Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Kaloreiden vähentäminen
 
 

Ruoka-aineallergia

100 kysymystä lastenlääkärille
22.1.2009
Hannu Jalanko

Noin kolmasosalla pikkulapsista epäillään ruoka-allergiaa. Tutkimukset vahvistavat ruoka-aineallergian kuitenkin vain muutamalla prosentilla lapsista. Ruoka-aineet ovat tärkeitä allergiaoireiden aiheuttajia lähinnä alle 2-vuotiailla. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että imeväisen suoliston limakalvon läpäisevyys on suuri, ja hänen immuunijärjestelmänsä joutuu kosketuksiin sulamattomien valkuaisaineiden ja sokeriyhdisteiden kanssa. Mitään selitystä ei kuitenkaan ole sille, miksi toisille kehittyy ruoka-aineallergia mutta toisille ei.

Mitkä ovat ruoka-aineallergian oireet?

Ruoka-aineallergian oireet voivat olla moninaiset. Tärkeimmät oireet ovat ihottuma ja suun ympärille ilmaantuva kutiseva punoitus. Joskus esiintyy nokkosrokkoa. Atooppisen ihottuman ulkonäöstä ei voida päätellä, onko lapsella ruoka-allergia. Suolisto-oireina voi esiintyä suun kutinaa, ripulia, oksentelua, vatsakipuja ja ilmavaivoja. Koliikkioireet eivät yleensä liity ruokiin. Lapsen kasvaessa taudinkuva muuttuu hitaasti ilmaantuviksi vatsakivuiksi, äkilliseksi ripuliksi tai ummetukseksi. Osalla lapista esiintyy myös hengitysteiden limaisuutta ja nuhaa. On myös esitetty, että joillakin lapsilla migreenija yliaktiivisuus liittyisivät ruoka-aineallergiaan, mutta näytöt tästä ovat kiistanalaisia. Valtaosalla ruoka-aineallergia puhkeaa alle vuoden iässä ja oireet usein häviävät 2–3 vuoden jälkeen. Osa allergioista voi kuitenkin olla elinikäisiä, esimerkiksi reagointi kalalle, äyriäisille ja kanamunalle säilyy usein pitkään.

Mitkä ovat yleisimmät ruoka-allergeenit?

Tärkeimmät ruoka-aineallergian aiheuttajat ovat lehmänmaito, viljat, kananmuna ja kala. Näin siksi, että ne sisältävät herkistäviä valkuaisaineita ja ovat paljon käytettyjä ravintoaineita. Myös monet muut, vähemmän tärkeät ruoka-aineet saattavat aiheuttaa allergisen reaktion. Näistä tärkeimpiä ovat juurekset, eräät mausteet, äyriäiset, pähkinä ja suklaa. Allergiaoireet alkavat useimmiten muutamien päivien tai viikkojen kuluessa kyseisen ruoka-aineen lisäämisestä vauvan ruokavalioon, mutta voivat ilmaantua myös yksinomaisen rintaruokinnan aikana ja joskus harvoin jo ensimmäisellä syöttökerralla. Jos oireisto alkaa kuukausia sen jälkeen, kun ravitsemuksessa keskeisen ruoka-aineen anto on aloitettu, on epätodennäköistä, että se on oireiden aiheuttaja. Oireet häviävät nopeasti, kun allergiaa aiheuttavan ruoka-aineen käyttö on lopetettu.

Miten lehmänmaitoallergia ilmenee?

Parille prosentille lapsista kehittyy varhaislapsuudessa lehmänmaitoallergia. Yleensä oireet alkavat 6–12 kuukauden iässä, kun imetyksestä siirrytään normaaleihin maitotuotteisiin. Oireita voi esiintyä kuitenkin jo imetysvaiheessa lapsen saadessa äidinmaidosta pieniä määriä lehmänmaidon valkuaisaineita. Lehmänmaitoallergia helpottaa useimmiten 2–3 ikävuoden jälkeen.

Lehmänmaitoallergian oireet ovat tyypillisiä ruoka-aineallergian oireita: ihottumaa, ripulia ja oksentelua sekä kiukkuisuutta. Kolmen kuukauden koliikki ei juuri koskaan ole lehmänmaitoallergian oire, vaan johtuu suoliston toiminnallisista ongelmista. Mikäli oireet kehittyvät välittömästi, allergian toteaminen on helppoa. Maidon juottaminen aiheuttaa välittömästi suun ympäristöön punoitusta ja kutinaa sekä ihon lehahtelua. Usein jo maitopisaran tiputtaminen iholle johtaa punoitukseen. Oireet voivat kuitenkin kehittyä myös hitaasti, useamman tunnin tai jopa useamman vuorokauden kuluttua maidonannon aloittamisesta. Tällöin maitoallergian toteaminen on hankalampaa. Oireina voivat olla vain huono nukkuminen ja itkuisuus, ja diagnoosin teko vaatii jopa sairaalan osastolla tehtävän altistuksen ja seurannan.

