Hae Terveyskirjastosta

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Vinkkejä imetyksen onnistumiseksi

• Imetys on uusi asia sekä äidille että vauvalle. Älä pelästy sitä, että opetteleminen vie aikaa.
• Aloita imetys mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Ensimmäisinä päivinä rinnoista erittyy kolostrumia eli ternimaitoa. Maitoa valmistuu vain vähän, mutta se riittää vauvan ravinnoksi ja on erittäin arvokasta hänelle.
• Aluksi rintaa kannattaa tarjota aina, kun lapsi hamuilee tai on levoton. Tiheä imetys lisää maidon määrää. Vähitellen opit tulkitsemaan lapsen käyttäytymistä, ja lapsi puolestaan oppii imemään niin, että hän tulee kylläiseksi ja irrottaa otteensa rinnasta.
• Kokeile erilaisia imetysasentoja. Hyvässä asennossa sekä äidin että vauvan on mukava olla ja äiti pystyy rentoutumaan. Voit käyttää avuksi tyynyjä. Imetysasentojen vaihteleminen auttaa rintojen eri osien tasaista tyhjenemistä.
• Jotta lapsi saisi hyvän otteen rinnasta, häntä kannattaa pitää tiiviisti sylissä, vatsa äidin vartaloa vasten. Pyri saamaan vauva imemään nänniä niin, että nännipihan alaosa on lähes kokonaan vauvan suussa, yläpuolelta sitä jää hieman näkyviin. Vauvan leuka on kiinni äidin rinnassa ja alahuuli kääntynyt rullalle.
• Jos lapsi haluaa imeä lähes tauotta, tarkista imetysote. Tehoton ote ei stimuloi rintaa, ja maitomäärät jäävät pieniksi. Kun lapsi saa maitoa, voit nähdä tai kuulla, kun hän nielee.
• Rinnanpäät aristavat aluksi, mutta ne tottuvat nopeasti. Imetyksen jälkeen niitä kannattaa voidella rasvaisella perusvoiteella. Jos rinnanpäät tulevat aristaviksi tai menevät rikki, apuna voi käyttää rintakumia. Rintakumin avulla lapsi oppii imemisotteen silloinkin, kun nännit ovat matalat tai sisäänpäin kääntyneet. Sen käyttö vähentää rinnan saamaa ärsykettä, joka vaikuttaa erittyvän maidon määrään. Siitä syystä rintakumista kannattaa luopua heti, kun rinnanpäät ovat toipuneet.
• Herumisrefleksi syntyy oksitosiinihormonin erittymisestä. Hormonia erittyy, kun lapsi alkaa imeä rintaa nopeilla, nykivillä vedoilla. Myöhemmin imeminen muuttuu tasaisemmaksi ja lapsi imee pitkin, rauhallisin vedoin. Herumisrefleksiin vaikuttaa myös äidin psyykkinen tilanne: jo pelkkä lapsen katselu tai ajattelu voi laukaista sen. Väsymys, stressi, kipu ja mielipaha estävät herumisrefleksiä. Hoida itseäsi, pyydä apua, pyri lepäämään tarpeeksi. Järjestä imettämispaikat kotona miellyttäviksi.
• Yösyötöt kannattaa järjestää mahdollisimman helpoiksi. Vauvan voi laittaa nukkumaan aivan vanhempien sängyn viereen, josta hänet on helppo nostaa rinnalle. Turhat vaipanvaihdot ja seurustelut kannattaa yöllä unohtaa.
• Imettäminen lisää nesteen tarvetta. Juo paljon. Vesi, rasvaton maito, tee, piimä ja vähäsokeriset mehut ovat hyviä janojuomia. Kahvia kannattaa nauttia vain kohtuullisesti: kofeiini siirtyy äidinmaitoon ja voi tehdä lapsen levottomaksi.
• Joillakin lapsilla on voimakas imemistarve. Kaikkea sitä tarvetta ei tarvitse tyydyttää rinnalla. Tutin käyttö ei estä imetyksen onnistumista. Tuttipullosta maito tulee helpommin kuin rinnasta, siksi sen käyttöä ei kannata aloittaa ennen kuin lapsi on kunnolla oppinut rinnalla syömisen.

