Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Kun ulkona on valoisaa, mitä silloin haluamme tehdä?

Kun ulkona on valoisaa, mitä silloin haluamme tehdä?

Lisää unta - kiireen lyhyt historia
31.5.2017
Timo Partonen

Olen tässä esimerkissä ottanut kiinnekohdaksi virastotyöajan. Ajankäytön kiinnekohtia on toki muitakin, mutta säännöllistä virastotyöaikaa liukumineen noudattaa suurin osa työikäisistä. Toiseksi kiinnekohdaksi olen esimerkkiini ottanut Helsingin horisontin. Auringon nousut ja laskut sekä niistä johtuva vuorokauden valoisan ajan pituus on toki määritettävissä jokaiselle paikalle erikseen, mutta pääkaupunkiseudulla ja siitä 200 kilometriä pohjoiseen asuu merkittävä osa väestöämme. Valitsemalla nämä kaksi kiinnekohtaa esimerkkiini olen pyrkinyt kasvattamaan esitykseni yleistettävyyttä.

Milloin Suomessa on, Helsingistä käsin tarkasteltuna, valoisaa joulukuussa? Katsotaan almanakasta. Vuorokauden valoisa aika on auringon nousun ja laskun välinen aika. Esimerkiksi talvipäivän seisauksena joulukuun 21. päivänä vuonna 2017, jolloin vuorokauden valoisa aika on lyhimmillään, aurinko nousee Helsingin horisontissa kello 9.23 ja laskee kello 15.14. Päivää kestää siten 5 tuntia 51 minuuttia. Tarkasti katsoen päivän pituus on yhtä lyhyt neljän vuorokauden ajan, 19. joulukuuta 2017 ja 22. joulukuuta 2017 välisenä aikana.

Se, miten valoisaa ulkona kunakin päivänä lopulta on, riippuu kuitenkin säätilasta. Suomessa pilvisin aika on ollut marraskuusta tammikuuhun. Syystalvella ulkona luonnossa voi aika ajoin olla paljonkin valoa, mutta tämän vastapainona aurinko ei silloin tällöin esimerkiksi joulukuussa paista edes yhtä minuuttia. Pilvisenharmaana talvipäivänä voi ulkona olla koko päivän ajan vähemmän valoa kuin mitä sisällä on. Katso tästä esimerkkinä kuva « Kuinka valoisaa aamulla on Helsingin Pikku Huopal»1.

Säätila voi kuitenkin vaihtua nopeasti päivän aikana, ja siten säätila ja ilmanalan valoisuus voivat vaihdella useitakin kertoja samana päivänä. Nämä muutokset saattavat olla hyvinkin paikallisia. Aurinko saattaa paistaa Ruskeasuolla, ja samaan aikaan Itä-Helsingissä voi sataa.

Tähtitiede laskee almanakkaamme globaalit puitteet vuosituhansiksi eteenpäin, joiden rajoissa valoisa aika luonnossa voi toteutua. Ilmakehätieteet ennakoivat meille paikalliset toteutumat. Sähkötekniset tieteet soveltavat käyttöömme laitteet, joilla voimme halutessamme jatkaa valoisaa aikaa keinovalolla.

Kuva 1. Kuinka valoisaa aamulla on Helsingin Pikku Huopalahdessa tammikuun 7. päivänä kello 9.30, kun kellomme käy seuraavien aikavyöhykkeiden mukaista aikaa (vasemmalta oikealle): a) UTC+1 (Keski-Euroopan aika), b) UTC+2 (Itä-Euroopan aika eli normaaliaika) ja c) UTC+3 (Itä-Euroopan kesäaika eli pysyvä kesäaika).

— — —

Olet luvussa: Tarvitsemme lisää valoa aamuihin

Edellinen artikkeli: Milloin haluamme ulkona olevan valoisaa?1

Seuraava artikkeli: Pimeä ilta auttaa nukahtamaan2