Valitun teoksen tietoja ei löytynyt! Terveyskirjasto - Duodecim
Valitun teoksen tietoja ei löytynyt! Etusivu » Nauramisen mahtavat muskelit
Valitun teoksen tietoja ei löytynyt!

Nauramisen mahtavat muskelit

Eustressi
16.1.2006
Ilkka Vartiovaara

Nauru siis muuttaa, kuten on jo todettukin, ihmisen elimistön toimintaa ja sen fysiologiaa monin tavoin. Sillä on sekä lyhyt- että pitkäkestoisia vaikutuksia elimistömme keskeisimpiin fysiologisiin järjestelmiin. Naurunpurskahdus käynnistää stressiä muistuttavan olotilan, koska silloin ihmisen pulssi kiihtyy, verenpaine nousee, lihasjännitys kasvaa ja hengittäminen on usein puuskuttamista. Voiko tällainen olla rentouttavaa? Onneksi muutokset katoavat pian ja jäljelle jää mukavantuntuinen olotila. Tällainen lyhytvaikutteinen nauru ikään kuin hieroo elimiämme sisältä käsin, virkistää verenkiertoa, edistää ruoansulatusta ja hohotuksen myötä ilmeisesti myös hapettaa tehokkaasti verta. Kirjaimellisesti aikamoista sisäistä hölkkää!

Nauruun liittyy usein kyyneleritystäkin. Itse asiassa sekä kipu että nauru voivat laukaista kyynelerityksen samoin kuin ulkoiset kemialliset ärsykkeet, joista tunnetuin esimerkki lienee sipulien kuoriminen: silmät kirvelevät ja vetistävät seurauksena sipulien rikkipitoisten höyryyntyvien aineiden reaktiosta kyynelnesteen kanssa niin, että lopputulos onkin rikkihapon muodostuminen silmille. Voimakkaiden emootioiden synnyttämissä kyyneleissä on tavallista runsaammin valkuaisaineita ja toksiineiksi kutsuttuja haitta-aineita. Tästä on päätelty, että emotionaaliset kyyneleet pyrkivät auttamaan elimistöä vapautumaan haitallisista, stressisidonnaisista kyyneleistä. Fyysiset seikat, kuten itku tai nauru, aiheuttavat luonnollisia seurannaisreaktioita, jotka ovat terveellisiä koko elimistölle.

Nauraminen on siis jo yksistään fysiologisesti ajatellen huiman monimuotoinen ja laaja tapahtuma, johon osallistuu monia eri elimiä. Sen aikana hengitys tehostuu todella paljon, pulssi nopeutuu ja happea saadaan enemmän kudoksiin. Nauru pistää siis töihin hyvin monet hengitykseen osallistuvat lihakset ja elimet, millä kaikella on edullinen vaikutus. Lisäksi ns. endorfiineja vapautuu verenkiertoon, mikä vähentää ihmisen erilaisia kipuja luonnonmukaisella tavalla eli ilman synteettisiä lääkeaineita.

Nauraminen on erinomaisen tehokasta aerobista toimintaa. Siinä etenkin pallealihas työskentelee lujaa, jolloin koko elimistö saa lisää happea. Syvän ja makoisan "mahanaurun" aikana lihakset rentoutuvat. Kun ihminen nauraa, ne lihakset jotka eivät osallistu nauramistoimintaan, rentoutuvat ja nauramisen loputtua siihen osallistuneet lihakset vuorostaan alkavat rentoutua – kyseessä on siis kaksivaiheinen rentoutumistapahtuma. Mahanaurussa keuhkot tyhjenevät hyvin ilmasta ja hapettuvat tehokkaasti. Tämä auttaa etenkin hengityselinpotilaita. Nauraminen on myös sydänlihakselle eräänlaista sisäistä hölkkää, mikä on hyödyllistä henkilöille, jotka eivät pysty fyysiseen harjoitteluun.

Huumori vähentää stressihormonien määrää, lisää tärkeitä vasta-aineita ja lujittaa siten koko immunologiaamme, joten kokonaisvaltainen fyysinen vointimme paranee makoisan naurun aikana ja sen jälkeenkin. Naurun jälkeen vallitsee eräänlainen lepovaihe, kun taas sen aikana suuri osa elimistöstä on aktiivisessa toiminnassa, millä on monia biokemiallisia vaikutuksia. Ihminen ei voi samanaikaisesti olla humoristinen ja toisaalta taas masentunut, ahdistunut tai vihainen. Huumorin vallitessa nuo negatiiviset tunteet katoavat. Tietenkin ne usein palaavat takaisin, mutta etu on kuitenkin jo se, että huumorin vallitessa ihminen saa "lomaa" ikävistä tuntemuksistaan ja toivoa siitä, että positiivisuus eri muodoissa sittenkin vielä ratkaisisi suuren osan hänen ongelmistaan.

Tutkijat ovat sitä mieltä, että erilaisilla tilanteilla on vähemmän merkitystä tunteillemme kuin sillä, miten me tulkitsemme mielessämme nuo tilanteet. Se, että jotain tapahtuu, ei ensisijaisesti siis vaikuta tunteisiimme vaan tunnetilamme muokkautuvat sen mukaan, millaisen merkityksen annamme jollekin tapahtumalle. Huumori auttaa muuttamaan tapaa, jolla me tulkitsemme asioita mielessämme. Joskus huumorin salainen kärki ja teho liittyvät esitettyjen ajatusten harkittuun mahdottomuuteen ja niin sekalaiseen järjestykseen, että se pakottaa nauramaan koko jutulle. Meitä johdatellaan nyt harkitusti johonkin tiettyyn suuntaan, kunnes huomaamme äkisti olevammekin aivan odottamattomassa ja naurettavassa tilanteessa, mikä onkin hauskuuden huolella mietitty ydinisku.

