Etusivu » Auringonpaisteen haitat

Auringonpaisteen haitat

Matkailijan terveysopas
6.4.2016
Erna Snellman ja Maria Aitasalo

Artikkeli päivitetty kokonaisuudessaan 6.4.2016

Ihosyöpien määrä on Suomessa jatkuvassa nousussa ja ihomelanoomaa todetaan yhä useammin nuorilla aikuisilla. Ihomelanooman tunnettuja vaaratekijöitä ovat ihon toistuvat palamiset erityisesti nuoruusiällä, kun muiden ihosyöpien sairastumisriskiä kasvattaa ihon saama UV-säteilyn kokonaismäärä. UV-säteily vanhentaa ihoa ennenaikaisesti. Myös solariumin säteily lisää ihosyöpävaaraa, eikä solariumrusketus suojaa auringonpaistetta vastaan. Vaikutustavaltaan UV-säteily on petollista. Ihon palaminen ilmenee jälkeenpäin aikaisintaan vasta 6 tunnin kuluttua näkyvänä punoituksena ja jopa rakkuloina. Punoitus on voimakkainta noin 24 tuntia auringonvalolle altistumisesta.

Rusketus ja auringossa palaminen

Ruskettuminen on seurausta auringonvalon aiheuttamasta ihosolujen DNA-vauriosta. DNA-vaurio käynnistää pigmentintuotannon eli ruskettumisen. Ruskettumisella iho yrittää suojata soluja lisävaurioilta. UV-säteily heikentää myös elimistön puolustuskykyä näkyen huuliherpeksen aktivoitumisena tai lomaa seuraavana hengitystieinfektiona. Immuunivasteen heikkeneminen voi edistää ihosyövän kehittymistä. UV-säteily voi vahingoittaa myös silmiä. Äkillisen liika-altistuksen merkki on sarveiskalvojen tulehdus (lumisokeus), joka voi ilmetä aurinkoisilla hangilla hiihtelyn jälkeen, ellei silmiä ole suojattu aurinkolaseilla. Pitkäaikainen UV-säteilyaltistus edistää harmaakaihia. D-vitamiininkaan vuoksi ei auringossa tarvitse oleskella. D-vitamiinia saa ravinnosta ja vitamiinivalmisteista ilman ihosyöpäriskin kasvua.

Jos kuulut iholtasi helposti palaviin, kuulut riskiryhmään. Muita palamisherkän ihon tunnusmerkkejä ovat vaaleat tai punertavat hiukset, pisamat, siniset silmät ja vaalea iho, ts. valoihotyypit I ja II. Suuntaa antava ihotyyppijakauma esitetään taulukossa «Ihotyypit palamisherkkyyden mukaan. Lähde: Hannuksela, 2011 ja Jansen, 19891.»1.

Taulukko 1. Ihotyypit palamisherkkyyden mukaan. Lähde: Hannuksela, 2011 ja Jansen, 19891.
IhotyyppiPalamisherkkyys ja ruskettuminen (TB Fitzpatrickin mukaan)Ulkonäön piirteitäSuomalaisista (%)
1 Hannuksela M. Aurinko ja iho. Kirjassa: Hannuksela M, Peltonen S, Reunala T, Suhonen R , toim. Ihotaudit. Kustannus Oy Duodecim, 2011, s.145.
Jansen C T. Self-reported skin type and reactivity to UVB, UVA and PUVA irradiation. Photodermatology 1989; 6: 234–236.
IEi rusketu, palaa ainaPunertavat tai vaaleat hiukset, pisamat, hyvin vaalea iho.3–5
IIRuskettuu hieman, palaa useinVaalea iho, siniset silmät25–27
IIIRuskettuu, palaa silloin tällöinTummanvaaleat tai ruskeat hiukset, siniset silmät60
IVRuskettuu helposti, palaa joskusTummat hiukset, usein ruskeat silmät10
VIho tummuu ruskettuessa, palaa erittäin harvoinRuskea/värillinen (ei musta) iho-
VIEi palaMusta iho-

Muita ihosyövän vaaratekijöitä ovat runsasluomisuus, epätyypilliset luomet sekä lähisuvussa todettu melanooma. Eräät lääkkeet voivat lisätä ihon palamisherkkyyttä.

Auringolta suojautuminen

Kaikkein turvallisin tapa on viettää keskipäivää katoksen tai varjon alla (siesta). Se yksin ei vielä riitä, sillä iho voi varjossa yhä saada UV-säteilyä jopa puolet siitä mitä suorassa auringonpaisteessa. Pitkähihaiset löyhät vaatteet ovat mukavat ja hyvä keino estää ihon palamista. Auringonsuojavoiteet tulevat avuksi vasta näiden "luontaisten" keinojen jälkeen. Koska lämpimässä iho haihduttaa runsaasti nestettä, kuivumistilaa on syytä ehkäistä nauttimalla runsaasti nestettä. Auringon säteilyn määrään vaikuttavia tekijöitä on kuvattu taulukossa «Tekijöitä, jotka vaikuttavat auringon UV-säteilyn määrään.»2.

