Etusivu » Tapaturmat ja myrkytykset

Tapaturmat ja myrkytykset

100 kysymystä lastenlääkärille
22.1.2009
Hannu Jalanko

Kaikki lapset kolhivat itseään. Syntyneet vammat eivät onneksi useimmiten vaadi lohduttelua kummempaa hoitoa. Nuori elimistö korjaa omat vaurionsa nopeasti. Vuosittain kuitenkin noin 100 000 lasta joutuu käymään tapaturman vuoksi lääkärissä ja joka kymmenes näistä tarvitsee sairaalahoitoa. Valitettavasti tapaturmien vuoksi edelleen kuolee vajaa 100 suomalaislasta, pääosin liikenneonnettomuuksissa.

Miten haavaa hoidetaan?

Pään haava on yleisin hoitoa vaativa tapaturma. Myös raajoihin syntyy helposti haavoja kaatumisen seurauksena. Pienet ja pinnalliset haavat on syytä puhdistaa runsaalla vedellä ja saippualla ja tarvittaessa peittää huokoisilla sidetarpeilla. Haavan "hengittäminen" nopeuttaa paranemista, eikä voiteita tai tiukkoja sidoksia tule käyttää. Suuret ja syvät haavat puhdistetaan myös puhtaalla vedellä. Koko ihon lävistävät haavat täytyy yleensä ommella tai liimata, joten ne on puhdistamisen jälkeen hyvä näyttää lääkärille. Lääkäriin tulee lähteä muutaman tunnin sisällä, sillä vanhoja haavoja ei voida ommella ja hoidosta tulee huomattavasti hankalampaa. Jos ihosta leikkautuu pala kokonaan irti, on aina syytä lähteä lääkäriin.

Tarvitaanko jäykkäkouristusrokotusta?

Varsinkin likaisissa haavoissa on aina pieni, mutta varteenotettava jäykkäkouristustaudin riski. Suomalaislapsi on kuitenkin neuvolassa rokotettu PDT-rokotteella jäykkäkouristusta vastaan (useita rokotuksia lapsuuden aikana), joten haavan syntyminen ei edellytä lisärokotuksia. Kun kyseessä on vauva, joka ei vielä ole saanut rokotteita, on otettava herkästi yhteys lääkäriin tai neuvolaan.

Mitä tehdään, kun haava tulehtuu?

Haavatulehdusten paras ennaltaehkäisy on haavan peseminen heti tapaturman jälkeen, kuten edellä on esitetty. Jos haava kuitenkin tulehtuu eli alkaa punoittaa, kuumottaa ja märkiä, aloitetaan antibioottikuuri. Lievää tulehdusta voi ensin koettaa hoitaa antibioottisalvoilla, mutta jos tästä ei parissa päivässä ole selvää apua, on antibioottikuuri välttämätön.

Mitä tehdään puremahaavalle?

Jos koira, kissa tai toinen lapsi puree ihon lävistävän haavan, on syytä ottaa yhteys lääkäriin. Tämä on sitä tärkeämpää, mitä pienemmästä uhrista on kyse. Ihmisen ja eläinten syljessä on runsaasti bakteereja, jotka voivat aiheuttaa merkittävänkin tulehduksen. Näin ollen puremahaava edellyttää usein antibioottilääkitystä. Haava luonnollisesti puhdistetaan ensin vedellä ja desinfektioaineella.

Milloin epäillä murtumaa?

Luunmurtumat ja nivelten sijoiltaan menot ovat lapsilla suhteellisen harvinaisia. Tavallisia murtumia ovat kyynärvarren, sormien, solisluun, säären ja nilkan murtumat. Murtuman mahdollisuutta arvioitaessa on vamman syntymekanismi olennainen tieto. Liukastuminen tai kaatuminen lattialla eivät yleensä aiheuta lapselle murtumaa. Sen sijaan jos lapsi putoaa parin metrin korkeudelta tai raajan päälle putoaa painava esine, on murtuman syntyminen mahdollista. Lumi- ja skeittilautailu altistavat sekä alaraajan että yläraajan murtumille. Jalkapalloilu lisää erityisesti alaraajamurtumien mahdollisuutta.

