Esiintyminen

Lasten ja nuorten aikuisten kaihi on harvinainen, mutta kaihin esiintyvyys lisääntyy nopeasti vanhetessa (taulukko «Kaihin esiintyvyys suomalaisessa väestössä (Rouhiainen ja Teräsvirta, 1990, Hirvelä ym., 1995).»1). Yli 70-vuotiaista suomalaisista 56 %:lla on ollut tai on parhaillaan jonkinasteinen kaihi molemmissa silmissä ja vain 33 %:lla ei ole lainkaan kaihia. Kaihipotilaita on Suomessa yli 300 000. Kaihileikkauksia tehtiin vuonna 2005 runsaat 40 000. Väestörakenteen muutos lisää kaihipotilaiden määrää. On arvioitu, että vuonna 2020 tarvittaisiin jo 61 000 kaihileikkausta vuodessa. Arvio ei ota huomioon muuttuneiden elämäntapojen vaikutusta kaihin ilmaantuvuuteen.

Alkava kaihi ei mainittavasti häiritse näköä. Niinpä 70–74 vuoden ikäisistä kaihipotilaista vain noin 15 %:lla näöntarkkuus on heikompi kuin 0,5 (ajokortin näkövaatimus) ja noin 4 % ikäluokasta on leikattu, kun taas 85–89 vuoden ikäisistä kaihipotilaista kahden kolmasosan näöntarkkuus on näin huono ja lähes kolmannes on käynyt kaihileikkauksessa (taulukko «Kaihin esiintyvyys suomalaisessa väestössä (Rouhiainen ja Teräsvirta, 1990, Hirvelä ym., 1995).»1). Kolmasosalla kaihipotilaista syy näkökyvyn heikkenemiseen on yksinomaan kaihi. Kaihi aiheuttaa etupäässä lyhytaikaista työkyvyttömyyttä, sillä työikäiset pyritään leikkaamaan nopeasti.

Riskitekijät

Kaihin tärkein riskitekijä on ikä. Silmänsisäiset tulehdukset, diabetes, kortikosteroidit – käytettiinpä niitä silmätippoina tai tabletteina – ja ionisoiva säteily voivat tunnetusti sekä aiheuttaa kaihin että nopeuttaa jo olemassa olevien mykiönsamentumien kehitystä. Myös säännöllisen tupakoinnin, ylipainon ja ultraviolettisäteilyn haitallisesta vaikutuksesta on kertynyt viime vuosina yhtäpitävää tutkimusnäyttöä. Näihin kolmeen riskitekijään voi vaikuttaa omalla terveyskäyttäytymisellään.

Toistuvasti, mutta edellisiä vaihtelevammin ilmenneitä kaihin riskitekijöitä ovat mm. aliravitsemus, sydän- ja verisuonitaudit, likitaittoisuus, ruskeasilmäisyys, glaukooma (ent. viherkaihi) ja silmänsisäinen eksfoliaatio-oireyhtymä (ns. mykiön hilseily). Myös useiden lääkeaineiden on epäilty joskus nopeuttavan kaihin kehitystä.

Väestötasolla kaihi ennustaa lisääntynyttä kuolemanvaaraa, myös silloin kun tupakoinnin, sydän- ja verisuonisairauksien ja muiden kaihia aiheuttavien tekijöiden vaikutus on otettu huomioon. Selityksen arvellaan olevan se, että kaihin kehittymistä vauhdittavat aineenvaihdunnan muutokset vaurioittavat muitakin elinjärjestelmiä.

Ehkäisy

On arvioitu, että kaihileikkausten tarve vähenisi puoleen, jos kaihin kehitystä voitaisiin viivyttää kymmenellä vuodella. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole löydetty tehokasta näyttöön perustuvaa hoitoa tähän tarkoitukseen.

