Etusivu » Laihduttaminen ja painonhallinta

Laihduttaminen ja painonhallinta

100 kysymystä ravinnosta
15.10.2015
Antti Aro

Laihduttaa osaa kuka tahansa, mutta lopputuloksen ratkaisee omaksuttu painonhallinta.

Useimmilla lihavilla on kokemuksia laihduttamisesta, jota usein kutsutaan laihdutuskuuriksi. Tarjolla on monenlaista ohjeistoa, järkeviä tapoja vähentää ruoan sisältämää energiaa ja kovin usein järjettömiä kaupallisia ohjelmia. Jos nauttii energiaa vähemmän kuin kuluttaa, paino laskee. Siksi laihduttaminen on periaatteessa helppoa. Käytännössä nimitys laihdutuskuuri paljastaa laihduttamisen suurimman heikkouden. Laihduttamista ajatellaan lyhytaikaisena ohimenevänä kuurina, jonka jälkeen ajatus ja käyttäytyminen palaavat entisille poluille. Painon alentamista yritetään liian nopeasti ja sellaisilla keinoilla, joita ei pysty jatkamaan pitempiaikaisesti.

Tavallinen tulos laihdutuskokeissa on 4–6 kilon painon pudotus ensimmäisinä kuukausina. Viimeistään puolen vuoden kuluttua paino alkaa varkain nousta ja palaa valitettavan usein lähtötasolle vuoden–parin kuluessa tai nopeamminkin käytetystä laihdutusmenetelmästä riippumatta. Ravintotottumuksia ei ole pystytty muuttamaan pysyvästi eikä liikuntaan ole kiinnitetty riittävää huomiota. Elimistö pyrkii aina vastustamaan muutoksia, ja näin käy myös lihavuuteen «Lihavuus»1 tottuneen aineenvaihdunnan kanssa. Laihtuminen vähentää energian kokonaiskulutusta. Niinpä painon lasku pysähtyy, ellei kyetä jatkuvasti sopeuttamaan energian saantia vähenevään kulutukseen. Tavallinen lopputulos on sellainen, jossa laihdutetaan jouluksi, keväällä ennen uimarantasesonkia ja sitten taas kesäloman jälkeen. Paino laskee aina aluksi, mutta nousee taas ennen seuraavaa yritystä. Tällainen jojolaihduttaminen on heikkotehoista, ja se saattaa vaikeuttaa myöhempää painonhallintaa.

Jo muutaman kilon painon laskusta voi olla merkittävää hyötyä häiriintyneen sokeri- tai rasva-aineenvaihdunnan tai kohonneen verenpaineen säätelyyn, jos muutos onnistutaan säilyttämään pysyvästi. Pitkäaikaiseen tulokseen tähtäävässä painonhallinnassa tottumusten pysyvä muuttaminen on tärkeämpää kuin ensimmäisten päivien painon lasku. Ruokavaliosta pyritään tunnistamaan pahimmat heikkoudet, ateriointi järjestetään säännölliseksi mutta hallituksi, ruoan hankinta tehdään huolellisesti ja suunnitelmallisesti ja huomio kiinnitetään syömisen lisäksi myös energian kulutukseen eli liikuntaan. Liikuntaa lisätään ja se omaksutaan päivittäiseksi elämäntavaksi. Se voi olla tavallisten toimien arkiliikuntaa tai harkittua lenkkeilyä, pallopelejä tai jumppaa. Kaikki liikunta kelpaa ja saldo voidaan kerätä päivän mittaan hyvinkin lyhyistä etapeista. Liikunta ei ole laihdutusvaiheessa erityisen tehokasta, mutta myöhemmässä painonhallinnassa sen merkitys korostuu. Liikuntaa onkin alettu kutsua terveellisen ruokavalion tärkeäksi osaksi.

Painon alentamisen kanssa ei tarvitse kiirehtiä. Puolen kilon laihtuminen viikossa riittää – puolessa vuodessa siitäkin kertyy kymmenen kilon hyöty. Pienten päivittäisten muutosten strategia voi tuntua tehottomalta ja toivottoman hitaalta. Kuitenkin vaikkapa kulutusmaidon vaihtaminen rasvattomaan maitoon ruokajuomana voi laihduttaa vuodessa 7–8 kiloa, ja jokseenkin saman tuloksen antaa kolmen vartin reippaan kävelyn liittäminen päiväohjelmaan. Useimmat päivittäiset muutokset ovat sellaisia, ettei niiden vaikutuksia pysty erikseen havaitsemaan. Pitkällä aikavälillä pienistä puroista kuitenkin kasvaa suuri virta. Aikuisista suomalaisista runsas puolet on liikapainoisia ja viidennes niin lihavia, että ylipainoa on reilusti toistakymmentä kiloa. Painonhallintaan on yhä useamman meistä syytä kiinnittää huomiota terveyden ja hyvän toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Ajoissa omaksutulla painonhallinnalla ehkäistään ihannetilanteessa lihominen ja tehdään myöhemmät laihdutuskuurit tarpeettomiksi.