Hae Terveyskirjastosta

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Erityisryhmien rokotteet

Tiettyjä riskiryhmiä rokotetaan ilmaiseksi BCG-, hepatiitti B-, hepatiitti A- ja influenssarokotteilla. Kansanterveyslaitoksella on harkittu, että näitä rokotuksia ei kannata antaa ilman muuta kaikille. BCG- rokotukseen 1 liittyy pieni mutta merkittävä komplikaatioriski. Hepatiitti A ja hepatiitti B ovat puolestaan tauteja 2, joihin kaikilla ei ole suurtakaan riskiä koskaan sairastua. Influenssa 3 katsotaan vaaralliseksi taudiksi vain osalle väestöstä.

Ellei kuulu rokotteen ilmaiseksi saavaan riskiryhmään, sen voi hankkia apteekista reseptillä. Resepti tarvitaan, koska rokottaminen ei kaikissa tilanteissa ole turvallista.

BCG rokotus poistettiin yleisestä rokotusohjelmasta syksyllä 2006. Nyt rokotetaan ainoastaan riskiryhmiin kuuluvat. Rokote suojaa erittäin hyvin pieniä lapsia niin sanotulta miliaarituberkuloosilta ja tuberkuloottiselta aivokalvontulehdukselta, mutta kyseiset taudit ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Rokotuksen vakavimpia sivuvaikutuksia ovat luu- ja niveltulehdukset ja yleistyneet BCG-infektiot, joita on viime vuosina esiintynyt 14:llä 100 000 rokotetusta. Tällä hetkellä arvioidaan, että kaikkien lasten rokottamisesta saadut haitat ovat hyötyjä suuremmat.

Lapsi kuuluu tuberkuloosin riskiryhmää ja on siksi oikeutettu saamaan ilmaisen BCG-rokotuksen, jos

• Hänen äidillään, isällään, sisaruksella tai henkilöllä, jonka kanssa hän asuu, on joskus todettu tuberkuloosi (esim. perheessä asuvalla mummolla on joskus hoidettu tuberkuloosi, tai perheessä on suuren riskin maasta kotoisin oleva lastenhoitaja.)
• Hän itse, hänen äitinsä, isänsä, sisaruksensa tai henkilö, jonka kanssa hän asuu, on syntynyt maassa, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi (koskee myös adoptiolapsia, jotka usein lähtevät tutustumaan juuriinsa).
• Hän on vuoden kuluessa muuttamassa yli kuukaudeksi maahan, jossa tuberkuloosia esiintyy huomattavan paljon (perhe on esim. lähdössä kehitysmaatyöhön).

Hepatiitti A on saastuneen juomaveden ja ravinnon välityksellä leviävä viruksen aiheuttama maksatulehdus. Tartunnan mahdollisuus on huomioitava erityisesti matkustettaessa kehitysmaihin; Suomessa tartuntavaara on vähäinen. Taudin voi saada esim. vihanneksista, jotka on pesty viruksen saastuttamalla juomavedellä. Tartunta voi siirtyä myös likaisten käsien ja wc-tilojen kautta henkilöstä toiseen. Lapsilla hepatiitti A on lähes aina oireeton, mutta he voivat helposti levittää tartuntaa eteenpäin. Rokotteet hepatiitti A:ta vastaan ovat tehokkaita ja turvallisia.

Myös hepatiitti B -virus aiheuttaa maksatulehdusta eli keltatautia. Osa tartunnan saaneista jää viruksen kantajiksi, mikä on tavallista varsinkin pikkulapsilla. Osalle kantajista kehittyy myöhemmin krooninen maksatulehdus, maksakirroosi tai maksasyöpä. Hepatiitti B tarttuu lähinnä verikontaktin kautta. Tavallisinta on saada tartunta huumeruiskuista, suojaamattomasta sukupuoliyhdynnästä tai epähygieenisesti tehdystä lävistyksestä. Niin ikään verituotteiden saaminen kehitysmaassa on tartuntariski, sillä luovutettavan veren valvonta ei aina ole yhtä hyvä kuin länsimaissa. Suomessa käytettävä hepatiitti B -rokote on valmistettu geeniteknologisesti. Siinä on viruksen pinta-antigeenia. Kolmen annoksen perusrokotus antaa suojan yhdeksälle rokotetulle kymmenestä. Haittavaikutukset ovat yleensä lieviä.

