Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Hyvä mina2
 
 

Mäkikuisma

Lääkkeet mielen hoidossa
23.7.2008
Matti O. Huttunen

Tienvierustojen tavallisen kasvin mäkikuisman (lat. Hypericum perforatum; engl. St. John´s wort) kukista ja lehdistä valmistettua uutetta on käytetty kansanlääkinnässä yli 2 000 vuoden ajan. Uutetta on käytetty mitä moninaisimpien vaivojen ja oireiden hoitoon, mutta yleisimmin sillä on hoidettu haavoja, palovammoja, lihaskipuja, masennusta ja unettomuutta. Kiintoisa tuore havainto on uutteen kyky tappaa viruksia ja myös HI-viruksia.

Kuten luonnonyrtit yleensäkin mäkikuismavalmisteet koostuvat monista aineosista. Mäkikuismauutteen vaikuttavana aineena pidetään uutteen sisältämiä hyperisiiniä ja pseudohyperisiiniä.

Mäkikuisman masennusta lievittävä teho on osoitettu yli 20 kontrolloidussa tutkimuksessa, joissa uute oli lumelääkettä tehokkaampi ja yhtä tehokas kuin suhteellisen pienet annokset trisyklisiä masennuslääkkeitä lievän ja keskivaikean depression hoidossa. Tutkimuksia on osin kritisoitu käytettyjen diagnostisten kriteereiden ja verrokkilääkkeenä käytettyjen masennuslääkkeiden vähäisten annosten vuoksi.

Mäkikuismauutteen tavallinen annos on 300–1 800 mg jaettuna kolmeen vuorokausiannokseen. Aloitusannos on yleensä 300–600 mg/vrk. Vaikuttavat aineet imeytyvät nopeasti, ja niiden puoliintumisaika elimistössä on noin 24 tuntia.

Mäkikuismauute on yleisesti ottaen hyvin siedetty. Sen käytön yhteydessä on kuitenkin raportoitu haittavaikutuksina vatsavaivoja, huimausta, suun kuivumista, väsymystä, huimausta, levottomuutta ja ummetusta. Ehkä tärkein mäkikuismauutteen mahdollinen haittavaikutus on fotosensitiivisyys ja herkkyys auringonvalolle, minkä vuoksi etenkin vaaleaihoisia on varoitettava liiallisesta auringonvalosta. Fotosensitiivisyys on kuitenkin lievää ja häviää muutamassa päivässä uutteenoton lopettamisen jälkeen.

Kirjallisuudessa on kuvattu muutamia tapauksia, joissa mäkikuismauute on voinut aiheuttaa hankalia haittavaikutuksia joko yksin tai yhdessä muiden lääkkeiden kanssa. Eräällä potilaalla ilmeni voimakasta väsymystä paroksetiinin ja mäkikuismauutteen yhteiskäytön yhteydessä. Eräiden tapausselostusten valossa mäkikuismauute saattaa laukaista hypomania- tai maniajakson niille altteilla potilailla. Kirjallisuudessa on kuvattu myös kaksi potilastapausta, joissa potilaalle kehittyi serotoniinioireyhtymä joko mäkikuismauutteesta tai uutteen ja tratsodonin yhteiskäytön seurauksena. Sokeritautia sairastavalle iäkkäälle potilaalle kehittyi suolistontukos, kun lääkitykseen liitettiin mäkikuismauute. Toiselle potilaalle kehittyi fotosensitiivisen reaktion yhteydessä akuutti neuropaattinen kiputila. Tällaiset haittavaikutukset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia mäkikuismauutteen käytön yhteydessä.

Mäkikuismauutteella voi olla hankaliakin interaktioita muiden lääkkeiden kanssa. Se voi laskea monien lääkkeiden (mm. kalsiumkanavan salpaajat, raskauden ehkäisyvalmisteet, monet antibiootit, glukokortikoidit) pitoisuutta. Yhtä lailla näiden lääkkeiden pitoisuus plasmassa voi nousta merkittävästi. Mäkikuismauutteen on raportoitu myös pienentävän digoksiinin pitoisuutta plasmassa.

Mäkikuismauutteen toksisuus yliannosten yhteydessä on hyvin vähäinen.

 
Kansi: lamLääkkeet mielen hoidossa
Mielialan, ahdistuksen, pelkojen ja ajatustoiminnan biologinen säätely on monimutkainen tapahtumaketju. Lääkkeet mielen hoidossa -kirjassa käsitellään tavallisimpien psyykkisten häiriöiden lääkehoitoa käytännönläheisesti. Siinä esitellään myös eri häiriöiden oireet ja hoito sekä lääkkeiden yleisimmät sivu- ja yhteisvaikutukset. Eri sairauksien hoitoa ajatellen useimpiin häiriöihin on sisällytetty erillinen sairauden hallinta -osuus, jossa kuvataan miten sairastunut tai omainen voi oppia tunnistamaan ja hoitamaan sairauttaan.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi