Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Flunssa
 
 

Allerginen nuha ja silmän sidekalvontulehdus

100 kysymystä lastenlääkärille
22.1.2009
Hannu Jalanko

Yleisin hengitystieallergian muoto on allerginen nuha (Rhinitis allergica, heinänuha), jota potee yli 10 % lapsista. Allerginen nuha on harvinainen alle 2-vuotiailla, joilla nuhan syynä on yleensä virusinfektio. Allerginen nuhaa alkaakin usein leikki- tai kouluiässä. Allergista nuhaa potevilla on usein varhaislapsuudessa esiintynyt atooppista ihottumaa. . Nuhan ohella monilla esiintyy samanaikaisesti allergista silmän sidekalvontulehdusta. Osa (noin 30 %) allergiseen nuhaan sairastuneista paranee iän myötä itsestään, mutta noin 20–30 %:lle kehittyy nuhan lisäksi astma

Mitkä ovat allergisen nuhan oireet?

Allergisen nuhan oireet ovat kaikille tuttuja: vetistävä nuha, nenän tukkoisuus, aivastelu ja nenän kutina. Usein nenäoireisiin liittyy silmien vetistely, punoitus ja kutina. Aina oireet eivät ole näin selviä, vaan ongelmana voi olla esimerkiksi pitkittynyt nenän tukkoisuus ja yskiminen tai jatkuva paksu nuha. Allerginen nuha aiheuttaa nenän limakalvon jatkuvaa turvottelua, mikä puolestaan voi johtaa nenän sivuonteloiden tulehdukseen. Niinpä lääkärissä käynnin syynä voivatkin olla poskiontelontulehduksen oireet eli paksu nuha, yöyskä, päänsärky tai painontuntemus poskipäissä.

Millaiset ovat allergisen silmänsidekalvotulehduksen oireet?

Yliherkkyysnuha ja silmän sidekalvon allerginen tulehdus esiintyvät useimmiten samalla potilaalla. Joillakin ihmisillä hallitsevampia ovat silmäoireet, useimmilla nuhaoireet. Joillakin on vain silmäoireita. Allergisista silmätulehduksista tavallisin on kausiluonteinen silmän sidekalvotulehdus, joka aiheutuu siitepölyistä. Silmät kutiavat, sidekalvot punoittavat, luomet turpoavat, silmät ovat valonarat, ne rähmivät ja niissä on roskan tunne. Joskus luomien iho punoittelee ja hilseilee. Virusten ja bakteerien aiheuttaman silmänsidekalvotulehduksen erottaminen allergisesta tulehduksesta ei aina ole helppoa, varsinkaan pienillä lapsilla. Näin on etenkin silloin, jos silmien punoitus ilmenee keväällä tai kesällä, jolloin siitepölyäkin on ilmassa. Infektioperäiset oireet kuitenkin paranevat muutamassa päivässä, kun allergiset oireet ovat pitempikestoisia. Toisinaan vasta lääkityskokeilu varmistaa asian.

Mikä aiheuttaa allergista nuhaa?

Tärkeimpiä allergisoivia oireita ovat siitepölyt, eläinkarva- ja hilse, huonepöly, höyhenet sekä home- ja hiivasienet. Jos oireet ilmaantuvat kausiluonteisesti, altistava tekijä on usein arvattavissa oireiden ajankohdan perusteella. Jos oireilu on ympärivuotista, tulevat aiheuttajina kyseeseen ennen kaikkea huonepöly (pölypunkki) ja kotieläimet, joskus myös ruoka-aineet.

On muistettava, että monet muutkin tekijät kuin varsinaiset allergeenit voivat laukaista nuhaa. Tällaisia ovat esimerkiksi ilman epäpuhtaudet, tupakansavu, lämpötilan ja kosteuden vaihtelut ja eräät ruoka-aineet. Näiden tekijöiden laukaisema nuha ei siis ole allergista, vaikka oire on sama. Ei-allerginen nuha on aikuisilla selvästi yleisempää kuin lapsilla, joilla nuhan syynä on valtaosin infektio tai allergia.

Koska siitepölyallergikolla on hankalinta?

Tärkeimmät allergisia reaktioita aiheuttavat kasvit ovat koivu, leppä, heinät ja pujo. Niiden kukinta-ajat osuvat Suomessa melko lailla peräkkäin, joten henkilö, joka on kaikille näille allerginen, voi oireilla huhtikuulta syyskuuhun. Lapsilla yleisimmin oireet ilmaantuvat nimenomaan koivun kukinta-aikaan toukokuussa. Oireiden voimakkuus vaihtelee alistuksen suuruuden mukaan, eli sen perusteella kuinka paljon siitepölyä on ilmassa. Parhaaseen kukinta-aikaan koivun siitepölyhiukkasia on ilmassa moninkertaisesti muihin siitepölyallergiaa aiheuttaviin kasveihin verrattuna, joten koivun siitepölyyn reagoiminen ei ole tavatonta. Koivuallergikot reagoivat usein myös leppään, joten voimme puhua yleisemmin lehtipuuallergiasta. Monet lehtipuuallergikot puolestaan reagoivat ruoka-aineista juureksiin, omenaan, kiiviin, pähkinöihin ja vaikkapa curry-mausteeseen ja oireita saattaa esiintyä näiden syömisen yhteydessä nimenomaan keväällä, kun siitepölyäkin on ilmassa. Heinistä yleisimmin allergiaa aiheuttavat nurminata, timotei, koiranheinä, nurmipuntarpää ja raiheinä. Heinien kukinta osuu Suomessa kesä-heinäkuuhun. Pujo puolestaan kukkii heinä-elokuussa. Pujon siitepölyä joutuu ilmaan koivuun verrattuna huomattavasti vähemmän.

Miksi huonepöly aiheuttaa yliherkkyyttä?

Pöly sisältää monia orgaanisia aineita, kuten itiöpölyä, bakteereita, hyönteisiä, kangasperästä pölyä, ihmisten ja eläinten hilsettä ja punkkeja. Pelkkä pöly on pikemminkin ärsyke kuin allergisten reaktioiden syy. Yksi huonepölystä löytyvä allergeeni on pölypunkki, joka lisääntyy nopeasti silloin, kun ilman lämpötila on noin 25°C ja suhteellinen kosteus on suuri. Koska punkki saa suurimman osan ravinteistaan ihmisen ihohilseestä, niitä esiintyy eniten vuoteissa ja makuuhuoneissa. Oireet tulevat esiin, kun lapsi hengittää sisään pölypunkkien eritteitä tai niiden kuivuneita osia. Jokainen punkki tuottaa yli 10 jätehiukkasta vuorokaudessa. Jätehiukkaset ovat keveitä ja leijailevat ilmassa esimerkiksi vuodevaatteita liikuteltaessa. Pölypunkin merkitystä allergisten oireiden aiheuttajana on mitä ilmeisimmin yliarvioitu menneinä vuosina. Viime aikoina tehdyt tutkimukset osoittavat, että pölypunkkien määrän vähentäminen imuroinnilla ja muulla siivoamisella ei vähennä perheen allergiaoireita. Niinpä pölypunkkien hävittämistoimenpiteitä ei pidetä nykyisin kovin tarpeellisina.

Mikä eläimissä herkistää?

Allergisoituminen eläimille on varsin yleistä. Aiemmin uskottiin, että eläinten karva toimi pääasiallisena allergeenina. Nyt tiedetään, että karvat eivät olekaan kovin tärkeä allergian syy, vaan allergeeneja on eläinten syljessä, virtsassa, ihon hilseessä ja talieritteessä. Kissa lienee kaikkein allergisoivin eläin ja tiedetään, että kissa-allergikoilla reaktiot kohdistuvat pääasiassa erästä syljen valkuaisainetta kohtaan. Syljestä kyseinen valkuaisaine joutuu iholle kissan pestessä itseään, ja niinpä kaikenlainen kissan käsittely voi aikaansaada reaktion.

Koiran tärkeintä allergeeniä ei tunneta kovin hyvin, mutta tiedetään, että eri koirarodut eroavat jonkin verran allergisoimiskykynsä osalta. Ero on kuitenkin vähäinen, eikä allergian suhteen turvallista koirarotua ole nykytiedon mukaan olemassa. Jyrsijöiden pääallergeenit erittyvät virtsaan, ja näin niiden pahnat toimivat allergeenien levittäjinä. Hevosallergikot reagoivat sekä hevosen hilseeseen että eritteissä oleviin valkuaisaineisiin. Jos lapsella on todettu allergia jollekin eläimelle, mitään muutakaan eläintä ei yleensä kannata kotiin hankkia. Akvaariokalat lienevät ainoita allergikoille suositeltavia lemmikkieläimiä.

Koska homeallergiaa tulee epäillä?