Yleinen suojautuminen auringon UV-säteilyä vastaan

  • Keskipäivän auringonpaisteen välttäminen (siesta, varjo) klo 11–15, hyvin valoherkillä pitempi siesta-aika klo 10-16. Suomessa tämä koskee loppukevättä ja kesää.
  • Tarkkaile UV-indeksiä (UVI) myös matkakohteessa. Suojautuminen on tarpeen kun UVI on vähintään 3 (www.fmi.fi).
  • Oman varjon pituus on hyvä käytännön UV-mittari. Mitä lyhyempi varjo on, sitä suurempi on palamisvaara.
  • Suojaa silmät aurinkolaseilla ja käytä päähinettä (mieluusti liereillä), suojaa ihoa vaatteilla.
  • Suojaa paljas iho riittävän ison suojakertoimen auringonsuojatuotteella jo 15-30 minuuttia ennen ulos menoa. Lisää voidetta noin 2 tunnin välein.
  • Käytä rannalla tai uidessa vedenkestävää voidetta, ja lisää sitä aina uinnin ja kuivaamisen jälkeen.
  • Levitä aurinkovoidetta huolellisesti joka paikkaan ja riittävän runsaasti.

Vauvat ja alle 2-vuotiaat

  • Vauvojen ja pikkulasten ihoa ei saa altistaa voimakkaalle auringonvalolle.
  • Jos joudut olemaan vauvan kanssa ulkona klo 10 ja 16 välillä, pysyttele varjossa.
  • Suojaa vauvaa luonnollisin keinoin vaunuilla, rattaiden kuomulla ja päivävarjolla sekä sopivalla vaatetuksella ja silmiä aurinkolaseilla.
  • Vauvoille ei pidä käyttää aurinkovoiteita. Jos voidetta on olosuhteen vuoksi pakko käyttää, valitse lapsille tarkoitettu tuote.
  • Kuumalla säällä vauvaa voi uhata lämpöhalvaus. Anna riittävästi juotavaa, huolehdi, ettei lämpötila vaunuissa tai autossa nouse liian korkeaksi.

Leikki-ikäiset

  • Älä vie lasta aurinkoon klo 11 ja 15 välillä.
  • Suosi varjoisia leikkipaikkoja.
  • Käytä lapsella päähinettä, joka suojaa myös kasvoja ja niskaa. Suojaa lapsen silmät aurinkolaseilla.
  • Uimarannalla lapsella on suositeltavaa käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia auringonsuojavaatteita ja uimapukuja. Vaatteella suojaaminen on luotettavampaa kuin voiteella, sillä voide voi pyyhkiytyä pois.
  • Paljaat ihoalueet pitää suojata lapsille tarkoitetulla vähintään SPF 50 ja UVA-suojan sisältävällä auringonsuojavoiteella, jota pitää lisätä aina uinnin jälkeen ja muuten vähintään 2 tunnin välein. Lapsille suositellaan ensisijassa epäorgaanisia (titaania tai sinkkiä sisältäviä), valoa ihosta pois heijastavia auringonsuojavoiteita mieluummin kuin kemiallisesti UV-säteilyyn reagoivia voiteita.

Auringonsuojavoiteiden oikea käyttö

Auringonsuojavoiteet täydentävät luontaisten suojakeinojen: varjon, siestan ja vaatetuksen antamaa suojaa. Voiteiden turvin ei pidä pitkittää auringonpaisteessa oleskeluaikaa.

  • Auringonsuojavoide levitetään iholle noin puoli tuntia ennen ulos menoa ja sitä lisätään parin tunnin välein sekä aina uinnin ja ihon kuivaamisen jälkeen.
  • Voidetta pitää levittää runsaasti, sillä suoja perustuu osin paksuun voidekerrokseen. Kerralla tarvitaan noin 30 ml eli pari ruokalusikallista.
  • Vaalean, hyvin palamisherkän ihon suojauksessa käytettävän suojakertoimen (SPF) pitää olla vähintään 30 ja sisältää UVA-suoja. Lasten suojavoiteissa SPF:n on hyvä olla 50 tai 50+. Onnistuneessa auringon UV-säteilyltä suojauksessa iho ei rusketu.
Taulukko 2. Tekijöitä, jotka vaikuttavat auringon UV-säteilyn määrään.
UV-indeksi (UVI) www.fmi.fiTutustu UVI:in ennen matkaa, suojaustarve alkaa kun UVI on 3 tai suurempi.
LeveysasteMitä lähempänä päiväntasaajaa, sitä enemmän saa UV-säteilyä. Leveysasteen kasvu yhdellä asteella vähentää UV-säteilyä noin 3 %.
VuodenaikaKesällä eniten UV-säteilyä, talvella vähiten, määrä riippuu leveysasteesta.
KellonaikaKlo 11– 15 saadaan 60 % päivän UV-säteilystä. PIDÄ SIESTAA! Herkkäihoisten suositeltu siesta on pitempi klo 10–16.
Varjon pituusKun aurinko on korkealla, lyhyt varjo muistuttaa palamisvaarasta.
HeijastuminenLumesta heijastuu jopa 80 %, vedestä 10–20 % ja hiekasta 25 %.
UV-säteily tunkeutuu veteen ja iho voi palaa uidessa.
PilvisyysOhut pilvikerros suodattaa vain 10 % säteilystä ja iho voi palaa täysin pilvisellä säällä, sillä paksu pilvikerros päästää läpi noin 30 % säteilystä.
Korkea paikkaKorkealla paikalla kuten vuoristossa iho saa UV-säteilyä enemmän, lisäys on n. 4 % 200 m:n nousua kohden.
PukeutuminenTiheä kangas suojaa paremmin kuin harva ja tumma paremmin kuin vaalea. Kaksi kerrosta päällekkäin on parempi kuin yksi.
TalvimatkaTalvikalpea iho palaa hyvin herkästi "etelänmatkalla".
LiikkuminenMakuulla ollessa palamisriski on suurempi kuin liikkuessa.
AlkoholiVaaratekijä, mikäli auringonsuojaus unohtuu