Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Hyvä Mina
 
 

Psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi

Elämisen rytmi
13.8.2007
Mikael Sallinen, Irja Kandolin ja Mari Purola

Käsittelemme nämä kaksi hyvinvoinnin ulottuvuutta yhdessä, koska niiden erottaminen toisistaan on tässä yhteydessä vaikeaa ja keinotekoista.

Työ

Oikein mitoitettuna työ edistää niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista hyvinvointia. Sen avulla voimme huolehtia fysiologisista perustarpeista, liittyä osaksi useiden ihmisten muodostamaa kokonaisuutta, saada hyväksyntää ja arvostusta sekä joskus jopa toteuttaa itseämme. Jo psykoanalyysin isä Sigmund Freud määritteli ihmisen psyykkisen terveyden paitsi kyvyksi rakastaa myös kyvyksi tehdä työtä. Selvä ja jatkuva ylikuormittuminen työssä heikentää tätä kokemusta, varsinkin jos työntekijästä tuntuu, että ylikuormittuminen johtuu pääosin hänen osaamattomuudestaan. Hyvinvointimme kannalta perustavanlaatuista on siis työmäärän mitoittaminen sopivaksi ja ajan osoittaminen uusien asioiden oppimiseen niin, että koemme selviytyvämme työstämme.

Ihmissuhteet

Ihminen kaipaa yhteyteen muiden ihmisten kanssa. Läheisyyden tarve, eli halu kuulua ryhmiin, tulla hyväksytyksi sekä olla rakastettu ja antaa rakkautta, on yksi ihmisen perustarpeista. Tasapainoisen elämän yksi tunnusmerkki on kuuluminen useisiin ihmisryhmiin. Työyhteisö ei saisikaan olla ainoa ryhmä, jossa toimimme. Kokonaisena elämiseen tarvitaan myös muita ryhmiä kuten perhe ja/tai ystävät.

Ihmissuhteet ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden ylläpitäminen edellyttää aikaa niiden vaalimiselle. Työaikojen yksilöllistyminen ja eriytyminen antavat tilaisuuden sovittaa työ ja muu elämä uusilla ja luovilla tavoilla yhteen. Tämä luo mahdollisuuksia joustoon ja työajan uudelleenjärjestelyyn henkilökohtaisen elämäntilanteen mukaan. Toisaalta jos työaikajoustot toteutetaan yksinomaan tuotannollisista lähtökohdista käsin, mahdollisuudet työn ulkopuolisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen jäävät käyttämättä.

Harrastukset

Vaikka työ olisikin hyvin kiinnostavaa ja motivoivaa, ihmisen on hyvä osata myös irrottautua siitä. Tämä ei tarkoita vain työpaikalta poistumista vaan myös henkisesti töistä irrottautumista. Oman hyvinvoinnin ja myös luovuuden kannalta on hyvä harrastaa jotain työstä poikkeavaa. Harrastuksen tulisi vastata sellaisiin tarpeisiin, joihin työ ei vastaa. Jos työ on henkisesti vaativaa, voi olla mielekästä harrastaa vapaa-ajalla jotain fyysistä tai käden töitä, joissa työn tulos näkyy heti. Jos taas työ on ihmisten kanssa olemista, voi harrastus olla yksin tapahtuva, esimerkiksi luonnossa kävely tai lukeminen. Pääasia on, että löytää mielekästä ja virkistävää tekemistä, jossa voi toteuttaa itseään ja joka siirtää ajatukset työstä muualle.

Joutenolo

Myös pelkällä oleilulla on sijansa. Se avulla voimme saada etäisyyttä asioihin, minkä jälkeen näemme ne aiempaa kirkkaammin ja voimme oivaltaa jotain. Jatkuvalle kiireelle ja stressille on tyypillistä ajatusten urautuminen ja ratkaisuvaihtoehtojen kaventuminen. Joutenolon avulla voimme kokea hallitsevamme ajankäyttöämme. Kiirettä kestää paremmin, kun tietää, että halutessaan voi katkaista sen.

Hallinnan kokeminen onkin yksi keskeisimpiä stressitekijöiden vaikutuksia säätelevistä tekijöistä. On jopa näyttöä siitä, että joutenollen vietetty loma palauttaa stressistä paremmin kuin aktiiviloma.

Joutenololla on myös merkitystä tunnetasapainon saavuttamisessa. Useimmilla ihmisillä omien tunteiden kohtaaminen ja työstäminen onnistuu paremmin, jos joskus voi olla tekemättä mitään erityistä. Hektinen elämäntapa saattaa muodostua keinoksi väistellä omia tunteitaan. Tällöin aitojen tunteiden lisäksi menettää niihin sisältyvät viestit, jotka ovat arvokkaita ratkaisuja tehtäessä.

Nauttiminen

Aito nautinto niin vapaalla kuin työssä syntyy usein silloin, kun aistimme ovat valppaina ja toisaalta silloin kun keskitymme käsillä olevaan hetkeen. Työssä yksi suurimmista nautinnoista on ns. flow-kokemus eli uppoutumisilmiö. Sillä tarkoitetaan haastavan tehtävän tekemistä äärimmäisen keskittyneisyyden tilassa, jossa tehtävän tekeminen itsessään on palkitsevaa. Tyypillistä tälle kokemukselle on tarkan keskittymisen lisäksi mm. epäonnistumisen pelon häviäminen ja ajantajun hämärtyminen. Kiireinen ilmapiiri vaikeuttaa huomattavasti asiaan uppoutumista. Tämän vuoksi olisi tärkeää kyetä aika ajoin rauhoittamaan työtilanne ja sallia itselleen uppoutuminen sellaiseen tehtävään, jossa kokee olevansa parhaimmillaan.

Nautinto on tietysti paljon muutakin kuin flow:n kaltainen uppoutuminen. Sen voi kokea myös silloin, kun voi rauhassa tehdä jonkin tehtävän itseä tyydyttävällä tavalla tai kun on varaa poimia päivässä yllättäen vastaantulevat pienet ilot. Nautinto liittyy usein siihen, että on mahdollisuus monipuoliseen itsensä toteuttamiseen.

Mielestäni minulla on viikoittain aikaa seuraaviin terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueisiin:

Jos vastasit johonkin kohtaan "siinä ja siinä" tai täysin riittämättömästi, mieti käytännön keinoja parantaa tilannetta. Tavoitteena on, että voit 1–2 kuukauden kuluttua rastittaa hyvällä omallatunnolla yhtä pykälää paremman arvion. Käytännön keinoja miettiessäsi voit lukea kirjan loppuun – löytyisikö sieltä vinkkejä.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi