Äidin terveys:

• Imetys edistää äidin toipumista synnytyksestä ja synnytyselinten palautumista ennalleen.
• Imetys auttaa äidin painon normaalistamisessa raskauden jälkeen.
• Se saattaa myös suojata äitiä munasarjasyövältä ja ennen vaihdevuosia ilmenevältä rintasyövältä.

Lapsen ravitsemus:

• Rintamaidon ravintosisältö vastaa lapsen tarvetta.
• Rintamaidon ravintoaineet ovat tehokkaasti imeytyvässä ja hyväksikäytettävässä muodossa.

Immunologia:

• Rintamaidossa on lukuisia immunologisia aineita. Ne suojaavat lasta esimerkiksi tulehdussairauksilta ja ripulilta.
• Rintamaito edistää ruoansulatuskanavan kehittymistä erityisesti keskosilta.
• Imetys on hygieenistä.

Psykologia:

• Imetys edistää äidin ja lapsen luonnollista kiinteää yhteyttä, luo perustaa kiintymyssuhteen kehittymiselle.
• Etenkin keskosilla katsotaan, että imetys edistää hermoston kehitystä.

Taloudellisuus ja ekologisuus:

• Imetys on edullinen vaihtoehto sekä perheille että yhteiskunnalle.
• Imetys on ympäristöystävällistä. Esimerkiksi pakkausjätettä ei synny.

Lähde: Hasunen Kaija, Kalavainen Marja, Keinonen Hilkka, Lagström Hanna, Lyytikäinen Arja, Nurttila Annika, Peltola Terttu, Talvia Sanna. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11.

Osittaisestakin imetyksestä katsotaan olevan hyötyä myös sen jälkeen, kun lisäruokia on ryhdytty antamaan. Rintamaito parantaa muun ravinnon imeytymistä ja vahvistaa ilmeisesti myös immuunisuojaa. Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus on jatkaa imetystä kahden vuoden ikään. Tästä suosituksesta suomalaisasiantuntijat ovat monta mieltä: On sanottu, että WHO:n kanta heijastelee pikemminkin kehitysmaiden kuin teollistuneiden maiden tarpeita. Suomessa on puhdasta vettä ja hyviä ruoka-aineita, eikä imetystä tarvitse käyttää ehkäisykeinona, kuten usein kehitysmaissa. Tärkeintä on, että lapsen ruokavalio vähitellen monipuolistuu ja että syömistaidot kehittyvät ikää vastaavasti.

Vaikka äitejä pyritään innostamaan imetykseen, se ei silti tarkoita, että äidinmaidon korvikkeet olisivat yksiselitteisesti huonoja. Ne ovat erittäin korkealaatuisia, ja kun jauhemuodossa myytävät korvikkeet sekoitetaan puhtaaseen veteen oikeassa annostelusuhteessa, ne ovat myös turvallisia. On monia tilanteita, jolloin imetys ei onnistu, esimerkiksi lapsi voi olla liian sairas jaksaakseen imeä rintaa. Tyypillisesti keskosvauvan voimat eivät riitä heidän tarvitsemansa maitomäärän imemiseen. Silloin sairaalassa joudutaan laittamaan syöttökatetri, jonka kautta maito johdetaan suoraan vauvan vatsaan. Äiti voi olla myös liian sairas tai väsynyt jaksaakseen imettää.

Imetys vahvistaa äidin ja lapsen suhdetta, mutta yhtä hyvin voidaan väittää, että myös tuttipullot ja äidinmaidonkorvikkeet ovat pelastaneet monta varhaista vuorovaikutussuhdetta – ja avioliittoa. Jos imetyksestä pidetään kynsin–hampain kiinni, äiti saattaa uupua perin juurin. Ei hän silloin jaksa iloita lapsesta, ei helliä eikä solmia myönteistä kontaktia. Vauvan hyvinvoinnin kannalta äidin jaksaminen on kaikkein tärkeintä. Ratkaisu voi olla, että isä silloin tällöin ruokkii lasta pullosta – ihannetapauksessa etukäteen lypsetyllä äidinmaidolla – ja äiti saa levätä.

Imettäminen aiheuttaa riippurintaisuutta.

• Mahdollinen riippurintaisuus johtuu siitä, että jo raskauden aikana rinnat valmistautuvat tulevaan imetykseen.
• Imetyksen kestolla ei ole vaikutusta rintojen muutoksiin. Erot ovat yksilöllisiä.

Imettäminen aiheuttaa hiustenlähtöä.

• Hormonien vaikutuksesta hiukset kasvavat runsaasti. Synnytyksen jälkeen tilanne palautuu. Imetyksellä ei ole asian kanssa tekemistä. Joillakin hiukset ovat imetysaikana tavallista elinvoimaisemmat.

Pienistä rinnoista erittyy vähemmän maitoa.

• Rintojen koko määräytyy suurimmaksi osaksi rasvakudoksen määrän mukaan. Pienemmissä rinnoissa on täysin samanlaiset maitoa tuottavat osat kuin suuremmissakin.

Kaikki äidit nauttivat imetyksestä.

• Kaikki äidit eivät koe imettämistä miellyttävänä. Heitä ei pidä syyllistää. Imetystuntemukset ovat eri asia kuin tunteet lasta kohtaan. Imettäminen on hyvä raskauden ehkäisykeino.

Imettäminen on hyvä raskauden ehkäisykeino

• Imettäminen voi estää ovulaation, mutta sen ehkäisytehoon ei kannata täysin luottaa. Ehkäistäkseen raskautta imetyksen täytyy olla täysin yksinomaista, eikä synnytyksestä saa olla kulunut puolta vuotta.

Lähde: Ahlgren Katri. Monikkolasten imetys. Suomen monikkoperheet ry 2003.