Hae TerveyskirjastostaVoit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää »
|
Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä |
|||
Synnytyssairaalasta kotiinLapsiperheen oma kirja 4.1.2008 Elina HermansonVauvan lisäksi pitää hoitaa kodin arkirutiinit. Kaupassa pitäisi käydä, roskat olisi vietävä ulos. Jos äiti on yksin, näistäkin pikku tehtävistä voi tulla pulmia. Vauvan kanssa ei neuvota lähtemään ulos, ennen kuin lapsi on parin viikon ikäinen. Ulkoilma on Suomessa usein liian kylmää vastasyntyneelle, ja kaupoissa on vieraita ihmisiä, vieraita pöpöjä. Vauvaa pitää totutella uusiin asioihin vähitellen. Jos ulkona on kylmempää kuin -10°C, vauvan ulkoiluttamista ei suositella, vaikka hänellä olisi ikää enemmänkin. Osa lapsista on jo muutaman päivän ikäisenä hyvin virkeitä ja katselee ympäristöään kiinnostuneena. Mutta ensi viikot tuntuvat tuoreista vanhemmista usein turhauttavilta, sillä hymy ei vauvalta irtoa. Jotkut lapset oppivat jo kolmen–neljän viikon iässä vastaamaan hymyyn hymyllä. Toiset vanhemmat joutuvat odottamaan kuusikin viikkoa ennen kuin tämä palkinto tulee. Jotkut ovat jo muutaman päivän ikäisinä hyvin virkeitä ja katselevat kiinnostuneina ympäristöään. Siten he saavat osakseen huomiota. Hiljaiset ja rauhalliset lapset jäävät helposti vähemmälle. Myös hellyyttä lapset kaipaavat eri tavoin. Nykyisin ajatellaan, että temperamentti on synnynnäinen ominaisuus. Jotkut lapset ovat rytmiltään säännöllisiä, hyväntuulisia ja sopeutuvat helposti muutoksiin. Toisten rytmi on taas epäsäännöllinen, ja he reagoivat usein kielteisesti muutoksiin. On myös vetäytyviä lapsia. He ilmaisevat tunteitaan vähän ja reagoivat muutoksiin hitaasti. (Ks. 1, "Erilaiset temperamentit: Itsetunto syntyy hyväksytyksi tulemisen tunteesta".) Vanhempien pitäisi pystyä havainnoimaan lastaan, soinnuttamaan käyttäytymisensä lapsen käyttäytymistä täydentäväksi. Lapsen ja perheen päivärytmi syntyy vähitellen. Eri aikoina on ollut erilaisia oppeja siitä, pitäisikö lasta syöttää määrävälein vai tarpeen mukaan. Ne, jotka kannattavat määräaikoja, vetoavat siihen, että elämästä tulee paremmin ennakoitavaa. Säännönmukaisuus lisää turvallisuuden tunnetta ja helpottaa arkirutiinien toimittamista. Toiset sanovat, että kellonaikojen tuijottaminen on lapsen kiusaamista. Lapsen on saatava syödä, kun on nälkä. Vauva syö eri aterioilla erilaisia määriä. Imetetystä vauvasta ei tiedä, kuinka paljon maitoa hän on saanut. Jos ateria on ollut pienempi, nälkä iskee aikaisemmin uudelleen. Jos maitoa heruu niukasti, auttaa, kun syöttöjä tihennetään. Kannattipa kumpaa oppia hyvänsä, ei ole järkevää sallia päiväsaikaan liian pitkiä syöttövälejä, sillä se tietää seuraavasta yöstä katkonaista. Yksi syöttöväleistä on luontaisesti yleensä muita pidempi. Olisi hyvä saada tämä jakso osumaan mahdollisimman nopeasti yöaikaan. Siksi päivällä vauvaa kannattaa herätellä syömään viimeistään, kun on kulunut neljä tuntia edellisestä ruokailusta. Jos painon lisääntymisessä on pulmia tai synnytyssairaalassa on jouduttu seuraamaan vauvan verensokeritasoja, päivällä syöttämistä suositellaan kahden–kolmen tunnin välein. Tavallisia ja vaarattomia ihonäppyjäVastasyntyneen iho on ohut ja herkkä ulkoisille ärsykkeille. Yleensä parin päivän sisällä synnytyksestä se alkaa hilseillä ja saattaa hyötyä pehmentävästä voiteesta. Kotiin tultua iholle voi ilmaantua pieniä näppylöitä, jotka lähes poikkeuksetta ovat vaarattomia. Ihohuokosten tukkeutumisen seurauksena etenkin kasvoihin voi nousta valkoisia näppyjä (milioita), jotka muistuttavat alkavaa finniä, mutta häviävät muutamassa viikossa itsestään. Iholle voi myös ensi päivinä ilmaantua hyönteisen piston jälkeä muistuttavia punaisia läiskiä, joissa on vaaleampi näppylä keskellä. Läiskiä voi ensimmäisen kuukauden aikaa esiintyä kaikkialla keholla. Niiden syy on tuntematon, ja nekin häviävät itsestään viikkojen kuluessa. Kolmas tavallinen murhe on kasvoihin muutaman viikon iässä ilmaantuvat "vastasyntyneen finnit", jotka ovat seuraus äidiltä saadusta hormonista. Ne ovat vaarattomia ja häviävät niin ikään muutamassa kuukaudessa. Navan hoitoRaskauden aikana sikiö saa ravintonsa napanuoran kautta äidin verestä. Syntymän