Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Enterorokko
 
 

Ajattele, tunne ja toimi jämäkästi

Hankalat tyypit työelämässä
4.6.2008
Kirsi Räisänen ja Kaarina Roth

Se mitä olet, huutaa korviini niin lujaa, etten kuule mitä sanot.

Ralph Waldo Emerson

Jämäkkyys eli assertiivisuus tarkoittaa kykyä puolustaa omia oikeuksiaan toista loukkaamatta. Luontaisesti ihmisellä katsotaan olevan kaksi alkukantaista reagointitapaa: hyökkäys tai pako. Hankalaksi kokemamme henkilön kohdatessamme olemme kuin toimistoympäristöön ahdistettuja luolamiehiä.

Vaikka emme sortuisi fyysiseen hyökkäykseen tai pakoon, taistelemme olemassaolostamme edelleen sokeasti. Herkästi reagoiva agressiivinen henkilö jyrää, loukkaa, hyökkää, syyllistää ja herkästi reagoiva alistuva henkilö pakenee vuorovaikutuksesta ja antaa periksi kohtuuttomuuksiin asti.

Assertiivisuus

Assertiivinen henkilö tiedostaa ajatuksensa ja tunteensa, osaa kuunnella toista ja eläytyä hänen tilanteeseensa, osaa ilmaista itseään antamatta tunteidensa vaikuttaa haitallisesti ja pitää tarvittaessa puolensa.

Assertiivisia keinoja kehitettiin alunperin tueksi terapiapotilaille, joiden oli vaikea puolustaa itseään. 1960-luvun itsehoito-opasbuumin myötä assertiivisia kommunikaatiokeinoja pyrittiin opettamaan irrallisina temppuina – useimmiten heikoin tuloksin.

Todellinen assertiivisuus ja kaikki onnistunut kommunikaatio perustuu viestijän itsetuntemukseen. Kun emme pysty lukemaan toisen ihmisen ajatuksia, kun voimme päätellä vain hyvin vähän hänen käyttäytymisestään ja kun odotuksiimme vaikuttavat niin tilanne ja kulttuurimme yleisesti hyväksytyt normit, on yksinkertaisesti mahdotonta antaa yleispäteviä toimintaohjeita hankaliin tilanteisiin.

Ainoat keinot parantaa aidosti kommunikaatiokykyämme hankalissa tilanteissa ovat itsetuntemuksen kehittäminen, omien asenteiden tutkiminen ja muokkaaminen, oman sietokyvyn kehittäminen ja aito kiinnostus toisesta. Oikotietä ei ole. Se mitä ajattelemme ja tunnemme, paistaa sanojemme läpi väistämättä esimerkiksi eleistämme ja ilmeistämme.

Assertiivisuusopeista juontaa juurensa kuitenkin myös joukko hyödyllisiä periaatteita ja toimintatapoja. Parhaimpana antina pidämme assertiivisuudessa toisen kuuntelun ja nimenomaan empaattisen kuuntelun periaatteita.

Empaattinen kuuntelu

Empaattinen kuulija todella kuuntelee, mitä toinen yrittää ilmaista. Tavoitteena on, että toinen osapuoli kokee tulleensa kuulluksi, hän kokee, että hänen viestinsä on ymmärretty ja että hänen pyrkimyksensä ilmaista itseään on hyväksytty.

Empaattinen kuulija osaa tehdä avoimia kysymyksiä. "Oletko kirjoittanut ylioppilaaksi" on suljettu kysymys, johon voi vastata kyllä tai ei. "Minkälaisia kouluja olet käynyt" on avoin kysymys, joka houkuttelee kertomaan enemmän.

Empaattista kuuntelua ei ole

  • neuvominen: "Nyt vain tartut härkää sarvista ja sanot hänelle suorat sanat".
  • oman mielipiteen kertominen: "Minun mielestäni..."
  • ongelman mitätöiminen: "Eihän tuo nyt mitään haittaa, muistan kun kerran yksi asiakaskin..."
  • lohduttelu: "Koeta nyt pärjätä..."
  • tulkitseminen: "Nuo nyt kuuluvat tähän yrityksen tilanteeseen..."
  • psykologisointi: "Niin, sinullehan tämä on varmasti vaikeaa, kun olet niin herkkä".
  • holhoaminen: "Kyllä me tästä selvitään, minä pidän huolen siitä, että ..."

Hyvä kuulija ja kommunikoija ei tyrmää välittömästi vastaväitteellä, vaan esittää paljon kysymyksiä: "Miten olit ajatellut sen toimivan? Kertoisitko tarkemmin, miten tämä toimisi ruuhkatilanteissa?"

