Heistä tuntuu siltä, että keho vaatii alkoholia. Jaksoittaisen humalahakuisen juomisen taustalla onkin usein diagnosoimaton kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Epäsäännöllinen uni-valverytmi voi olla sairausjaksoja laukaiseva tekijä. Säännöllinen aamuherääminen on paras keino ylläpitää rytmin säännöllisyyttä.

Esioireiden tarkkailu

Jokaisen maniaan sairastuneen tulee oppia tunnistamaan mahdollisten toistuvien sairausjaksojen esioireet. Sairausjaksojen uusiutumista varten on hyvä olla valmiina asianmukaiset hoito- ja toimenpidesuunnitelmat.

Monet kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat pitävät päiväkirjaa mielialastaan ja mahdollisista masennuksen ja (hypo)manian esioireista. Se helpottaa esioireiden tunnistamista. Yksinkertainen ja hyväksi koettu tapa on arvioida oma mielialansa 10-portaisella asteikolla siten, että 1 tarkoittaa syvintä koettua masennuksen tasoa, 5 tavanomaista neutraalia mielialaa ja 10 parasta mahdollista mielialaa. Mieliala arvioidaan aina samaan vuorokaudenaikaan, koska monen vireystila vaihtelee vuorokaudenaikojen mukaan. Mieliala-arvioon on hyvä liittää myös maininta päivittäisistä tapahtumista, koska sen avulla on mahdollista oivaltaa stressaavien tapahtumien ja mielialan välinen yhteys.

Kaksisuuntaisesta mielialahäiriötä sairastavalle on arvokasta, jos hänen puolisonsa, vanhempansa tai ystävänsä voivat tukea häntä sairauden eri vaiheissa. Hyvä ystävä tai puoliso huomaa alkavan manian esioireet hoitavaa lääkäriä aikaisemmin. Puolisoiden välillä ongelmana voi joskus olla se, että jokapäiväiset riidat tai tavanomaiset mielialan vaihtelut selitetään sairauden esioireiksi.

Sairauden hallinnan kannalta on hyvä asia, jos kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä voi kertoa sairaudestaan esimiehelleen tai työtovereilleen. Yövuorojen, pitkien työmatkojen ja jatkuvien ylitöiden välttäminen voi olla tärkeää sairausjaksojen ehkäisyn ja työelämässä jatkamisen kannalta.

Säännöllinen elämä

Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän on viisasta elää säännöllistä arkielämää. Erityisen tärkeää on säännöllinen uni-valverytmi, koska unirytmin rikkoutuminen voi laukaista hypomania- tai maniajaksoja. Säännöllisestä unirytmistä ja heräämisestä on tärkeää pitää kiinni myös viikonloppuisin. Samasta syystä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan kannattaa välttää iltaisin kahvin, teen ja piristävien virvoitusjuomien juomista sekä raskaita aterioita.

Liikunta ja hyvä fyysinen kunto ovat hyväksi. Liikunnassakin kannattaa pyrkiä säännöllisyyteen.

Säännölliset elämäntavat ovat tärkeitä sairauden hallinnan kannalta, mutta niistä ei saa tulla pakkomielteen omaista suhtautumista jokapäiväiseen elämään. Säännöllisyys ei saa myöskään tarkoittaa ilotonta jäykkyyttä.

Lääkityksen merkitys

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on osin perinnöllinen sairaus, johon liittyy keskushermoston erilainen tapa reagoida stressitilanteisiin. Tämän takia lääkitys auttaa usein. Lääkehoitoa täydennetään erilaisilla psykososiaalisilla hoidoilla, joiden avulla sairaudesta kärsivä voi kehittyä hoidon asiantuntijaksi.

Valtaosalla sairastuneista on elämänsä aikana useita sairausjaksoja. Ilman asianmukaista hoitoa niitä on elämän aikana keskimäärin 6–10. Useimmiten sairausjaksojen toistuminen voidaan tehokkaasti estää sekä lääkehoidolla että psykoterapeuttisilla keinoilla. Lääkehoidon keskeisin tehtävä onkin uusien sairausjaksojen estäminen.

Ks. myös Lääkärikirja Duodecimin kaksisuuntaista mielialahäiriötä käsittelevä artikkeli «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»1.

Arvioi artikkeli Sisällysluettelo Palaute Tulosta