Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Lentävät hyönteiset
 
 

Ravintoaineet

100 kysymystä ravinnosta
15.10.2015
Antti Aro

Hiilihydraatit ovat nopeaa käyttöenergiaa, proteiinit rakennusaineita ja rasvat varastoenergiaa.

Ihmiselle ravinnon tärkein merkitys on antaa energiaa elintoimintoihin. Edelleenkin maapallon yleisin ravitsemuspulma on riittämätön energian saanti, vaikka tämä ongelma onkin Suomessa muuttunut harvinaiseksi viime vuosikymmeninä. Ruoassa on pääasiassa kolmenlaisia energiapitoisia ravintoaineita: hiilihydraatteja, proteiineja eli valkuaisaineita sekä rasvoja.

Hiilihydraatit koostuvat sokeriyksiköistä, joiden lukumäärä vaihtelee yhdestä jopa satoihin yhdessä molekyylissä. Yksinkertaisia sokereita, kuten glukoosia (ruokosokeri) ja fruktoosia (hedelmäsokeri), on esimerkiksi hedelmissä ja marjoissa. Tavalliset sakkaroosi (ruokosokeri) ja laktoosi (maitosokeri) ovat kahden erilaisen sokerin yhdistelmiä. Yleisin hiilihydraatti on kuitenkin tärkkelys, jonka molekyyliketjuissa on toisiinsa liittyneinä kymmeniä ja satoja glukoosimolekyylejä. Tärkkelystä on runsaasti viljassa, perunassa ja juureksissa. Esimerkiksi perunajauho on varsin puhdasta tärkkelystä. Tärkkelys ja muut imeytyvät hiilihydraatit pilkkoutuvat suolistossa yksinkertaisiksi sokereiksi, jotka imeytyvät verenkiertoon ja sitä kautta elimien energiaksi. Hiilihydraateista elimistö saa energiaa nopeasti ja edullisesti. Varastot ovat pienet ja vastaavat vain muutaman päivän saantia. Niinpä hiilihydraattipitoisia ruokia on hyvä nauttia säännöllisesti.

Proteiinit puolestaan koostuvat typpeä sisältävistä aminohapoista. Proteiineissa on 20 erilaista aminohappoa. Näistä puolet on ravinnossa välttämättömiä, koska elimistö ei kykene niitä muodostamaan. Myöskin proteiinit pilkkoutuvat suoliston soluissa aminohapoiksi, jotka sitten siirtyvät elimistön käytettäviksi. Proteiinit ovat tärkeitä kudosten rakennusaineita ja myös elintoimintoja säätelevien entsyymien rakenteita.

Rasvat ovat suurimmaksi osaksi triglyseridejä eli glyserolin ja rasvahappojen estereitä. Rasvahapoista useita kaksoissidoksia sisältävät monityydyttymättömät n-6- ja n-3-rasvahapot ovat välttämättömiä, ja niitä tarvitaan ravinnosta (ks. «Tyydyttyneet- ja tyydyttymättömät rasvahapot»1). Rasvan mukana saadaan myös välttämättömät rasvaliukoiset vitamiinit. Rasvatkin hajoavat osittain suolistossa rasvahapoiksi sekä mono- ja diglyserideiksi ja rakentuvat imeydyttyään uudelleen suolen seinämässä. Jos rasvaa saadaan ylimäärin, se varastoituu elimistön rasvakudokseen. Myös ylimäärin nautitut hiilihydraatit ja proteiinit muutetaan elimistössä rasvaksi ja varastoidaan rasvakudokseen.

On ruokia, joissa on pelkästään hiilihydraatteja, kuten tavallinen sokeri, tai rasvaa, kuten kasviöljyt. Useimmissa ruoissa on kuitenkin sekaisin hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvaa. Hiilihydraatteja on runsaasti kasvikunnan peruselintarvikkeissa (vilja, juurekset, hedelmät). Suomalaisen ruokavalion proteiineista enemmistö on eläinperäisiä (liha, kala, meijerituotteet), ja rasvoja on sekä eläin- että kasviperäisiä. Eri ihmisten ruokavalion koostumus luonnollisesti vaihtelee, mutta on havaittu, että eri ravintoaineiden tasapaino on edullinen silloin, kun noin puolet ravinnon energiasta saadaan hiilihydraateista, vajaa kolmannes rasvoista ja loppu proteiineista. Koska rasvoissa on energiaa yli kaksi kertaa niin paljon kuin samassa määrässä hiilihydraatteja ja proteiineja, on silmämääräisesti tilavuuden tai painon perusteella arvioitaessa hyvä, jos noin 3/4 ruoasta on viljaa, perunaa ja muuta hiilihydraattivaltaista ruokaa ja neljännes jakautuu proteiini- ja rasvapitoisten ruokien kesken.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi