Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Milloin haluamme ulkona olevan valoisaa?

Milloin haluamme ulkona olevan valoisaa?

Lisää unta - kiireen lyhyt historia
31.5.2017
Timo Partonen

Haluammeko herätä suoraan töihin vai suoraan vapaalle? Haluammeko nukahtaa heti töistä tultuamme vai vasta viettämämme vapaa-ajan jälkeen? Vapaa-ajalta nukahtaminen on helpompaa, koska mieltä painavat asiat estävät meitä nukahtamasta ja, jos työasiat painavat mieltä, niistä ehtii irrottautua vapaa-ajalla. Sitä vastoin, jos mielipahaa aiheutuu enemmän vapaa-ajalla kuin töissä, asiat ovat toisin. Joten nukahtaessa on hyvä olla pimeää, herätessä valoisaa.

Milloin heräämme? Otamme tavallisen esimerkiksi, eli milloin pääkaupunkiseudulla asuva, hidasta joukkoliikennettä käyttävä, virkatyöaikaa noudattava työntekijä. Työaika on 8 tuntia, lisäksi työmatkoihin kuluu yhteensä 2 tuntia. Työ vie täten vuorokauden 24 tunnista 10 tuntia. Oletamme, että hän tarvitsee 8 tunnin yöunet. Vapaa-aikaa jää siten hänelle työpäivinä 6 tuntia.

Miten nämä 6 tuntia halutaan sijoittaa ulkoilman valoisuuden suhteen? Työaikana on syytä olla valoisaa, siis ainakin vielä niin kauan kuin ihmiset tekevät ulkotöitä, koska ihminen näkee pimeässä huonosti.

Haluammeko, että vapaa-ajalla on valoisaa koko ajan, osan aikaa vai ei lainkaan? Haluammeko, että työmatkojen aikana on valoisaa? Jos haluamme, että vapaa-aika olisi valoisa, niin kesällä tämä ei ole ongelma, koska vuorokauden valoisa aika on pitkä, pisimmillään yli 19 tuntia. Siihen mahtuu silloin koko työaika työmatkoineen ja vapaa-aika. Sitä vastoin talvella on vapaa-ajasta mahdotonta saada valoisaa, koska tähän vuorokauden valoisa aika on liian lyhyt. Talvella on turvattava valoisaa aikaa työajalle, mutta koska vuorokauden valoisa aika on liian lyhyt myös tähän, on ratkaistava, onko parempi painottaa valoisaa aikaa aamuun vai iltaan.

Jos virastotyöaika pysyy kello 8–16, niin normaaliaika (UTC+2) antaa meille valoisaksi ajaksi kello 9–15, pysyvä kesäaika (UTC+3) kello 10–16 ja uusi aikavyöhyke (UTC+1) kello 8–14.

Milloin esimerkissämme henkilö herää? Kello 6. Jotta kello 6 olisi valoisaa mahdollisimman suuren osan aikaa vuodesta, millä aikavyöhykkeellä Suomen tulisi olla?

Jos Suomi olisi samalla aikavyöhykkeellä kuin esimerkiksi Britannia (UTC), aamu sarastaisi läpi vuoden viimeistään kello 6, jolloin esimerkkimme henkilö heräisi, ja aurinko nousisi noin tunti tämän jälkeen.

Jos Suomi olisi samalla aikavyöhykkeellä kuin esimerkiksi Ruotsi (UTC+1), aamu sarastaisi läpi vuoden viimeistään kello 7, jolloin esimerkkimme henkilö lähtisi töihinsä.

Jos Suomi olisi samalla aikavyöhykkeellä kuin nyt (UTC+2), aamu sarastaisi läpi vuoden viimeistään kello 8, jolloin esimerkkimme henkilö aloittaisi työnsä.

Jos Suomi noudattaisi pysyvää kesäaikaa (UTC+3), aamu sarastaisi läpi vuoden viimeistään kello 9, jolloin esimerkkimme henkilö olisi tehnyt töitään 1 tunnin ajan.

Kuva «Aamun valo tahdistaa sisäisen kellon»1 havainnollistaa sen, kuinka valoisaa on tammikuun alussa aamulla kello 9.30 kullakin näistä neljällä aikavyöhykkeellä. Tällöin esimerkkimme henkilö on ollut uppoutuneena töihinsä jo pitemmän aikaa.

Esimerkissämme ihmiset matkaisivat töihinsä joko pimeässä (normaaliaika tai pysyvä kesäaika) tai aamun sarastaessa (uusi aikavyöhyke) myös silloin, kun päivä on lyhimmillään. He matkaisivat töistä pois joko illan hämärtyessä (pysyvä kesäaika) tai pimeässä (normaaliaika tai uusi aikavyöhyke).

— — —

Olet luvussa: Tarvitsemme lisää valoa aamuihin

Edellinen artikkeli: Valo elävöittää lyhyitä päiviä2

Seuraava artikkeli: Kun ulkona on valoisaa, mitä silloin haluamme tehdä?3