Hepatiitti B -rokotus annetaan ilmaiseksi, jos henkilö kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä:

• HBsAg-kantaja-äitien ja -isien vastasyntyneille lapsille 0:n, 1;n, :n2 ja 12 kk:n iässä. Äidin ollessa kantaja tulee lapselle ennen ensimmäistä rokotusta antaa myös yksi annos HB-immunoglobuliinia (125 KY) B
• akuuttia HBV-infektiota sairastavien sekä HBsAg-kantajien kanssa samassa taloudessa asuvat muut henkilöt
• akuuttia HBV-infektiota sairastavien sekä HBsAg-kantajien seksikumppanit
• säännöllistä hoitoa saavat verenvuototautia sairastavat henkilöt
• ruiskutettavien huumeiden käyttäjät, heidän seksikumppaninsa sekä samassa taloudessa asuvat henkilöt. Erityisesti on tärkeää rokottaa ruiskuhuumeita käyttävän vanhemman vastasyntyneet lapset
• ammattimaista prostituutiota harjoittavat
• pistotapaturmista ja muista verialtistumista johtuvissa vaaratilanteissa B silloin, kun riskin arvioinnin perusteella suojaus on tarpeen eikä tapaus kuulu työterveyshuollon piiriin
• ulkomailla harjoittelevat terveydenhuoltoalan opiskelijat, jos opiskelijan työssä ulkomailla on riski saada HBV-tartunta.

Influenssaa sairastetaan yleensä joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana epidemioittain. Epidemioiden voimakkuus vaihtelee huomattavasti sen mukaan, miten influenssavirus on muuntunut aiempiin vuosiin verrattuna. Eri potilaiden kesken taudinkuva vaihtelee paljon: jonkun tauti on oireeton, toinen sairastuu kuolemaan johtavaan monielinvaurioon. Aikuiselle on tyypillistä, että kuume nousee äkisti korkeaksi, tulee vilunväristyksiä, päänsärkyä ja kuivaa yskää. Lihaksia särkee. Lapset sairastuvat yleensä lievemmin. Heillä tavallisin komplikaatio on korvatulehdus.

Influenssarokotuksen koostumus vaihtelee vuosittain, koska kullakin influenssakaudella käytetään rokotetta, jonka ennakoidaan parhaiten tehoavan tulossa olevaan virustyyppiin. Parhaan tehon saamiseksi influenssarokotus pitäisi uudistaa vuosittain. Rokotuksen voi halutessaan saada myös sellainen, joka ei kuulu riskiryhmään. Lapsen pitäisi olla täyttänyt kuusi kuukautta.

Influenssarokotus annetaan ilmaiseksi, jos henkilö kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä:

• on täyttänyt 65 vuotta
• kroonisen sydänsairauden, keuhkosairauden D tai diabeteksen vuoksi säännöllisessä lääkärinhoidossa olevat
• munuaisten vajaatoimintaa sairastavat (S-kreatiniini pysyvästi yli 150 mikromol/l)
• potilaat, joiden sairastama tauti tai sen hoito heikentää vastustuskykyä. Rokotus annetaan immunosuppressiivisen hoidon tauon aikana ja ainakin 1–2 viikkoa ennen voimakasta hoitojaksoa
• kortisonikorvaushoitoa saavat tai immuunivajavuutta sairastavat
• pitkäkestoisessa salisylaattihoidossa olevat lapset ja nuoret (Reyen oireyhtymän ehkäisemiseksi).

Teksti on osa lukua Rokotukset 4. Muut lukuun liittyvät artikkelit

• Mihin rokottamalla pyritään 5
• Harhakäsityksiä rokotuksista 6
• Suomalainen rokotusohjelma 7
• Yleisen rokotusohjelman avulla estettävät taudit 8
• Yleisen rokotusohjelman ulkopuoliset rokotteet 9
• Rokotteiden haittavaikutukset ja riskit 10