Rakennusmateriaalien kosteusvauriot tarjoavat aina kasvualustan erilaisille mikrobeille. Nämä bakteerit ja homeet voivat joko itse tai tuottamiensa erilaisten sisäilmaan erittyvien yhdisteiden avulla aiheuttaa terveyshaittoja. Kosteusvauriot syntyvät yleensä vesivahingoista tai kosteuden pääsystä ulkoa rakennukseen. Tyypillisiä ympäristön bakteerien ja homeiden aiheuttamia oireita ovat nenän tukkoisuus, jatkuva tai toistuva , silmätulehdus, limaneritys, aivastelu ja joskus päänsärky. Äänen käheyttä ja pitkittynyttä yskää voi myös ilmetä. Tavallisesti vain osa altistuneista saa oireita.

. Homeiden merkityksestä hengitystieoireiden aiheuttajina ollaan kuitenkin jonkin verran erimielisiä. On selvää, että voimakas altistus esimerkiksi silloin, kun asunnossa tai koulurakennuksessa on selvä vesivahinko, on merkittävä riskitekijä oireiston kehittymiselle. Vähäisiä määriä homeita sen sijaa todetaan usein kosteista tiloissa, jolloin merkitys jää usein epäselväksi. Kotikunnan terveysviranomaisiin on syytä ottaa yhteyttä silloin, kun epäily homealtistuksesta herää.

Miten allerginen nuha todetaan?

Jos lapsen allerginen nuha ilmenee esimerkiksi kissaa käsitellessä, on diagnoosi helppo ja hoitokin yksinkertainen – kissojen välttäminen. Jos oireita esiintyy enemmän ja epämääräisemmin, tarvitaan sairauskertomuksen lisäksi usein tutkimuksia, joista tärkein on Prick-ihokoke. Tutkimuksissa on tärkeää erottaa allerginen nuha infektionuhasta. Etenkin talvisaikaan lapsilla saattaa olla lähes jatkuvasti nuha toistuvien infektioiden vuoksi. Myös välikorvassa tai poskionteloissa piilevä infektiopesäke voi ilmetä ainoastaan jatkuvana nuhana ja tukkoisuutena. Joskus infektionuhan hoitoon käytettävät nenätipat ja sumutteet saattava ärsyttää nenän limakalvoa niin, että nuha itse asiassa pitkittyy. Pienillä lapsilla jatkuvan nuhan syynä voi joskus harvoin olla sieraimeen joutunut vierasesine. Tällöin nenäerite on yleensä märkäistä.

Mitä allergikon kodin saneeraus tarkoittaa?

  • Tehokkain allergisen nuhan hoito on luonnollisesti allergeenien välttäminen. Eläinallergiassa tämä on usein helppoa, mutta siitepöly- ja huonepölyallergiassa eli pölypunkkiallergiassa jo huomattavasti vaikeampaa.

Saneerauksen yksityiskohdat vaihtelevat luonnollisesti olosuhteiden mukaan. Tärkeää on, että saneerauksessakin käytetään tervettä järkeä niin, että elämän laadulle ei aseteta liian tiukkoja rasitteita. Kodin siivousohjeita on saatavissa mm. Allergia ja astmaliitosta.

Miten allergisia nenä- ja silmäoireita hoidetaan?

Suhtautuminen allergiseen nuhaan riippuu luonnollisesti siitä, kuinka usein ja kuinka voimakkaina oireet ilmenevät. Jos esimerkiksi kyseessä on puhdas kissa-allergia, riittää hoidoksi kissojen välttäminen. Usein kuitenkin tarvitaan lääkkeitä, ainakin varalta. Vaikka allerginen nuha tai silmäoireet eivät johda vakaviin seuraamuksiin, niitä ei pidä vähätellä. Jatkuva tai toistuva nenän tukkoisuus on epämiellyttävää ja häiritsee yöunta ja fyysistä suoriutumista, johtaa toistuviin poskiontelontulehduksiin ja altistaa limakalvomuutoksille (ns. polyypit). Samoin silmäoireet voivat olla varsin häiritseviä ja heikentää keskittymistä koulutyöhön. Allergiseen nuhaan ja silmän sidekalvontulehdukseen on nykyisin saatavissa tehokkaita ja sivuvaikutuksettomia lääkkeitä, joita voidaan käyttää oireiden voimakkuuden mukaan.