jälkeen napanuora katkaistaan ja suljetaan pienellä kumirenkaalla. Jäljellä oleva napanuoran osa kuivuu, kovettuu ja irtoaa yhden–kahden viikon kuluttua. Ennen irtoamista navan seutu tulisi pitää kuivana tulehduksen estämiseksi. Napanuoraa ympäröivää ihopoimua voi hoitaa veteen kastetuilla pumpulitupoilla. Pesun jälkeen se kuivataan huolellisesti. Kun napanuora on irronnut, jäljelle jää haavapinta, johon voi kehittyä sienimäinen tulehduskudos. Neuvolan terveydenhoitaja voi tarvittaessa käsitellä laapiksella eli hopeanitraatilla navan pohjan tai neuvoa puhdistamaan navan antiseptisellä liuoksella. Milloin lääkäriinMikäli napaa ympäröivä iho alkaa punoittaa ja kuumottaa, tulee aina hakeutua hoitoon. Ihonalaisen kudoksen bakteeri-infektio on harvinainen, mutta se tulee hoitaa antibioottilääkityksellä. Myös jos vastasyntyneen ihoon ilmaantuu rakkuloita tai vesikelloja, iho rupeaa punoittamaan tai siihen ilmaantuu märkimistä, on syytä hakeutua hoitoon. Lähde: Hannu Jalanko. Iho-ongelmat vastasyntyneellä. Lääkärikirja Duodecim 26.1.2006 Internet-osoitteessa 2 Yö kannattaa rauhoittaa lepoa varten. Iltarutiinit aloittavat nukkumaanmenon. Vauva riisutaan, pestään ja päivävaatteet vaihdetaan yövaatteisiin. Jos vauvan iho kestää, hänet voi kylvettää vaikka joka ilta. Jos iho kuivuu, kylvettelyä ei kannata harrastaa liian usein. Riittää, kun peppu, taipeet ja muut likaa keräävät paikat puhdistetaan. Valot himmennetään, äänet vaiennetaan. Pikkuvauva nukahtaa usein rinnalle, josta hänet nostetaan omaan sänkyyn yöksi. Vauva voi myös nukkua yönsä vanhempiensa vieressä niin sanotussa perhepedissä, jos se ratkaisu toimii perheessä parhaiten. Perhepeti on lapselle turvallinen, mikäli vanhemmat eivät ole keskushermostoon vaikuttavien aineiden kuten alkoholin tai lääkkeiden vaikutuksen alaisia. Alkoholi ja lääkkeet syventävät unen niin sikeäksi, että aikuinen saattaa kierähtää nukkuessaan lapsen päälle. Yöllä hoitotoimet minimoidaan välttämättömimpiin. Vauva tuhisee ja äännähtelee, mutta se ei tarkoita, että hänet pitäisi nostaa seurustelemaan tai syömään. Kun vauvalle tulee nälkä, hän ilmaisee asian niin, ettei siitä voi erehtyä. Syötön jälkeen lapsi röyhtäytetään ja laitetaan jatkamaan unia. Vaippaa ei yleensä ole tarve vaihtaa keskellä yötä. Viisaat vanhemmat käyvät myös itse varhain levolle, sillä ensi viikkoina unet ovat katkonaisia. Hoitajan riittävä lepo on ensiarvoisen tärkeää myös vauvalle. Jos hoitaja on väsynyt, lisääntyy riski, että hän hermostuu, kyllästyy, menettää malttinsa. Ilo katoaa. Ensi viikoista voi tulla painajaista, josta jälkeenpäin ei muista mitään. RavintoMuistathan, että tupakan nikotiini ja muut haitta-aineet kulkeutuvat rintamaidon kautta lapseen. Rintamaidon nikotiinipitoisuus on suurimmillaan noin neljännestunnin kuluttua tupakoinnista. Tupakointi vaikuttaa äidin yleiskuntoon, vähentää maidon erittymistä ja hidastaa herumisrefleksin laukeamista. TerveysTerve vauva nukkuu paljon, mutta on välillä nälkäinen ja vaatii ruokaa, rauhoittuu sylissä ja jaksaa imeä. Yli kaksi viikkoa jatkunut keltaisuus on aina poikkeavaa. TurvallisuusLapsen paikka autossa on turvaistuimessa tai turvaverkon suojaamana kaukalossa. Kaikkien turvalaitteiden tulee olla E-hyväksyttyjä (ks. 3, luku "Tapaturmien ehkäiseminen"). Jos lasta pidetään sylissä ja tulee äkkijarrutus, lapsi sinkoutuu sylistä, vaikka nopeutta olisi vain vähän. Jos turvavöissä istutaan sylikkäin, sylissä istuva puristuu törmäyksessä sylin ja turvavyön väliin. Turvaverkon voi vuokrata, jos käytettävissä on lastenvaunujen kovalaitainen kori, johon verkon voi asentaa. Korin hyvä puoli on, että vauva voi nukkua siinä selällään eikä häntä tarvitse pitää istuma-asennossa. Vatsalla nukuttamista ei suositella, ennen kuin lapsi on puolivuotias, sillä tutkimusten mukaan se lisää kätkytkuolemariskiä. Valveilla ollessaan vauva voi maata vatsallaankin. Teksti on osa lukua Terve lapsi eri ikäkausina 4. Muut lukuun liittyvät artikkelit
|
Kotikuntasi terveyspalvelutValitse kotikuntasi
Katso myösUutta TerveyskirjastossaUutispalvelu Duodecim |
|||
|
© 2010 Kustannus Oy Duodecim • Kalevankatu 20, 00100 Helsinki • Puh: (09) 6188 51 • terveyskirjasto@duodecim.fi
| ||||