Mikäli tapaturman jälkeen vamma-alueella on selvä kipu ja turvotus, on aina syytä viedä lapsi lääkäriin. Jos pieni lapsi käyttäytyy täysin normaalisti onnettomuuden jälkeen, on murtuma epätodennäköinen mutta ei mahdoton. Tilannetta voidaan tällöin jäädä seuraamaan muutaman tunnin ajaksi. Jos lapsi välttelee esimerkiksi käden käyttöä tai ei suostu kävelemään, on parempi käydä lääkärissä.

Miksi lapsi ei käytä kättään?

Pienellä lapsella erikoinen mutta tavallinen syy siihen, että hän ei käytä toista kättään, on kyynärluun osittainen sijoiltaanmeno kyynärpäässä. Tyypillisesti vamma syntyy, kun lasta roikotetaan käsistä tai nykäistään kädestä. Kyynärluu liukuu tällöin nivelsiteen alta. Seurauksena on itku, joka kuitenkin rauhoittuu nopeasti. Kyynärpää voi tapahtuman jälkeen näyttää normaalilta ja ainoana ongelma on se, että lapsi roikottaa kättään. Mikäli epäily kyynärpään vammasta herää, tulee kääntyä lääkärin puoleen. Asiansa osaava lääkäri hoitaa sijoiltaanmenon kirjaimellisesti käden käänteessä eikä esimerkiksi kipsausta tarvita.

Mitä tehdä kun pää kolahtaa?

Lapsi voi saada aivotärähdyksen (commotio), jos hän kaatuu tai putoaa tai muuten lyö päänsä kovaa alustaa vasten. Päävammat ovat lapsuudessa melko yleisiä, mutta ne aiheuttavat harvoin vakavia seuraamuksia. Joustavat kallon luut myös antavat usein sen verran periksi, että merkittää murtumaa ei synny. Vuosittain viisi lasta tuhannesta lyö päänsä niin, että tajunta katoaa ainakin hetkeksi. Lievien aivotärähdysten oireita ovat tapahtuman jälkeinen päänsärky ja pahoinvointi. Lapsi ei usein myöskään muista tapaturmaa, mutta edeltävät tapahtumat ja tapaturman jälkeinen aika ovat muistissa.

Lievä aivotärähdys ei vaadi hoitoa, vaan lapsi saa leikkiä normaalisti. Lapsen tilaa tulee kuitenkin aina seurata kotona. Jos tapaturma sattuu illalla, lapsi on syytä herättää yön aikana pari kertaa ja tarkistaa, että vointi on normaali. Mikäli lapsi on vamman yhteydessä ollut tajuton tai oireet ovat voimakkaita eli lapsi oksentaa ja on sekava, hänet on aina syytä toimittaa lääkäriin. Tällöin päästä otetaan röntgenkuva ja lapsen vointia seurataan herkästi yön yli vuodeosastolla.

Miten palovammoihin suhtaudutaan?

Palovammat luokitellaan kolmeen asteeseen: 1. asteessa iho punoittaa ja siinä voi esiintyä kirvelyä ja turvotusta. Tällainen vaurio syntyy esimerkiksi auringon polttaessa ihon. 2. asteen palovammassa iholle ilmaantuu punoituksen lisäksi rakkuloita. Kuuma vesi aiheuttaa yleensä 2. asteen vamman. 3. asteessa iho muuttuu harmaaksi tai mustaksi. Kuumat metalliesineet ja esimerkiksi hella aiheuttavat herkästi 3. asteen palovamman.

Auringon polttaman ihon hoitona voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä sekä hydrokortisonivoidetta. Yksittäinen rakkula voidaan tarvittaessa rikkoa puhtaalla neulalla. Kiehuvan veden aiheuttamassa palovammassa tärkein ensiapu on haalean veden valuttaminen palovamma-alueelle ainakin puolen tunnin ajan. Näin vähennetään kipua ja kudoksen vaurioitumista. Jos palovamma on lievä, tämä usein riittää hoidoksi. Voiteita ei pidä palaneelle iholle laittaa. Tarvittaessa lapselle voidaan antaa särkylääkettä. Jos palovamma-alue on suurempi kuin lapsen käsi tai epäillään syvää palovammaa, tulee aina ottaa yhteys päivystävään lääkäriin. Laajat ja syvät palovammat edellyttävät usein tehohoitoa sairaalassa. Ongelmiksi muodostuvat herkästi nestetasapainohäiriöt, voimakkaat kivut ja infektiot.

