Etusivu » Jäykkäkouristus ja kurkkumätä

Jäykkäkouristus ja kurkkumätä

Matkailijan terveysopas
10.2.2014
Markku Kuusi ja Ulpu Elonsalo

Suomalaissyntyinen aikuinen matkailija on yleensä saanut kurkkumätää (difteria) ja jäykkäkouristusta (tetanus) vastaan kolmen annoksen perussarjan sekä iänmukaiset tehosteet kansallisen rokotusohjelman mukaan. Matkailijan tulee huolehtia, että edellinen tehosterokote on annettu 10 vuoden sisällä. Myös ikääntyneiden jäykkäkouristus ja -kurkkumätäsuojan voimassaolo on syytä tarkistaa ennen matkalle lähtöä.

Kun matkalle lähtijä on lapsi tai nuori, tarkistetaan, että hän on saanut Suomen kansallisen rokotusohjelman mukaisen suojan. Pienet lapset saavat suojan näitä tauteja vastaan viitosrokotteen (DTaP-IPV-Hib) perussarjalla. Lasten ja nuorten tehosterokotteina käytetään iän mukaan joko nelosrokotetta (DTaP-IPV) tai dtap-rokotetta. Tarvittaessa huolehditaan suojan täydentämisestä tai nopeuttamisesta.

Jäykkäkouristusbakteeria on maaperässä kaikkialla maailmassa. Se aiheuttaa vakavan usein kuolemaan johtavan infektion. Tartunta saadaan haavan tai ihorikon kautta. Lämpimissä maissa tartuntavaara kasvaa, koska bakteereja ja niiden itiöitä on maaperässä runsaasti. Jäykkäkouristukselta voi suojautua vain ylläpitämällä rokotussuojaa. Lisätietoa jäykkäkouristuksesta «http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/jaykkakouristus»1.

Kurkkumätä on bakteerin aiheuttama vakava nielutulehdus. Bakteeri tuottaa myrkkyä (toksiinia), joka voi aiheuttaa henkeä uhkaavia sydämen rytmihäiriöitä ja hermoston toiminnan häiriöitä. Tauti tarttuu sairaasta tai oireettomasta bakteerin kantajasta lähikontaktissa. Lisätietoa kurkkumädästä «http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/kurkkumata»2.

Rokotettava ei aina muista, milloin ja mitä rokotteita hän on aiemmin saanut. 1950-luvulla syntyneet ja tätä nuoremmat ovat yleensä saaneet neuvolassa tai koulussa rokotukset sekä jäykkäkouristusta että kurkkumätää vastaan. Asevelvollisuuttaan 1960-luvulla tai sen jälkeen suorittaneille miehille on myös annettu nämä rokotukset. On kuitenkin otettava huomioon, että 1930- ja 1940-luvuilla syntyneillä suomalaisilla jäykkäkouristus- ja kurkkumätäsuojat voivat olla puutteelliset. Jos on epävarmaa, onko rokotetta annettu vai ei, kannattaa se antaa. Usein matkalle lähtö on edessä niin pian, ettei koko rokotussarjaa ehditä toteuttaa. Selkeintä on antaa ne pistokset, jotka ehditään, ja suoja täydennetään matkan jälkeen. Lisätietoa Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa käytetyistä rokotteista, rokotusten aloitusvuosista ja kohderyhmistä «http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/rokotusohjelman-historia»3.

Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteet on suunnattu bakteerin tuottamaa toksiinia vastaan. Ne suojaavat hyvin taudin vakavilta muodoilta. Kurkkumätärokote ei kokonaan estä bakteerin nielukantajuutta. Väestötutkimuksissa on kuitenkin todettu, että rokotetuissa väestöissä kurkkumätää aiheuttava bakteeri ei rokotettujen välillä juurikaan leviä. On kuitenkin muistettava, että rokotettukin voi tuoda kurkkumätäbakteerin tullessaan epidemia-alueelta. Jos rokotusväliä pidennetään korkeiden tetanusvasta-aineiden vuoksi, saattavat kurkkumätävasta-aineet laskea ennen seuraavaa rokotusta alle suojatason. Kurkkumätä tarttuu huonosti eikä vasta-aineiden lasku nykyisessä epidemiologisessa tilanteessa ole vaaraksi Suomessa. Asia on kuitenkin hyvä ottaa huomioon siinä tapauksessa, että henkilö joutuu erityisen alttiiksi kurkkumädälle. Jatkorokotuksen tarve ja rokotusreaktion riski on tällöin punnittava tapauskohtaisesti.

Rokotteet

Kansallisessa rokotusohjelmassa käytettävät rokotteet ovat maksuttomia. Rokotuksen saa omalta terveysasemalta tai esimerkiksi neuvolasta. Aikuisten rokottamisessa tehosteena voi käyttää myös reseptillä apteekista ostettavaa yhdistelmärokotetta (esim. Boostrix tai Boostrix-polio). Nämä rokotteet maksaa rokotettava itse. Tietyissä tilanteissa rokotustarve arvioidaan työterveyshuollossa, jolloin rokotteen maksaa työnantaja.

Lisätietoa kansallisen rokotusohjelman jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteista löydät seuraavilta Rokottajan käsikirjan verkkopalvelusivuilta «http://www.thl.fi/rokottajankasikirja»4:

Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) «http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/dtap-ipv-hib-rokotukset»5

Nelosrokote (DTaP-IPV) «http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/dtap-ipv-rokotukset»6

dtap-rokote «http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/dtap-rokotukset»7

dT-rokote «http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/dt-rokotukset»8

Haittavaikutukset «https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/hyodyt-ja-haitat/haittavaikutukset»9. Raskaana olevien «https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/raskaana-olevien-rokotukset»10 ja lääketieteellisten riskiryhmien rokottaminen «https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/laaketieteellisten-riskiryhmien-rokottaminen»11

Tehoste

Perussarjan jälkeen tehosteannokset annetaan yleensä 10 vuoden välein.

Tietyissä tilanteissa tehosteväliä voidaan pidentää. Katso jatkorokotusohjeet laajan paikallisreaktion jälkeen «http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/tetanustehosteen-paikallisreaktio»12.

Myös matkalla tapaturmien yhteydessä (likainen haava, eläimen purema) suoja tulee tehostaa, jos edellisestä jäykkäkouristusrokotuksesta on kulunut yli viisi vuotta.