Etusivu » Proteiinit ja aminohapot

Proteiinit ja aminohapot

100 kysymystä ravinnosta
15.10.2015
Antti Aro

Proteiinit muodostuvat aminohapoista. Välttämättömiä aminohappoja saadaan riittävästi eläinperäisestä ruoasta ja monipuolisesta kasvisruoasta.

Proteiinit toimivat elimistön entsyymeissä, kudosten rakenteissa, hormoneissa ja vasta-aineissa. Proteiinit koostuvat aminohapoista, ja ne toimittavat ravinnosta elimistöön tarpeellisia aminohappoja. Proteiineissa on 20 erilaista aminohappoa. Näistä yhdeksän on välttämättömiä eli ne tarvitaan ravinnosta, loput 11 voidaan rakentaa elimistössä hiiltä ja typpeä sisältävistä yhdisteistä tai muodostaa välttämättömistä aminohapoista.

Ihmisen ruoasta tarvitsemat välttämättömät aminohapot (histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, tryptofaani ja valiini) ovat helposti saatavissa eläinperäisen ruoan proteiineista. Proteiinien saanti suomalaisesta ravinnosta on selvästi vähimmäistarvetta suurempaa, eikä puutostiloja esiinny terveillä ihmisillä. Myös kasvisruoan proteiineissa on monipuolisesti aminohappoja. Kuitenkin käytettäessä vain tavallisia kasviksia saattaa aminohapoista lysiinin, metioniinin ja treoniinin saanti jäädä niukanlaiseksi. Tilanne paranee, jos ruokavalioon sisältyy riittävästi palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä.

Ravinnon proteiinit hajoavat ruoansulatuskanavassa aminohapoiksi, jotka imeytyvät ja sekaantuvat elimistön omista proteiineista peräisin oleviin aminohappoihin. Osa aminohapoista on vapaina verenkierrossa, osa taas käytetään elimistön proteiineihin. Aminohappoja siirtyy vapaan varaston ja proteiinien välillä kumpaankin suuntaan ja niistä muodostuu muita typpipitoisia yhdisteitä, kuten puriineja, kreatiinia ja hormoneja, kuten adrenaliinia. Osa aminohapoista hajotetaan ja käytetään joko energia-aineenvaihdunnassa tai varastoidaan hiilihydraateiksi tai rasvaksi muuttuneina. Silloin kun proteiinien saanti on tarvetta suurempi, niitä käytetään energian tarpeen tyydyttämiseen samalla tavoin kuin hiilihydraatteja. Proteiinien ja aminohappojen energia-arvo vastaa hiilihydraatteja (17 kJ/g). Yhdisteiden typpipitoisista osista muodostuu lopulta munuaisissa ammoniakkia.

Joillakin aminohapoilla tai niistä muodostuvilla aineilla on väitetty olevan erityisiä vaikutuksia. Arginiini ei ole välttämätön aminohappo, mutta siitä muodostuu elimistössä typpioksidia, jolla on merkitystä verisuonten sisäkalvon toiminnalle verenkierron säätelyssä. Eläinkokeissa arginiinin saannin lisääminen (usein suoraan vereen annettuna) on parantanut verenkiertoa. On esitetty, että runsaasti arginiinia tai sitä sisältäviä ruokia nauttimalla voitaisiin vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen tai verenpaineen säätelyyn. Olettamukset ovat ihmiskokeissa jääneet vaille vakuuttavia todisteita, eikä arginiinia ole liitetty välttämättömien aminohappojen listaan.

Arginiinista ja glysiinistä muodostuu munuaisissa ja maksassa kreatiinia, jolla on merkitystä lihasten energia-aineenvaihdunnassa. Kreatiinia on myös ravinnossa, ja onkin väitetty, että sen saantia lisäämällä voitaisiin parantaa urheilijoiden lihasvoimaa ja suorituskykyä. Tällaiset uskomukset elävät edelleen urheilijapiireissä. Uskomuksilla voi olla voimakkaitakin suggestiovaikutuksia urheilukilpailuissa. Joissakin tutkimuksissa kreatiinia syöttämällä on saatu parempia suorituksia nopeata reaktiokykyä vaativissa urheilulajeissa. Tavallisilla ihmisillä ainoa todettava vaikutus on kreatiinin ja siitä muodostuvan kreatiniinin määrän lisääntyminen elimistössä.