Vihastumisen kohtaaminen

Mitä kaavamaisempaa ja toistuvampaa hankalaksi koettu käyttäytyminen on, sitä oikeutetumpia tuntuvat assertiiviset itsepuolustusmenetelmät olevan. Useimmat meistä kokevat vihastuneen henkilön kohtaamisen vaikeaksi (taulukko «Vihastumisen kohtaaminen»1).

Todella raivostuneen tai tolaltaan olevan henkilön on vaikea ymmärtää, mitä toinen yrittää sanoa. Joskus asian toistaminen "rikkinäisen äänilevyn " lailla voi auttaa.

Esimerkiksi raivostunut työtoveri syyttää aiheetta sinun puhuneen hänestä pahaa esimiehelle. Sanot: "En ole puhunut sinusta pahaa esimiehelle". Työtoveri jatkaa syytöksiään. Toistat: "En ole puhunut sinusta pahaa esimiehelle" jne.

On mahdollista, että viidennellä kerralla hän vastaa: "Kuulinhan minä jo, että sinä sanoit, ettet ole tehnyt sitä!" Toisaalta hän voi kokea myös, että pidät häntä pilkkanasi, joten rikkinäisen levyn menetelmä kannattaa rajoittaa äärimmäisiin tilanteisiin, joissa mikään muu puhe ei mene perille.

Mahdollisesti saat aikaan riidan. Assertiivisia keinoja ei tule käyttää mekaanisesti. Mieti ensin yön yli, kumpi kuormittaa sinua enemmän: pari astiaa tiskaamatta vai asian henkisiä voimavaroja vievä puheeksiottaminen? Kumpikin ratkaisu on mahdollinen. Assertiivisia keinoja tarvitset, jos todellisuudessa tiskaat työtoverin jättämät astiat.

Palauteskripti

Kun työtoverisi tekee jotakin mistä et pidä ja haluat antaa hänelle palautetta, voit laatia itsellesi skriptin (taulukko «Palautetta minä-viestinnän avulla»2). Skripti tarkoittaa käsikirjoitusta, jonka laadit valmiiksi pysyäksesi asiassa. Tarkoituksena on välttää syyttelyä ja ohjata Minä-viestintään.

Kritiikki

Kritiikin vastaanottaminen on vaikeaa jokaiselle (taulukko «Kritiikin vastaanottaminen ja rakentava kritisoiminen»3). Assertiivisilla keinoilla voit ainakin pelata aikaa, saadaksesi nuolla haavojasi rauhassa. Itsetutkiskelu on hyödyllisempää kuin välitön puolustelu ja vastahyökkäys. Assertiivinen henkilö kykenee myös itse antamaan rakentavaa kritiikkiä mahdollisimman vähän loukaten, sillä hän oivaltaa, miten vaikeaa kritiikin vastaanottaminen on.

Taulukko 1. Vihastumisen kohtaaminen
Vihastuneen henkilön kohdatessasi muista, että viha on yleensä keino puolustautua itsetunnon loukkaukselta. Kohtele vihaista henkilöä kunnioittavasti. Kuuntele, mitä hän sanoo. Osoita, että ymmärrät, mitä hän sanoo.
Älä esitä vastaväitettä välittömästi vihastuneen henkilön ilmaistua kantansa, vaan tarkenna ja kysele.
Älä puolustele.
Älä selittele.
Ole rehellinen, jos olet tehnyt virheen.
Pyydä anteeksi, jos olet tahtomattasi loukannut.
Kerro, jos ja mitä aiot tehdä asian korjaamiseksi.
Älä velvoita toista antamaan anteeksi.
Muista työroolisi.
Taulukko 2. Palautetta minä-viestinnän avulla
Työtoverisi jättää jatkuvasti astiansa tiskaamatta kahvihuoneessa.
Kerro havaintosi: "Huomasin, että olit jättänyt astiasi tiskaamatta."
Kerro, miltä se sinusta tuntuu: "Minusta tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun jätät tiskisi muille."
Kerro, mitä toivot hänen tekevän: "Toivon, että tiskaat astiasi itse."
Anna lupaus tai uhkaus seurauksesta, jos todella tarkoitat sitä: "Lupaan, että jaksan taas keittää kahvit, jos kaikki yrittävät". "Seuraavan kerran kerron vieraille, kenen astioista on kyse".
Taulukko 3. Kritiikin vastaanottaminen ja rakentava kritisoiminen
Kritiikin vastaanottaminenKuuntele: "Kerro".
Pyydä lisää: "Kerro lisää".
Kiitä: "Hyvä kun tulit sanomaan".
Ymmärrä: "Ymmärrän mitä koit".
Ota osa vastuusta: "Olen pahoillani".
Sovi jatkosta.
Rakentavan kritisoimisen edellytyksetOle itse rauhallinen.
Tuo asiasi esiin kaartelematta ja sortumatta pitkiin selityksiin.
Anna toisen tuoda näkökantansa esiin ja kuuntele häntä.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi