Suoraan sisältöön
Suomalainen lääkäriseura Duodecim
Terveyskirjasto
Etusivu » 100 kysymystä ravinnosta » Folaatti ja foolihappo

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi
Terveyskirjastossa on yli 10 000 asiantuntijoiden laatimaa artikkelia.
Lisää Terveyskirjasto suosikkeihisi

Folaatti ja foolihappo

100 kysymystä ravinnosta
4.2.2008
Antti Aro

Folaateissa kiinnostaa viime aikoina muuttunut tutkimustieto yhteyksistä selkärankahalkion, syöpien sekä verisuonitautien riskiin.

Folaatti on B-ryhmän vitamiineihin luettu vitamiini, joka esiintyy ravinnossa monenlaisina yhdisteinä. Aktiivinen muoto aineenvaihdunnassa on tetrahydrofolaatti. Erityisvalmisteissa ja elintarvikkeita täydennettäessä käytetään puhdasta foolihappoa. Folaatin puutteen tunnettu oire on anemia «Anemia (verenvähyys)»1, joka muistuttaa B12-vitamiinin puutteen aiheuttamaa anemiaa. Viime aikoina folaattien niukan saannin muut mahdolliset ilmenemät kuten sikiövauriot sekä suurentunut syövän tai sydäntautien riski ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.

Niukka folaatin saanti raskauden alkuviikkoina suurentaa riskiä synnyttää lapsi, jolla on hermostoputken sulkeutumishäiriö eli selkärankahalkio. Lisäämällä folaattien tai foolihapon saantia ennen raskauden alkua on voitu vähentää epämuodostumien ilmaantumista. Havainto on tehty maissa, joissa tällaisia epämuodostumia esiintyy paljon runsaammin kuin meillä. Koska vaurio syntyy jo raskauden ensimmäisten viikkojen aikana, ei riskiin voida enää vaikuttaa lisäämällä folaatin saantia raskauden kestäessä. Folaattiaineenvaihdunnan perinnölliset häiriöt saattavat aiheuttaa suurentunutta folaattien tarvetta ja olla osasyynä epämuodostumien syntyyn.

Folaattien saanti vaikuttaa myös rikkipitoisen aminohapon homokysteiinin esiintymiseen elimistössä. Henkilöillä, jotka ovat sairastuneet sydän- ja verisuonitauteihin, on veressä runsaammin homokysteiiniä kuin terveillä. Foolihappoa antamalla tai ravinnon folaattien saantia lisäämällä voidaan pienentää helposti homokysteiinipitoisuutta veressä, mutta ei tiedetä, onko tällä vaikutusta sydäntautien riskiin tai ennusteeseen.

Folaatit vaikuttavat myöskin DNA:n metylaatioon, minkä takia niiden puutteellisella saannilla voi olla vaikutusta myös syövän syntyyn. Folaattien puutteessa DNA-juosteet katkeilevat. Joissakin väestötutkimuksissa niukkaan folaattien saantiin onkin liittynyt suurentunut riski sairastua paksusuoli-, keuhko- ja kohdunkaulasyöpään.

Alkuraskauden folaattien saannin yhteys selkäydinhalkion ilmaantuvuuteen on hyvin todistettu, mutta on epävarmaa, onko sillä ongelman harvinaisuuden takia suurtakaan merkitystä Suomessa. Raskautta suunnitteleville naisille suositellaan Suomessa runsaasti folaatteja sisältävää ruokavaliota, mutta ei foolihappoa sisältävien erityisvalmisteiden käyttöä. Homokysteiinin ja folaattien vaikutus sydän- ja verisuonitautien syntyyn ja kehitykseen on vielä selvittämätön asia. Tutkimuksissa, joissa sydän- ja verisuonitautia sairastavien foolihapon saantia on lisätty, ei ole onnistuttu vaikuttamaan verisuonitautien ilmaantuvuuteen. Tämän perusteella vaikuttaa todennäköiselta ettei folaattien saannilla ole syy-yhteyttä sydän- ja verisuonitautien kehitykseen. Folaatteja saadaan täysjyväviljasta ja tuoreista kasviksista ja hedelmistä yhdessä monien muiden hyödylliseksi havaittujen ravintoaineiden kanssa.

© 2010 Kustannus Oy Duodecim • Kalevankatu 20, 00100 Helsinki • Puh: (09) 6188 51 • terveyskirjasto@duodecim.fi