Maitomäärät lisääntyvät vähitellen. Ensimmäisen vuorokauden aikana lapsi saa kerralla keskimäärin seitsemän millilitraa maitoa, toisen vuorokauden aikana 14 millilitraa ja kolmannen 38 millilitraa. Viiden päivän iässä lapsi imee jo 70 millilitraa kerralla.

Merkkejä siitä, että rintamaito riittää ainoaksi ravinnoksi

• Riittävä painonousu. Syntymäpaino saavutettu kahden viikon ikään mennessä, paino noussut vähintään 125–150 g viikossa tai 500 g kuukaudessa. Lisää kasvusta: katso luku "Lapsen kasvu", sivu 138.
• 5–7 märkää vaippaa /vrk
• Normaalit ulosteet (aluksi löysää, myöhemmin hernerokkamaista ja sinapinkeltaista. Jos ulosteet ovat pehmeitä, ulostamisväli voi olla jopa viikko ilman että puhuttaisiin ummetuksesta.
• Lapsi on virkeä ja tyytyväinen syöttöjen välillä
• Pään aukile on normaalikimmoinen, ei kuopalla
• Imetyskertoja on vähintään kahdeksan vuorokaudessa

Imetysongelmissa kannattaa turvautua rohkeasti neuvolan henkilökuntaan, vaikka oma terveydenhoitaja ei olisikaan vielä tullut kovin tutuksi. Auttaa, kun imetystekniikka tarkastetaan yhdessä ammattilaisen kanssa. Myös silmäys lapseen on tärkeä: Jos lapsi on sairas, esimerkiksi kellastunut liiaksi (ks. luku "Vastasyntyneen keltaisuus", 1), hän ei ehkä jaksa imeä riittävästi. Tukea voi hakea myös esimerkiksi Imetyksen tuki ry:ltä (katso www.imetys.fi).

Alkoholi ja imetys eivät ole hyvä yhdistelmä. Alkoholi poistuu äidin rintamaidosta samaan tahtiin kuin verestä. Lasillinen viiniä aterialla tai olut saunan jälkeen ei estä imetystä, mutta niissä tilanteissa pitää odottaa pari tuntia ennen syöttöä. Äidin ei pidä juoda itseään humalaan: pahinta on, jos vauvan käsittelystä tulee epävarmaa.

Imettävän äidin tupakointi on selkeästi haitallista lapselle, minkä lisäksi kannattaa muistaa, että tupakointi vaikuttaa äidin yleiskuntoon. Se vähentää maidon erittymistä ja hidastaa herumisrefleksin laukeamista. Tupakan nikotiini ja muut haitta-aineet kulkeutuvat rintamaidon kautta lapseen. Rintamaidon nikotiinipitoisuus on korkeimmillaan noin neljännestunnin kuluttua tupakoinnista. Suositellaan, ettei äiti käyttäisi sen paremmin tupakkaa kuin nikotiinivalmisteitakaan, mutta jos se ei onnistu, kannattaisi tupakointi ajoittaa niin, että väliaika tupakoinnin ja imetyksen välillä olisi vähintään kaksi–kolme tuntia.

Lisää tietoa

Lääkärikirja Duodecim, lisää tietoa rintatulehduksesta eli mastiitista, ks. 2.

Teksti on osa lukua Lapsen ravitsemus 3. Muut lukuun liittyvät artikkelit

• Imetys kannattaa 4
• Lapsen muu ravinto imeväisiässä 5
• Vältettäviä ruoka-aineita lapsuusiässä 6
• Lapsen ruokailu leikki-iässä 7
• D-vitamiinivalmisteen käyttö 8
• Lapsen erityisruokavalio 9