Vaikka lehmänmaitoallergia on yleistä, maitoa on viime aikoina saatettu liian herkästi pitää erilaisten oireiden syynä. Atooppista ihottumaakaan potevat lapset eivät suinkaan aina reagoi maitotuotteisiin. On tärkeää oivaltaa, että maitosokerin imeytymättömyysongelmalla (laktoosi-intoleranssilla) ei ole tekemistä lehmänmaitoallergian kanssa, jossa kysymys on reaktiosta lehmänmaidon proteiineja kohtaan. Laktoosi-intoleranssi on yleinen syy siihen, että perheen vanhemmat eivät käytä maitotuotteita, mutta pienillä lapsilla se on harvinainen.

Aiheuttavatko viljatkin reaktioita?

Maitoallergian jälkeen toiseksi tärkein ruoka-aineallergian muoto on vilja-allergia.Tavallisimmat Suomessa oireita aiheuttavat viljat ovat vehnä, ohra ja ruis sekä harvemmin niiden etäisempi sukulainen kaura. Kokemusperäisesti vehnäallergiselta eliminoidaan alkuvaiheessa myös ruis ja ohra, vaikka näin laajan rajoituksen tarpeellisuudesta ei ole tutkimusnäyttöä. Valtaosa vehnälle allergisista sietää kauraa. Kokeilemalla etsitään sopivat korvaavat ruoka-aineet: kaura, riisi, maissi, hirssi ja tattari. Pelkän ristireaktioepäilyn (vehnä-ohra-ruis) perusteella pois jätetyt viljat on syytä kokeilla oireiden rauhoituttua. . Pieni osa lehmänmaitoallergikoista reagoi myös viljoja kohtaan. Atoopikkovauvoille on tärkeää aloittaa viljatuotteiden antaminen, se tehdään yksi viljalaji kerrallaan. Tällöin ongelmien aiheuttaja on helpommin jäljitettävissä.

Mikä on ristireaktio?

Käytännön elämän kannalta lehmänmaito- ja vilja-allergia ovat tärkeimmät. Lehtipuu-allergikoille kehittyy melko herkästi allergia myös raakajuureksille, eräille hedelmille (erityisesti kiivi) ja mausteille sekä pähkinöille. Kyse on ns. ristireaktiosta. Oireet saattavat ilmaantua vain kevät- ja kesäaikaan, kun ärsytystä on runsaasti. Mausteista curry ja kaneli ovat tärkeitä, mutta sittenkin harvinaisia ongelmien aiheuttajia. Tavallisinta on, että koivulle allerginen saa oireita tuoreista omenoista ja porkkanoista sekä pähkinöistä.

Ovatko lisäaineet tärkeitä allergian aiheuttajia?

Paljon on keskusteltu ruokien lisäaineista (bentsoehappo, sulfiitit, tartraatti) ja niiden allergisoivista kyvyistä. Voidaan kuitenkin sanoa, että lapsuudessa lisäaineallergia on harvinaista ja vanhempien pelko on aiheeton. Poikkeuksen muodostavat eräät astmaatikkolapset, jotka voivat reagoida virvoitusjuomien ja makeisten väriaineille.

Pähkinästäkö hengenahdistus?

Eräät ruoka-aineet, kuten pähkinä, kananmuna, kala ja äyriäiset, voivat aiheuttaa joillekin voimakkaasti allergisille lapsille ns. anafylaktisen kohtauksen. Tällöin iho alkaa punoittaa, ilmenee voimakas kutina, hengenahdistus ja joskus kuumereaktio. Tila voi olla hengenvaarallinen ja edellyttää välitöntä hoitoon hakeutumista. Usein hoidoksi joudutaan antamaan adrenaliinia, antihistamiinivalmisteita tai kortisonia. Useimpien lasten kohdalla voimakas allergia on tiedossa ja kyseisiä ruoka-aineita osataan välttää. Lasten osalta erityisesti makeisten sisältämä pähkinä voi kuitenkin yllättää. Lapsilla, joilla on esiintynyt anafylaktinen kohtaus, tulee kotona olla varalla adrenaliinikynä (autoinjektori).

Miten ruoka-aineallergia todetaan?

Kun epäillään tärkeiden ruoka-aineiden, kuten lehmänmaidon, viljojen tai juuresten, aiheuttamaa allergiaa, on aina syytä kääntyä lääkärin puoleen. Diagnoosi perustuu asiantuntijan valvonnassa tehtyihin altistuskokeisiin, ihotesteihin ja tarvittaessa verikokeisiin. Tärkein on ruoka-aineella tehtävä välttämis-altistuskoe, jota voidaan käyttää minkä hyvänsä ruokayliherkkyyden varmistamiseen. Koe tehdään silloin, kun lapsi on mahdollisimman oireeton, hänellä ei ole infektiota eikä odotettavissa ole muita oireita pahentavia tekijöitä. Oireiden kirjaaminen (oirepäiväkirja) auttaa vertailtaessa oireilua välttämisen ja kokeilun tai altistuksen aikana. Jotta oireilun perustasosta saadaan käsitys, kirjaus aloitetaan viimeisellä välttämisviikolla. Ruoka-aineen välttämisen aikana oireet voivat lievittyä jo muutamassa päivässä, ja välttämisjakson pituudeksi riittää 1-2 viikkoa. Joskus harvoin oireet lievittyvät vasta viikkojen kuluessa. Tulos - siis ruoka-aineen sopivuus tai sopimattomuus - paljastuu vasta, kun lapsi saa uudelleen kyseistä ruoka-ainetta, jolloin allergian btapuaksessa oiret palaavat. Kotikokeilu tehdään silloin, kun oireet liitetään ravitsemuksen kannalta vähemmän tärkeisiin ruokiin eikä ennakoida vaikeita oireita. Kokeilu aloitetaan pienestä annoksesta, jota suurennetaan perheen ruokailurytmin ja lapsen iän mukaan aterioittain. Kotikokeilut antavat yleensä luotettavan käsityksen ruoan merkityksestä oireiden aiheuttajana.

Ravitsemuksessa keskeisten ruoka-aineiden (maito ja viljat) osalta allergiadiagnoosi pitää varmistaa valvotulla avoimella altistuskokeella. Valvottu altistuskoe suoritetaan lääkärin vastaanotolla tai sairaalassa. Annosta lisätään portaittain 15-30 minuutin välein, kunnes päästään normaaliin iänmukaiseen ateria-annokseen, ellei oireita ilmaannu sitä ennen. Jos epäillään viivästynyttä reaktiota, altistus aloitetaan hoitoyksikössä. Jos ensimmäisenä päivänä ei ilmaannu oireita, ruoka-aineen antamista jatketaan kotona ja oirepäiväkirjaa täytetään oireiden ilmaantumiseen saakka. Altistuksen ja kotikokeilun tulos todetaan kielteiseksi, jos oireita ei ilmaannu seitsemän vuorokauden kuluessa

Altistus- ja ihokokeiden tulokset ovat usein selkeät ja lapselle voidaan laatia niiden perusteella dieettiohjeet. Tärkeätä on, että keskeisten ruoka-aineiden, kuten maidon ja viljatuotteiden, käyttöön liittyvät päätökset tehdään aina yhteistyössä lääkärin ja vanhempien kanssa.

Miten ruoka-aineallergiaa hoidetaan?

Hoidon kulmakivi on allergiaoireita aiheuttavan ruoka-aineen välttäminen. Hoidon tavoitteina ovat oireiden hallinta, lapsen normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen sekä mahdollisimman normaali iänmukainen ruokavalio. Tärkeätä on huolehtia ravinnon riittävästä saannista. Välttämisruokavalion käyttö on lopetettava, jos siitä ei ole hyötyä. Lehmänmaitoallergiassa siirrytään erityismaitovastikkeisiin. Niissä valkuaisaineet on hajotettu pienemmiksi osikseen eli hydrolysoitu tai vastikkeet on valmistettu valkuaisaineiden rakenneosista eli aminohapoista. Yli 6 kuukauden ikäisillä lapsilla käytetään yleensä soijapohjaisia vastikkeita. Sopivan vastikkeen valinnan tekee hoidosta vastaava lääkäri lapsen kokonaistilanteen mukaan. Yli vuoden ikäiset lapset eivät välttämättä tarvitse maitotuotteita, jos kalkin ja D-vitamiinin saanti turvataan. Ristireaktion vuoksi lehmänmaitoa ei voida korvata muiden eläinten maidolla. Naudanlihan välttäminen on joskus tarpeen maitoallergiassa. Erityismaitovalmisteita saavat lapset tarvitsevat D-vitamiinia 6 mikrogrammaa vrk:ssa (esim. 3 tippaa Devitol- tai Jekovit-valmistetta).

Kotimaiset viljat voidaan korvata esimerkiksi riisillä ja tattarilla. Muiden ruoka-aineiden käytön lopettaminen ei yleensä aiheuta ravinto-ongelmia, ja esimerkiksi kananmuna tai kalatuotteet voidaan poistaa ruokalistalta ilman suuria vaikeuksia. Ruoka-aineallergikon tai muuten atooppisen lapsen dieettiä ei tule kuitenkaan koskaan supistaa tarpeettomasti. Ruoka-aineallergian tyyppioireet ihottuma ja kutinahoidetaan kuten alla on esitetty.

Milloin lääkäriin?

Jos ruoka-aineallergiasta herää epäily, siitä on aina paras keskustella neuvolassa tai lääkärin vastaanotolla. Tämä on sitä tärkeämpää, mitä pienemmästä lapsesta ja mitä voimakkaammasta reagoinnista on kyse. Tyypillisiä tilanteita ovat:

  • Rintaruokitulla lapsella esiintyy ihottumaa, ripulia, runsasta pulauttelua tai jatkuvaa levottomuutta ja itkuisuutta.
  • Lapselle ilmaantuu yllä olevia oireita siirryttäessä äidinmaidon vastikkeisiin tai viljatuotteiden käyttöön.
  • Lapsella esiintyy voimakasta suun kutinaa, ihon lehahtelua tai hengitysvaikeutta syömisen yhteydessä tai jälkeen.
  • Herää epäily siitä, että jotkin ruoka-aineet pahentavat lapsen allergiaoireita, kuten ihottumaa tai astmaa

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi