Etusivu » Folaatti ja foolihappo

Folaatti ja foolihappo

100 kysymystä ravinnosta
15.10.2015
Antti Aro

Folaateissa kiinnostaa viime aikoina muuttunut tutkimustieto yhteyksistä selkärankahalkion, syöpien sekä verisuonitautien riskiin.

Folaatti on B-ryhmän vitamiineihin luettu ravintoaine, joka esiintyy ravinnossa monenlaisina yhdisteinä. Aktiivinen muoto aineenvaihdunnassa on tetrahydrofolaatti. Erityisvalmisteissa ja elintarvikkeita täydennettäessä käytetään puhdasta foolihappoa. Folaatin puutteen tunnettu oire on anemia «Anemia (alhainen hemoglobiini)»1, joka muistuttaa B12-vitamiinin puutteen aiheuttamaa anemiaa. Viime aikoina folaattien niukan saannin muut mahdolliset ilmenemät kuten sikiövauriot sekä suurentunut syövän tai sydäntautien riski ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.

Niukka folaatin saanti raskauden alkuviikkoina suurentaa riskiä synnyttää lapsi, jolla on hermostoputken sulkeutumishäiriö eli selkärankahalkio. Lisäämällä folaattien tai foolihapon saantia ennen raskauden alkua on voitu vähentää epämuodostumien ilmaantumista. Havainto on tehty maissa, joissa tällaisia epämuodostumia esiintyy paljon runsaammin kuin meillä. Koska vaurio syntyy jo raskauden ensimmäisten viikkojen aikana, ei riskiin voida enää vaikuttaa lisäämällä folaatin saantia raskauden kestäessä. Folaattiaineenvaihdunnan perinnölliset häiriöt saattavat aiheuttaa suurentunutta folaattien tarvetta ja olla osasyynä epämuodostumien syntyyn.

Folaattien saanti vaikuttaa myös rikkipitoisen aminohapon homokysteiinin esiintymiseen elimistössä. Henkilöillä, jotka ovat sairastuneet sydän- ja verisuonitauteihin, on veressä runsaammin homokysteiiniä kuin terveillä. Foolihappoa antamalla tai ravinnon folaattien saantia lisäämällä voidaan pienentää helposti homokysteiinipitoisuutta veressä, mutta tutkimuksissa ei tällä ole todettu vaikutusta sydäntautien riskiin tai ennusteeseen.

Folaatit vaikuttavat myöskin DNA:n metylaatioon, minkä takia niiden puutteellisella saannilla voi olla vaikutusta myös syövän syntyyn. Folaattien puutteessa DNA-juosteet katkeilevat. Joissakin väestötutkimuksissa niukkaan folaattien saantiin onkin liittynyt suurentunut riski sairastua paksusuoli-, keuhko- ja kohdunkaulasyöpään.

Alkuraskauden folaattien saannin yhteys selkäydinhalkion ilmaantuvuuteen on hyvin todistettu, mutta on epävarmaa, onko sillä ongelman harvinaisuuden takia suurtakaan merkitystä Suomessa. Raskautta suunnitteleville naisille suositellaan Suomessa runsaasti folaatteja sisältävää ruokavaliota, mutta ei johdonmukaisesti foolihappoa sisältävien erityisvalmisteiden käyttöä. Homokysteiinin ja folaattien vaikutus sydän- ja verisuonitautien syntyyn ja kehitykseen on vielä selvittämätön asia. Tutkimuksissa, joissa sydän- ja verisuonitautia sairastavien foolihapon saantia on lisätty, ei ole onnistuttu vaikuttamaan verisuonitautien ilmaantuvuuteen. Tämän perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, ettei folaattien saannilla ole syy-yhteyttä sydän- ja verisuonitautien kehitykseen. On myös epäilyksiä siitä, että suurten foolihappoannosten nauttiminen voi edistää joidenkin syöpien kasvua. Folaatteja saadaan täysjyväviljasta ja tuoreista kasviksista ja hedelmistä yhdessä monien muiden hyödylliseksi havaittujen ravintoaineiden kanssa.