Valitun teoksen tietoja ei löytynyt! Terveyskirjasto - Duodecim
Valitun teoksen tietoja ei löytynyt! Etusivu » Elämän erilaiset kriisit
Valitun teoksen tietoja ei löytynyt!

Elämän erilaiset kriisit

Psyykkinen ensiapu
26.3.2010

Kriisillä tarkoitetaan yleensä tilannetta, jolloin elämässä tapahtuu suuri muutos. Tämä muutos käynnistää mielessä sopeutumistehtävän. Sopeutuminen edellyttää psyykkisten voimavarojen runsaan käyttöönoton, jotta vaativasta elämänmuutoksesta selviydyttäisiin. Voimavarojen käyttöönottoa ja sopeutumista muutokseen kutsutaan kriisiksi. Se on tavanomaiseen, terveeseen psyykkiseen toimintaan liittyvä vaihe, jolloin ihmisen psyyke on kovilla, äärimmäisyyksien rajoilla. Yleensä ihmisen voimavarat riittävät ja tilanne tasapainottuu vähitellen. Joskus voimavarat eivät riitä ja silloin mielessä tapahtuu vahingollista kehitystä.

Aiemmin kaikenlaisia kriisejä hoidettiin samanlaisella otteella, koska tietämys ei riittänyt erilaisten kriisien erottamiseen toisistaan. Tämä on selkeästi havaittavissa siitä kriisityöstä, jota tehtiin Lapuan räjähdysonnettomuuden jälkeen vuonna 1976. Jos tuollainen onnettomuus tapahtuisi nyt, olisi onnettomuuden uhrien saama apu monelta osin erilaista. Kriisikokemuksen ja -tietämyksen karttuessa havaittiin, että erilaisissa kriiseissä tarvitaan erityyppistä apua. Myös keinot auttaa kriisissä olevia ovat voimakkaasti kehittyneet viime vuosikymmenenä. Onkin tärkeää erottaa, minkälaisesta kriisistä kulloinkin on kyse, jotta löydetään myös oikeat auttamistavat.

Kriisejä ovat

  • kehityskriisit
  • elämänkriisit
  • äkilliset kriisit.

Kehityskriisit

Kehityskriisit ovat normaaleja elämänkulun siirtymävaiheita. Kehityskriiseille on tunnusomaista, että kun aikaa kuluu ja ikää kertyy, vastaan tulee suuria muutosvaiheita. Tällaisia kriisejä voivat olla

  • murrosikä
  • itsenäistymisvaihe: muutto pois lapsuuden kodista, taloudellisen vastuun ottaminen itsestä, oman perheen perustaminen ja ammatin valinta
  • ensimmäisen lapsen saaminen
  • viimeisen lapsen lähtö kotoa
  • kolmenkympin kriisi
  • eläkkeelle jääminen.

Näille kehityskriiseille on ominaista, että niihin yleensä varaudutaan ja valmistaudutaan ennalta. Muutos ei useinkaan tapahdu yht'äkkiä, vaan vähitellen. 50-vuotisjuhlien jälkeinen päivä ei ole kovinkaan erilainen kuin edeltävä päivä, vaikka etukäteen ajateltuna se on herättänyt huolta ja pohdintaa. Elämän suuret muutostilanteet kohtaavat jokaista ja joudumme selviytymään niistä kukin omalla tavallamme. Kehityskriisit muokkaavat omalta osaltaan ihmisen omaksi itsekseen.

Elämänkriisit

Kehityskriisien lisäksi elämä sisältää monia muita suuria muutostilanteita, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, työhön tai asuinpaikkaan. Tällaisten muutosten aiheuttamia haasteita kutsutaan elämänkriiseiksi. Näitä ovat mm.

  • uuden ihmissuhteen syntyminen tai ihmissuhteen katkeaminen
  • avioero
  • työpaikan vaihto ja ennakoitu irtisanominen
  • asuinpaikan vaihto
  • muutto ulkomaille tai ulkomailta kotimaahan.

Näillekin muutoksille on yleensä ominaista, että ne tapahtuvat vähitellen, joten niihin voi henkisesti valmistautua. Avioero tapahtuu harvoin niin, että aamulla ei tiedä, että illalla on eronnut, vaikkakin avioeroprosessiin saattaa liittyä yllättäviä ja ennakoimattomia käänteitä. Nykyisin toivottavasti irtisanomisetkin tehdään niin, että niihin voi varautua. Elämänkriiseihin liittyy monasti vaihe, jolloin ihminen joutuu tekemään omaa tulevaisuuttaan ja kriisin ratkaisua koskevia päätöksiä. Tällöin kriisit ovat usein vaikeita, koska päätökset ovat kauaskantoisia ja tärkeitä. Joskus taas vaikeutena on, että muut tekevät päätökset, eikä itsellä ole lainkaan sanansijaa päätöksenteossa.

Lapsilla ei ole elämänkriisitilanteissa yleensä päätösvaltaa, silti lapset tulisi aina ottaa huomioon. Toisaalta olisi kohtuutonta vaatiakaan lapsilta osallisuutta esimerkiksi vanhempien avioerossa. Muutto uuteen asuntoon tai uudelle paikkakunnalle tai ulkomaille on yleensä aikuisten päätös. Lapsen tulee vain sopeutua muutokseen, vaikka koulu vaihtuu, kaverit jäävät ja pitäisi solmia uusia kaverisuhteita. Nämä saattavat olla lapsille vaikeita tehtäviä, joissa he tarvitsevat tukea.

Äkilliset kriisit

Äkillisestä, psyykkisesti traumatisoivasta tapahtumasta käytetään arkikielessä nimitystä traumaattinen kriisi. Tällä tarkoitetaan järkyttävän tapahtuman käynnistämää psyykkistä sopeutumisprosessia. Äkillisiin kriiseihin ei voi varautua tai valmistautua etukäteen.

Äkillisiä kriisejä ovat mm. erilaiset onnettomuudet

  • liikenneonnettomuus, hukkuminen ja tulipalo
  • itsemurha
  • äkillinen kuolema
  • väkivallan kohteeksi joutuminen.

Näille tapahtumille on ominaista, että ne tulevat täysin yllättäen. Tilanne, johon joudutaan sopeutumaan, on jo tapahtunut, eikä omalla päätöksenteolla pysty mitenkään vaikuttamaan tapahtuneeseen. Tämä tuo luonnollisesti oman lisänsä kriisiin liittyvään sopeutumisprosessiin.

Äkilliset kriisit aiheuttavat elämässä suuria muutoksia. Elämä ei jatku samalla tavalla kuin aikaisemmin. Monesti ihmiset kuvaavatkin kriisitapahtumia ikään kuin elämänsä katkaisupisteinä ja puhutaan ajasta ennen tätä tapahtumaa ja ajasta sen jälkeen. Tapahtuman järkyttävyys ja äkillisyys vaikuttavat myös kriisiprosessiin. Tapahtumaan sopeutuminen käynnistyy välittömästi. Sopeutumisprosessi voi olla raju, koska tapahtuma ja sen aiheuttamat mielikuvat ja aistimukset valtaavat mielen ajallisesti tiivistetyssä muodossa. Ihmismielen kaikki voimavarat joudutaan ottamaan käyttöön. Vaikka kriisiprosessi käynnistyy nopeasti ja rajusti, se saattaa myös jatkua pitkään.