Hae TerveyskirjastostaVoit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää »
|
Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä |
|||
Somaattiset seulonnatLapsiperheen oma kirja 7.1.2008 Elina HermansonEdellä on jo kerrottu pituuden, painon ja päänympäryksen kasvun seuraamisesta. Sekä sosiaali- ja terveysministeriö että Suomen lastenlääkäriyhdistys suosittelevat, että kasvua seurattaisiin mittauksin puolen vuoden ikään asti kuukausittain, toisella vuosipuoliskolla kolmen kuukauden välein, toisella ikävuodella kuuden kuukauden välein ja kahden vuoden iästä alkaen kerran vuodessa. Muita suositeltuja seulottavia asioita ovat esimerkiksi lihavuus, sydänviat, verenpaine, kivesten laskeutuneisuus ja lonkkaluksaatio. Lihavuus on keskeinen myöhempää terveyttä vaarantava riskitekijä. Lihomiseen tulee puuttua, jos pituuspaino (aik. suhteellinen paino) on jatkuvasti lisääntymässä. Katso luku "Lapsen lihavuus", 1. Synnynnäisistä sydänvioista osa on sellaisia, että ne tulevat esiin vasta runsaan kuukauden iässä keuhkoverenpaineen laskiessa. Jotkut viat voivat pahimmillaan johtaa hoitamattomina jopa lapsen kuolemaan. Toiset kuormittavat sydänlihasta, joka paksuuntuu poikkeavasti. Siitä voi seurata liitännäisongelmia. Sydämen sivuääni ei merkitse samaa asiaa kuin sydänvika. Lääkäreillä on selkeät ohjeet siitä, miten sivuääniä tulkitaan ja mitä lisätutkimuksia tarvitaan. Sivuääntä pahempaa on, että lapsi oireilee sydänongelmansa takia: esimerkiksi hengästyy tai muuttuu sinertäväksi syödessään. Verenpainetta suositellaan seulottavaksi alle kouluikäisiltä kertaalleen. Sopivin ikä on se, jolloin lapsi on yhteistyökykyinen ja -haluinen. Lapsilla ei ole samanlaista verenpainetautia kuin aikuisilla. Jos lapsen verenpaine on kontrolloitunakin koholla, se voi merkitä esimerkiksi munuaisvikaa, ongelmia hormonitoiminnassa tai sitä, että verenkierron virtauksessa on poikkeava este. Suurta seerumin kolesterolipitoisuutta suositellaan tutkittavaksi ainoastaan sellaisilta lapsilta, joiden lähisuvussa on niin sanottua familiaalista hyperkolesterolemiaa, tai jos sepelvaltimotauti on tullut ilmi isällä tai isoisällä alle 55-vuotiaana tai äidillä tai isoäidillä alle 65-vuotiaana. Normaalin raja-arvona pidetään lapsen kokonaiskolesterolipitoisuutta alle 5,5 mmol/l ja LDL-pitoisuutta alle 4,0 mmol/l. Jos kolesterolipitoisuus on lisääntynyt, perhe tarvitsee ruokavalio-ohjausta. Jos 6–12 kuukauden seurannan aikana kolesteroli ei laske normaalitasolle (tai lähtötaso on hyvin korkea, kol yli 7,0 mmol/l/ LDL – kol yli 5,5 mmol/l), lapsi on syytä lähettää erikoissairaanhoitoon. Kivesten pitäisi olla kivespussissa viimeistään puolen vuoden ikään mennessä. Nykysuosituksen mukaan laskeutumaton kives tulee hoitaa ennen kahden vuoden ikää, jotta piilokiveksisyyteen liittyvät lisäpulmat voitaisiin minimoida. Kivesten laskeutuneisuutta seurataan jokaisessa lääkärintarkastuksessa, koska on mahdollista, että kerran laskeutunutkin kives myöhemmin vetäytyy ylös. Tavallisin synnynnäinen epämuodostuma on lonkkaluksaatio. Jonkinlaista ylimääräistä lonkkanivelen löysyyttä todetaan lähes yhdellä prosentilla vastasyntyneistä. Tavoite on, että lonkkaluksaatio havaittaisiin jo synnytyssairaalassa, koska silloin hoito on helppo. Lääkärin tulee kuitenkin tutkia lonkat jokaisessa rutiinitarkastuksessa aina siihen ikään asti, että lapsi on oppinut seisomaan tukevasti omilla jaloillaan. Sanotaan, että "harvinaiset asiat ovat lapsilla tavallisia". Sillä tarkoitetaan, että edellä mainittujen tilojen lisäksi lapsilla on hyvin monenlaisia epämuotoisuuksia ja poikkeavuuksia. Kukin yksittäinen poikkeavuus on harvinainen, mutta yhteensä poikkeavuuksia on paljon. Kaikkia ei ole mahdollista spesifisti seuloa. Siksi on tärkeää, että asia selvitetään, mikäli joko vanhempi, terveydenhoitaja tai lääkäri havaitsee jotakin huolestumista herättävää. Teksti on osa lukua Seurantaa ja seulontaa neuvolassa 2. Muut lukuun liittyvät artikkelit |
Kotikuntasi terveyspalvelutValitse kotikuntasi
Katso myösUutta TerveyskirjastossaUutispalvelu Duodecim |
|||
|
© 2010 Kustannus Oy Duodecim • Kalevankatu 20, 00100 Helsinki • Puh: (09) 6188 51 • terveyskirjasto@duodecim.fi
| ||||


