Etusivu » Alkoholi ravintoaineena

Alkoholi ravintoaineena

100 kysymystä ravinnosta
15.10.2015
Antti Aro

Alkoholista saa energiaa, joka on syytä ottaa huomioon energiatasetta arvioitaessa.

Alkoholin sisältämän energian vaikutuksista painoon vallitsee ristiriitaisia käsityksiä. Mittausten mukaan alkoholista syntyy aineenvaihdunnassa energiaa enemmän kuin hiilihydraateista mutta vähemmän kuin rasvasta. Joissakin tutkimuksissa alkoholin nauttiminen on kuitenkin vaikuttanut kehonpainoon vähemmän kuin sen lasketun energiamäärän perusteella olisi odottanut. Kun alkoholia on nautittu runsaasti, osa siitä poistuu hengitysilman ja virtsan mukana. Tutkimuksissa ihmiset myös usein kaunistelevat alkoholin käytöstä antamiaan tietoja. Joka tapauksessa on selvää, ettei alkoholi ole pelkkä nautintoaine, vaan samalla myöskin energiaa tuottava ravintoaine, vaikka yksimielisyyttä alkoholin tarkasta energia-arvosta ei olekaan saavutettu. Alkoholin pitämistä ja käsittelemistä ravintoaineena puoltaa sekin, että monet länsimaiset ihmiset nauttivat alkoholipitoisia juomia, kuten olutta tai viiniä, varsin säännöllisesti aterioilla.

Terveille ihmisille annetuissa ravitsemussuosituksissa ei kuitenkaan yleensä ole mainittu alkoholia energiaravintoaineiden joukossa. Vuoden 1996 jälkeen julkaistut pohjoismaiset ravitsemussuositukset tekevät tässä poikkeuksen ottamalla huomioon myös alkoholin vaikutuksen energian saantiin. Tämä käytäntö on omaksuttu myös myöhemmin julkaistuihin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Suosituksen mukaan päivittäisestä energiasta 0–5 % voi olla peräisin alkoholista. Alkoholia ei siis tarvita päivittäisessä ruokavaliossa, mutta toisaalta kohtuullisten määrien nauttiminen voi sopia terveelliseen ruokavalioon. Enintään 5 % ravinnon energiasta voi sisältää 1–2 päivittäistä ravintola-annosta, minkä tasoista kulutusta on väestötutkimusten perusteella pidetty terveyden kannalta hyväksyttävänä, ehkä jopa edullisena. Alkoholin nauttiminen osana aterioita on paras käyttötapa, koska alkoholilla näyttää olevaan edullisia vaikutuksia juuri aterianjälkeiseen aineenvaihduntaan.

Alkoholin käyttöä koskevissa suosituksissa ollaan ymmärrettävästi varovaisia, koska osa väestöstä joutuu välttämään alkoholin käyttöä alkoholismin «Alkoholiriippuvuus (alkoholismi)»1 tai sen vaaran takia. Alkoholin käytön rajoittaminen suosituksiakin ankarammin saattaa myös olla aiheellista henkilöille, joiden ongelmana on lihavuus «Lihavuus»2 tai kohonnut verenpaine «Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)»3. Vaikka alkoholista saa energiaa, se ei muuten ole ravitsemuksellisesti arvokasta. Koska alkoholijuomissa ei yleensä ole alkoholin lisäksi muita ravintoaineita kuin sokeria, alkoholijuomat sisältävät tyhjiä kaloreita samaan tapaan kuin sokeri ja puhdistetut rasvat. Tästä syystä alkoholijuomien runsas käyttö ei ole ravitsemuksellisestikaan suositeltavaa.

Käytännössä on järkevää laskea alkoholijuomista saatava energia mukaan energiataseeseen samalla tavoin kuin ravinnon muukin energia. Yleisesti katsotaan yhden gramman alkoholia antavan energiaa 30 kJ eli noin 7 kcal.