Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Voiko maailmaa muuttaa?

Voiko maailmaa muuttaa?

Lisää unta - kiireen lyhyt historia
31.5.2017
Timo Partonen

Miguel de Cervantes Saavedra (1547–1616) ihastutti lukevan maailman teoksellaan Don Quijote. Sillä hän saattoi ylpeillä olleensa ensimmäinen kirjailija, joka oli saanut mielensä mukaan nauttia kirjoittamisestaan. Tarina päättyi muutokseen päähenkilössä tämän todetessa järkensä juoksevan jälleen vapaana ja kirkkaana ilman tietämättömyyden synkkää varjoa. Maailma muuttui, kun hän ei enää ollut vaeltava ritari don Quijote Manchalainen, vaan järkiinsä tullut Alonso Quijano Hyvä. Tarinan kertojana sidi Hamid todisti muutoksen tapahtuneen tuolloin, mutta voisiko järkiseikoin muuttaa myös nykyaikaa ja nähdä muutoksen tapahtuvan oman aikamme donquijoteissa. Tietoa tähän on runsaasti, mutta onko tahtoa.

Millainen suomalainen maisema olisi, jos vaihtaisimme aikavyöhykkeemme ja lopettaisimme kesäajan käytön? Ihmisen historiaan peilaten aikavyöhykkeet ja kesäaika on keksitty vasta hetki sitten. Aikavyöhykkeet tarvittiin, koska ihminen keksi keinot liikkua paikasta toiseen nopeammin kuin eläimet pystyivät liikkumaan. Vaikka ihminen saattoikin matkustaa nopeammin kuin koskaan ja nauttia vauhdin hurmasta, putosi oma sisäisen kellomme suihkulentokoneen kyydistä. Ihmisen sisäinen kello sopeutuu hitaasti aikatauluun, johon siirtymiseksi kellon viisareita on pakko siirtää.

Kesäaikaa ihminen keksi haluta uuden yhteiskunnallisen ilmiön, vapaa-ajan, viettoa varten. Todellinen tarve kesäajan käytölle tosin syntyi vasta sodan aikana, jotta energiantuotantoa voitiin ohjata sähkövalaistuksen sijaan sotateollisuuden käyttöön. Ihmiset jäivät sotaponnistelujen jalkoihin ja saivat liikkua hämärissä miten taisivat.

Koska niin aikavyöhykkeet kuin kesäaika ovat ihmisen evoluutiossa ilmaantuneet vasta silmänräpäys sitten, voisiko niitä muuttaa? Voisiko tämä muutos olla yhtä helppo tehdä kuin ne muutokset, joilla ihmiset ottivat aikavyöhykkeet ja kesäajan käyttöönsä? En tavoittele tässä asiassa kuuta taivaalta, en paluuta luontoon valistusajan hengessä enkä paluuta agraariyhteiskuntaan. Lopettamalla kesäajan käytön ja vaihtamalla aikavyöhykettä Suomessa asuvat saisivat valoisan ja pimeän vuorottelun tahdistamaan sisäisen kellonsa nykyistä paremmin.

Valoisat aamut edistäisivät monella tavoin terveyttämme. Valoa olisi syksyn ja talven aikana tarpeen saada lisää vain aamun tunteihin. Muuna aikana lisävaloa ei tarvita. Lisävalokin tarvitaan vain sinne, missä ihmiset viettävät aikansa aamuisin kello 6 ja kello 10 välillä. Kun luonto ei syksyn ja talven aamuina tarjoa sisäiselle kellolle tarpeeksi valoa, tarvitsemme avuksemme keinovaloa. Lisävaloa voisivat tarjota kirjastojen lehtisalit, jotka avattaisiin aamulla valokylpyä varten, samoin kahvilat, kuntosalit, joogahuoneet ja niin edelleen.

Lisävalon ei tarvitse täyttää koko tilaa, vaan vain osa tilasta voitaisiin lisävalaista. Tavalliseen valaistukseen tarvittavien valaisimien ohessa olevien lisävalaisimien käyttö ohjelmoitaisiin ja ajastettaisiin siten, että lisävalo olisi käytössä vain aamun tunnit. Tämän jälkeen palaisi jälleen tavallinen valaistus.

Tällä tavoin voisimme luoda käytettäviksi erilaisia valohuoneita, valoalueita, valoympäristöjä aamun tunteina syksyn ja talven aikana. Lisävaloa voisi olla taukotiloissa, odotustiloissa, aulatiloissa ja niin edelleen. Valaistuksen voi suunnitella siten, että kaikki samassa tilassa olevat eivät ole lisävalon alla vaan että halutessaan ihmiset voivat valita joko tavallisen tai kirkasvalon.

Kuvitellaan esimerkiksi aamuvarhaisella kirkkaasti valaistusta lähijunasta laiturin pimeyteen purkautuvaa, pirteää joukkoa suunnistamassa töihin, tai pyryn keskellä pysäkeillä kirkkaan valokeilan alla odottelevia, puheliaita työmatkalaisia.

Voisimmeko olla syksyn ja talven pimeinä aamuina nykyistä virkeämpiä ja seurallisempia? Valaistustekniset välineet mahdollistavat jo ajastetun älyvalaistuksen. Tällaisia voisivat olla ledivaloilla toteutetut ratkaisut, kuten ledivalotapetit aamiaispöydän vieressä. Tai ledivalopinnoite pimennysverhoissa makuuhuoneen puolella, jolloin illalla verhot pimentäisivät huoneen nukahtamista varten ja aamulla verhoista paistaisivat ledivalot herätystä varten.

Nyt tarvittaisiin vain oivallus siitä, että valoisat aamut ovat meille tärkeitä.

— — —

Olet luvussa: Paluu valoisan ja pimeän kiertoon

Edellinen artikkeli: Ihminen tarvitsee unelleen pimeän yön1

Seuraava artikkeli: Paluu valoisan ja pimeän kiertoon – Kirjallisuutta2