Eläinkokeiden perusteella kaihin syntyyn vaikuttavat mm. mykiön osmoottinen ja oksidatiivinen rasitus, joita on voitu vähentää C- ja E-vitamiinivalmisteilla sekä karotenoideilla. Aiemmat epidemiologiset tapaus-verrokkitutkimukset tukivatkin C- ja E-vitamiinitason merkitystä kaihin synnyssä. Sen sijaan kuudessa viime vuosina päättyneessä 4–12 vuotta kestäneessä interventiotutkimuksessa sen paremmin C- ja E-vitamiinivalmisteiden kuin beetakaroteenin käyttö yhdessä tai erikseen ei vähentänyt kaihin ilmaantuvuutta. Eroa ei havaittu minkään kaihityypin osalta, joskin beetakaroteeni saattoi vähentää tupakoivien kaihin kehittymistä yhdellä neljänneksellä. Todennäköisesti samaan tulokseen olisi voitu päästä tupakoinnin lopettamisella.

Aiemmat tapaus-verrokkitutkimukset ennustivat myös asetyylisalisyylihapon suojaavan kaihilta, mikä ei kuitenkaan osoittautunut todeksi myöhemmissä interventiotutkimuksissa. Niinpä on perusteltua odottaa vahvistusta interventiotutkimuksista myös viimeaikaiselle havainnolle, jonka mukaan kaihi on harvinaisempi statiinien käyttäjillä.

Viime vuosina epidemiologiset tutkimukset ovat varsin yhtäpitävästi osoittaneet etenkin mykiön takakotelon alaisen kaihin liittyvän korkeaan painoindeksiin. Onkin mahdollista, että kaihin ilmaantuvuutta voitaisiin vähentää kannustamalla ylipainoisia laihduttamaan. Koska ylipainoisten osuus västöstä suurenee myös Suomessa jatkuvasti, kaihi tullee muuten yleistymään nopeammin kuin mitä väestön ikääntyminen yksinään aiheuttaisi.

Seulonta

Joukkoseulontoja kaihin toteamiseksi ei järjestetä, eikä niille ole erityistä aihettakaan. Kaihi todetaan yleensä heikentyneen näkökyvyn perusteella. Oireettomat mykiönsamentumat havaitaan potilaan käydessä muista syistä silmätautien erikoislääkärin tarkastuksessa, eivätkä ne vaadi hoitotoimenpiteitä. Vanhuksilta, joiden näkökyky on heikentynyt, kaihia kannattaa etsiä. Kaihileikkaus on tehokas ja taloudellinen keino parantaa näkökykyä, jos silmät ovat muuten terveet.

Toimenpiteet

Tupakoimattomuus näyttää hidastavan kaihin kehittymistä, joten tälläkin perusteella potilaita kannattaa kannustaa luopumaan tupakasta. On todennäköistä, että kaihin kehittyminen hidastuu muun terveyshyödyn lisäksi, jos ylipainoisen painoindeksi pienenee, joten heitä kannattaa kannustaa laihduttamaan. Kortikosteroideja on syytä määrätä harkiten. Diabeetikoiden kannattaa pyrkiä hyvään hoitotasapainoon myös kaihin kehittymisen hidastamiseksi. Ultraviolettisäteilyn vaikutus kaihin syntyyn katsotaan niin varmasti osoitetuksi, että silmien suojaamista kirkkaalta suoralta auringonvalolta suositellaan lapsuusiästä alkaen.

Tutkimusnäyttö ei puolla C- tai E-vitamiinilisän tai karotenoidien suosittamista kaihin ehkäisyyn. Vitamiinipitoinen ruokavalio saattaa silti vähentää kaihin ilmaantuvuutta: tutkimuksissa, joissa arvioitiin ruokavalion merkitystä kaihin kehittymiseen, vihannesten ja hedelmien syönti useammin kuin kolmasti päivässä näytti vähentävän kaihin todennäköisyyttä. On todennäköistä, että tämä vaikutus välittyy ainakin osittain epäsuoraan mm. painoindeksin kautta.

Ks. lyhyt ohje kaihin ehkäisystä «Kaihin ehkäisy (lyhyt ohje)»1.