Lasten allergisten nenä- ja silmäoireiden peruslääkkeitä ovat antihistamiinit, joita annostellaan yleensä suun kautta. Ne vaikuttavat nopeasti ja vähentävät tehokkaasti aivastelun, nuhan ja silmäoireiden määrää mutta vaikuttavat huonommin nenän tukkoisuuteen. Antihistamiineja voidaan ostaa apteekista pieniä määriä ilman reseptiä. Niitä voidaan ottaa tarpeen mukaan oireisiin tai jatkuvana lääkityksenä esimerkiksi pahimman siitepölyajan aikana. Mikäli antihistamiinit eivät pidä oireita kurissa, niin lapsille kuin aikuisillekin määrätään nuhan hoitoon yleensä antihistamiinia tai kortisonia silsältäviä nenäsumutteita. . Ne vähentävät tehokkaasti nenän limakalvon tulehdusta ja tukkoisuutta, joskin suurin teho saavutetaan vasta päivien kuluessa. Kortikosteroidien paikalliskäyttö on lapsillakin varsin turvallista. Kolmas tärkeä lääkeryhmä ovat nk. kromonit, jotka tehoavat parhaiten ennalta ehkäisevästi käytettynä. Uudet kortikosteroidit ovat jonkin verran vähentäneet kromonien käyttöä, mutta esimerkiksi silmätippoina ne tehoavat hyvin.

Mitä on siedätyshoito?

Siedätyshoito on allergian spesifistä hoitoa, jota käytetään allergisen nuhan ja silmän allergisen sidekalvotulehduksen, allergisen astman sekä ampiaisen- ja mehiläisenpistoallergian hoitona. Siedätyshoitoa voidaan harkita, jos lapsella on voimakasoireinen allergiaoireisto, jonka laukaisija on esimerkiksi lehtipuiden tai heinän siitepöly ja jota ei saada pidetyksi kurissa lääkkeillä. Siedätyshoidossa lapsen käsivarren ihon alle pistetään pieniä määriä allergeeniuutetta. Vähitellen lapsen immunologinen puolustusjärjestelmä "tottuu" ärsykkeeseen eikä haitallisia reaktioita enää esiinny. Pistiäisallergian siedätyshoito vähentää hengenvaarallisten reaktioiden määrää.Hoitoaika on yleensä 3 v. Hoito tehoaa 80-90 %:iin potilaista. Teho säilyy useita vuosia hoidon lopettamisen jälkeen.Hoidon aloituksesta päättää ja sen suunnittelee erikoislääkäri, mieluimmin allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt erikoislääkäri.Yleensä siedätyshoito aloitetaan syksyllä, kun allergian kannalta hankala kesäkausi on päättynyt. Pistokset annetaan 2–4 viikon välein. Siedätyshoidon tulokset ovat yleensä hyviä niin, että allergialääkkeiden tarve ja oireet olennaisesti vähenevät. Koska hoito on kuitenkin työlästä toistuvine käynteineen, siedätykseen ryhdytään yleensä pitkän harkinnan jälkeen.

Milloin lääkäriin?

Jos lapsella epäillään allergista nuhaa tai silmäoireita, on aina hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Tyypillinen oire on nuha, johon liittyy kutinaa, aivastelua ja nenän tukkoisuutta. Silmissä puolestaan esiintyy vetistystä, punoitusta ja kutinaa. Jos oireet ovat hyvin lieviä tai esiintyvät harvoin, voidaan tilannetta jäädä seuraamaan. Toisaalta niiskuttaminen tai silmien vetistely ei ole kenellekään normaalia ja nykyisillä lääkkeillä oireet saadaan hyvin kuriin, joten niitä ei pidä vähätellä. Siitepölyallergiaa potevan lapsen kanssa lääkärissäkäynti on hyvä ajoittaa helmi-maaliskuuhun, jolloin kevään ja kesän lääkitykset määrätään edellisvuoden kokemusten perusteella.

 
Kansi: skl100 kysymystä lastenlääkärille
100 kysymystä lastenlääkärille -kirjassa käsitellään tavallisimpia lasten sairauksia ja kysymyksiä, jotka usein tulevat esille lastenlääkärin vastaanotolla. Vaikka useimmat maailmanlaajuisesti tärkeät lastentaudit ovat maassamme menneisyyttä, lapsiperheiden arkea hankaloittavat edelleen suuret ja pienet terveysongelmat, kuten infektiot, allergiat, tapaturmat ja monet muut vaivat. Lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko kuvaa teoksessaan sairauksien taustoja ja neuvoo, milloin on paikallaan viedä lapsi lääkärin vastaanotolle.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi