Hae Terveyskirjastosta

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Allergiset sairaudet

Allergia tarkoittaa immuunijärjestelmän herkistynyttä ja hyödyttömäksi muuttunutta tapaa reagoida aineeseen, jota kutsutaan allergeeniksi. Vauvat herkistyvät tyypillisesti ruoka-aineille, ja reaktio näkyy iholla. Myös suolisto-oireet – vatsakipu, ripuli, peräaukon ihottumat – ovat mahdollisia. Siite- ja eläinpölyt aiheuttavat allergiaoireita leikki-ikäisille ja sitä vanhemmille, joilla nenä ja silmät vuotavat, ja hengityskin voi vinkua.

Allergiadiagnoosia ei pidä tehdä omin päin, ainakaan lapselle. Monen muutkin asiat kuin allergiat aiheuttavat ihottumaa tai hengenahdistusta. Pikkuvauvan kuivaan, atooppiseen ihottumaan liittyy noin puolessa tapauksista jokin ruoka-aineallergia.

Ihottuman hoidossa tärkeintä on puhtaus ja rasvaus. Liiallista pesua ja pesuaineita kuiva iho ei kestä. Pesuaineena voi käyttää vesipitoisia perusvoiteita saippuan asemasta. Kuivan ihon tärkein hoito on perusvoiteiden käyttö. Ihottumiin käytetään hydrokortisonivoiteita, joissa, jos iho on rikki, voi olla mukana myös bakteereja tappavia ainesosia. Vasta jos nämä toimet eivät tehoa, mietitään allergioita. Ruoka-aineallergioista on kirjoitettu enemmän luvussa "Lapsen erityisruokavalio" ( 1).

Allergeenien välttäminen menee joskus liiallisuuksiin. Jotkut lääkärit ovat sitä mieltä, että pikkuisen ronskimpi ote elämään voisi pitää allergiat paremmin loitolla. Nykykäsityksen mukaan perheen kissaa tai koiraa ei tarvitse poistaa, ellei siitä aiheudu oireita. Allergian ehkäisyssä tärkeintä on, ettei lasta altisteta tupakansavulle. Rintaruokintaa pidetään hyvänä, mutta sen allergiaa ehkäisevä vaikutus on vähäinen. Probioottien (suolen toimintaa parantavien bakteereiden) kykyä estää allergioita tutkitaan. Toistaiseksi tieteellistä näyttöä ei ole niin paljon, että niitä voitaisiin suositella ruoka-allergian ehkäisyyn.

Hajusteet ovat tavallisimpia allergisen kosketusihottuman aiheuttajia. Hajustetun kosmetiikan käyttö lapsilla on turhaa. Hyönteisten piston tai pureman aiheuttamat reaktiot ovat kaikilla ihmisillä tavallisia, mutta useimmat kehittävät sietokykyä kevään ensimmäisten pistosten jälkeen. Jos niin ei käy, ihon turvotus ja tulehtuminen voivat kerta kerralta pahentua. Ampiaisen ja mehiläisen pistoille voi herkistyä jopa hengenvaarallisesti.

Kolmeen ikävuoteen mennessä noin 20–30 prosentilla lapsista on esiintynyt vinkuvaa hengitysvaikeutta. Vinkuna johtuu siitä, että hengitystiehyet ovat kapeita, infektio aiheuttaa limakalvoturvotusta ja limaneritystä, ja keuhkoputkien sileät lihakset ovat supistusherkkiä. Hoitona käytetään samanlaisia lääkkeitä kuin astmassa, mutta (infektio)astmaksi tilannetta kutsutaan vain, kun se on toistunut eikä oireelle ole muuta syytä (esimerkiksi vierasesinettä hengitysteissä). Astmaksi sanotaan myös yli kolmevuotiaan hengenahdistusta, joka laukeaa keuhkoputkia laajentavalla lääkkeellä.

Äkillisessä hengitysvaikeudessa käytetään lääkettä, niin sanottua beeta-2- agonistia, joka laukaisee keuhkoputkien sileiden lihasten supistustilan. Astman hoidossa beeta-2-agonistia tärkeämpi lääke on keuhkoihin hengitettävä kortikoidi, jonka ideana on siivota yliherkkyysreaktion tuomat tulehdussolut ja muut herkistäjät pois. Siten lääke estää hengenahdistuksen syntymistä, vaikkei se jo syntyneeseen hengitysvaikeuteen juuri mitään vaikutakaan.

Allergioihin ja astmaan käytettävät paikallishoitolääkkeet – nenäsumutteet, silmätipat ja hengitettävät lääkkeet - ovat turvallisia. Kortikoidi saattaa aiheuttaa lievää äänen käheyttä. Suu kannattaa huuhdella lääkkeen oton jälkeen, ettei suuhun ilmestyisi sammasta. Pitkäaikaisessa käytössä suuriannoksinen kortikoidi voi hidastaa pituuskasvua, joten hoidossa haetaan aina pienin annos, joka pitää lapsen hyvässä kunnossa. Muutaman viikon kortikoidikuurit ovat aina turvallisia. Kortikoidia ei pidä välttää, jos astma aiheuttaa oireita.

Myös nenä- ja silmäoireita ja kutinaa helpottavat antihistamiinitabletit ovat turvallisia. Ihon kutina vähenee tehokkaimmin väsyttävällä antihistamiinilla. Allergisen nuhan hyvä hoitaminen on viisasta, sillä hoitamattomana se saattaa aiheuttaa jopa astman puhkeamisen.

Teksti on osa lukua Vaivoja ja pulmatilanteita. Muut lukuun liittyvät artikkelit

• Itkuinen vauva 2
• Vastasyntyneen keltaisuus 3
• Pulauttelu 4
• Infektiokierre ja toistuvat korvatulehdukset 5
• Ummetus ja tuhriminen 6
• Yö- ja päiväkastelu 7
• Lapsen lihavuus 8
• Alaraajojen vaarattomat pikkuvirheet 9
• Kun lapsella on todettu puheen kehityksen häiriö 10
• Tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden ongelmat 11
• Vanhempien sairaudet, kuolema ja lapsen suru 12