Nauraminen synnyttää paljon positiivisia emootioita, jotka tehostavat (eivät kuitenkaan korvaa) tavanomaisia hoitomuotoja useissa vaikeissa sairauksissa. On ilmeistä, että kun normaaleihin lääketieteellisiin hoitoihin yhdistetään nauraminen, kipu vähenee ja paraneminen nopeutuu. Nauraminen vie usein huomion pois kivuista. Usein huomataan että potilaat, joille esitetään humoristista aineistoa, selviytyvät muita pienemmällä kipulääkityksellä. Nauru myös alentaa verenpainetta, etenkin naisilla. Nauramisen suuri etu on myös se, että se on ilmaista eikä sillä ole mitään sivuvaikutuksia.

Kyky nauraa jollekin tilanteelle tai ongelmalle synnyttää ihmisessä tunteen voimasta ja jonkinlaisesta muiden yläpuolella olemisesta. Huumori ja nauru edistävät myönteisen asenteen syntymistä ja säilymistä. Ihminen vaipuu harvemmin masennukseen ja avuttomuuteen, jos hän pystyy nauramaan itseään vaivaaville asioille. Huumorintaju asettaa elämän eri osat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Se mahdollistaa sellaisten ikävien emootioiden vapautumisen, jotka purkautumattomina ollessaan voivat aiheuttaa haitallisia muutoksia elimistössä. Kyky tajuta ja arvostaa huumoria voi puskuroida mielialanmuutoksia, jotka liittyvät kielteisiin tapahtumiin elä­mässä.

Huumorin tajuaminen koskee aivoja kokonaisuudessaan ja auttaa jäsentämään ja tasapainottamaan sen eri puoliskojen aktiviteettia. On todettu, että kun koehenkilöille on näytetty huumoripitoista materiaalia, heidän aivokäyränsä muodostaa tietynlaisen kuvion. Kun jokin vitsi tai juttu alkaa rakentua, aivokuoren vasen puoli alkaa aktiivisen toiminnan, joka prosessoi sanoja. Pian perään suurin osa aivoaktiivisuudesta siirtyy kohti otsalohkoa, jossa on emootioiden keskus. Hetkeä myöhemmin aivojen oikean puolikkaan synteesiin pystyvä kyky liittyy vasemman puolen prosessoivaan työhön, ja toiminnan tarkoituksena on nyt vitsin tajuaminen. Vain millisekunteja myöhemmin, siis ennen kuin koehenkilö on ehtinyt nauraa, lisääntynyt aivojen aktiviteetti leviää ohimolohkoon, jossa on aisteja muokkaava alue. Lisääntynyt ns. delta-aaltojen heilahteleminen saavuttaa huippunsa ja viimein jonkinlaisen kruununsa, kun vitsi avautui ja nauramisen elimelliset muutokset alkavat. Nauraminen koskee siis aivoja kokonaisuudessaan eikä vain jotain tiettyä aivojen osaa.

Huumori antaa usein terveelliset mittasuhteet ongelmillemme. Jos me pystymme näkemään omassa kurjalta tuntuvassa tilanteessamme jotain valoisaa, ei se enää olekaan meistä musertavan uhkaavaa, koska olemme tavallaan jo vieneet terän sen teholta. Tällaisen suhtautumistavan ansiosta me voimme tuntea itsemme suojatuksi vaikeuksilta tuntiessamme hallitsevamme tilanteita. Joskus on todella vaikeaa koettaa saada itsensä nauramaan kaikkien paineiden keskellä, mutta juuri tähän meidän olisi kuitenkin pyrittävä. Usein käytetty keino on etsiä huumoria kaikkein pahimmistakin tilanteista purkamalla omassa mielessään ongelma alkutekijöihinsä ja kuin nyhtämällä ne irti mittasuhteistaan, jolloin ne voivat muuttua naurettaviksi ja ihminen voi olla rauhallisemmalla mielellä.

Moni huomaa voivansa paremmin hersyvän nauramisen jälkeen. Mutta käytännön hankaluus on silti siinä, että huumorintajumme jotenkin vain pyrkii katoamaan juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin. Mikäli kuitenkin onnistuu säilyttämään tavallisen ja terveen huumorintajun jokapäiväisten ristiriitojenkin keskellä, elämänlaatu paranee selvästi. Takavuosilta Suomessakin tuttu TV-koomikko Bill Cosby on sanonut, että "jos voit nauraa sille, selvät siitä hengissä."

Maailman arvostetuimman lääketieteellisen lehden New England Journal of Medicinen entinen legendaarinen päätoimittaja Franz Ingelfinger sanoi, että 85 % kaikista ihmisen sairauksista on parannettavissa elimistön oman parantumisjärjestelmän avulla. Positiivinen asenne elämään on osa tätä tehokasta systeemiä. Vaikka törmäämme koko ajan sekä mukaviin että ikäviin asioihin, pitäisi meidän silti pystyä keskittymään mukaviin asioihin, koska se useimmiten takaa oikean perusvireen.

Elimistömme parantumiseen vaikuttavat monet erilaiset asenteet, ajatukset, mielialat ja tunnetilat. Myönteisiä ovat rakkaus, toivo, optimismi, välittäminen toisista ja toisten välittäminen itsestä, ilo, nauru ja huumori. Kielteisesti taas vaikuttavat toivottomuus, pessimismi, yleinen välinpitämättömyys, ahdistuneisuus, masennus, yksinäisyys ja muut samantapaiset seikat. Niinpä on loogista pyrkiä korostamaan positiivisia asioita.