Mitä tehdä paleltumalle?

Lapset palelluttavat ihonsa herkemmin kuin aikuiset. Tärkeää on, että lapsen iholta ei pestä suojaavaa rasvakerrosta pois ennen pakkaseen menoa. Ihon rasvaus vedettömällä voiteella on hyväksi. Väljä vaatetus takaa paremman lämpösuojan kuin tiukat vaatteet. Kun iho paleltuu paikallisesti, seurauksena on kyseisen alueen muuttuminen valkoiseksi ja tunnottomaksi. Iho tuntuu usein kovalta ja turvonneelta ja siinä voi esiintyä pistelyä tai polttavaa tunnetta. Jos iho paleltuu syvemmältä, siihen ilmaantuu tumma sävy.

Jos lapsi palelluttaa ihonsa, hänet tulee ensi töiksi viedä sisätiloihin. Paleltunutta kohtaa lämmitetään 1/2–2 tuntia lämpimässä (noin 40 °C) mutta ei kuumassa vedessä. Lämpöpatterin avulla ei tule ihoa lämmittää, koska tunnottomuuden seurauksena iho voi jopa palaa. Ihoa ei myöskään kannata hieroa. Lapselle on syytä tarjota lämmintä juotavaa. Kun paleltuma sulaa, alueella tuntuu kipua. Jos tunto, lämpö ja ihonväri eivät ole palanneet 1/2–1 tunnissa, on syytä ottaa lääkäriin yhteys. Samoin kannattaa tehdä, jos iholle nousee rakkuloita. Niitä ei tule kotona puhkaista, koska ne suojaavat vahingoittunutta ihoa. Jos paleltunut alue on laaja kuten iso osa raajaa, tulee aina hakeutua lääkäriin.

Mitä tehdä kun kyy puree?

Kyyn purema on lapselle vaarallinen. Merkkinä kyynpuremasta ihossa todetaan kaksi pistosjälkeä, jotka ovat noin 4 millimetrin päässä toisistaan. Jäljet voivat kuitenkin olla kauempanakin toisistaan, niitä voi olla kolme tai jälkiä ei löydy lainkaan. Pureman ensiavuksi voi antaa kyypakkauksessa olevia kortisonitabletteja, joita on syytä pitää varastossa mökillä. Kortisonin tehoon ei kuitenkaan pidä luottaa. Jos purema on kädessä tai jalassa, kyseinen raaja voidaan lastoittaa. Puristussidettä ei tule käyttää. Tärkeintä on toimittaa lapsi lääkäriin. Paikallisoireina puremakohdan ympäristöön ilmaantuu parissa tunnissa turvotusta ja kipua sekä ihon tummumista. Yleisoireina voi ilmaantua minuuttien tai tuntien kuluessa pahoinvointia, oksentelua, vatsakipua ja verenkierron muutoksia. Pienet lapset otetaan aina sairaalaseurantaan. Sairaalassa voidaan tarvittaessa antaa lapselle vastalääkettä.

Lapsi on nauttinut myrkkyä tai lääkettä – mitä tehdä?

Jos toteat lapsen saaneen käsiinsä ja ilmeisesti suuhunsa lääkkeitä tai myrkyllisiä aineita, toimi näin:

  • Puhdista lapsen suu sormin.
  • Anna lääkehiiltä, jos kotona on (3 ruokalusikallista jokaista 10 kiloa kohti)
  • Älä yritä oksettaa
  • Älä anna juotavaa kuin muutama kulaus, jos lapsi niin vaatii
  • Soita myrkytystietokeskukseen ja kysy neuvoa, puhelin 09-471977 tai 09-4711

Kaikenlaisissa myrkytysepäilyissä, oli sitten kyse lääkkeistä, tiskiaineista, tupakasta, sienistä tai petrolituotteista, tärkeintä on pysyä rauhallisena ja kysyä neuvoa myrkytystietokeskuksesta tai päivystävältä lääkäriltä. Lasten myrkytysepäilyissä ei tunneta turhaa soittoa!