Hae Terveyskirjastosta

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Perheneuvola

Perheneuvolatoiminta on sosiaalilain alaista toimintaa, jota kunnat tai kuntayhtymät järjestävät vaihtelevilla tavoilla. Kaikilla paikkakunnilla ei perheneuvolaa ole. Verkostoon kuului 1990-luvun lopulla lähes 130 perheneuvolaa ja 222 palvelupistettä. Niissä työskentelee yleensä ainakin psykologi, sosiaalityöntekijä ja lastenpsykiatri. Useimpien perheneuvoloiden johtajana toimii psykologi. Perheneuvola on siis eri asia kuin äitiys- tai lastenneuvola. Monen perheneuvolan aikaisempi nimi oli kasvatus- ja perheneuvola. Joillakin paikkakunnilla perheneuvolan yhteydessä toimii niin sanottu nuorisoneuvola.

Tavoitteena on auttaa lapsia, nuoria ja heidän perheitään kasvatukseen, kehitykseen ja perheiden ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa antamalla ohjausta ja neuvontaa, tekemällä tutkimuksia lapsen ja perheen kokonaistilanteesta ja toteuttamalla erilaisia hoitomuotoja kuten perheterapiaa, lasten yksilöterapiaa, vanhemmuuden hoitoa ja verkostoterapiaa.

Perheneuvolan periaatteita on, että perheen tulee itse ottaa sinne aktiivisesti yhteyttä. Terveydenhoitaja tai lääkäri voi toki suositella sen palveluita, mutta sinne ei kirjoiteta varsinaista lähetettä. Perinteisesti perheneuvola toimii terveydenhuollon ulkopuolella: siellä työskentelevät työntekijät eivät siis pääse lukemaan terveyskeskuksen potilasasiakirjoja, eikä se anna ulkopuolisille tietoja ilman vanhemmilta saatua lupaa.

Palveluita joudutaan usein jonottamaan. Toisaalta perheneuvolaa voidaan pitää terveydenhuoltoa täydentävänä palveluna. Jos lapsen psyykkinen vointi vaatii kiireellistä paneutumista, perusterveydenhuollosta voidaan tehdä lähete perheneuvolan sijasta lasten- tai nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon.

Teksti on osa lukua Mistä apua. Muut lukuun liittyvät artikkelit

• Äitiys- ja lastenneuvola 1
• Perus- ja erikoissairaanhoitojärjestelmä 2
• Kunnallinen lastensuojelutyö 3
• Kirkon perheasiain neuvottelukeskus ja lapsityötä tekevät järjestöt 4