Etusivu » Diabeteksen ehkäisy ja ruokavalio

Diabeteksen ehkäisy ja ruokavalio

100 kysymystä ravinnosta
15.10.2015
Antti Aro

Aikuistyypin diabeteksen riskiä voidaan huomattavasti vähentää toimilla, joilla ehkäistään lihavuutta ja insuliiniherkkyyden heikkenemistä.

Aikuistyypin eli tyypin 2 diabetes «Diabetes ("sokeritauti")»1 on yleistyvä kansantauti suuressa osassa maailmaa, niin Suomessakin. Diabeetikon vyötärönympärys on suuri, hänellä on glukoosiaineenvaihdunnan häiriön lisäksi useimmiten kohonnut verenpaine «Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)»2 ja häiriöitä veren rasvoissa. Sydän- ja verisuonitautien riski on suuri. Verisuonitaudit kehittyvät usein jo ennen verenglukoosiarvojen kohoamista ja diabeteksen ilmaantumista. Niinpä sairaus pitäisikin ehkäistä jo aikaisemmassa vaiheessa. Diabeteksen riskiä ennustavat sukurasitus, verenpaineen kohoaminen ja lihominen «Lihavuus»3. Vyötärön ympäryksen kasvaminen naisilla yli 90 cm:n ja miehillä 100 cm:n on vakavasti otettava oire, ja ihannemitat ovat näitä 5–10 cm pienempiä.

Sekä Suomessa että Yhdysvalloissa on tehty tutkimuksia siitä, miten elämäntapojen muuttaminen vaikuttaa sairastumiseen diabeteksen riskiyksilöillä. Ohjelma, johon kuului laihduttaminen, runsaasti kuitupitoisia ruokia ja niukasti kovaa rasvaa sisältävä ruokavalio sekä säännöllinen liikunta, vähensi diabetekseen sairastumisen alle puoleen jo verraten lyhyen ajan kuluessa. Edullinen vaikutus on säilynyt vuosia varsinaisen hoitojakson päättymisen jälkeenkin. Odotusten mukaiseen tulokseen päästiin, vaikka osallistujien paino laski keskimäärin vain 4–5 kg. Kaikkien osatekijöiden vaikutus oli samansuuntainen eli insuliiniherkkyyttä parantava, mikä selitti myönteisen kokonaisvaikutuksen.

Kun suomalaisten rasvojen käyttö on järkeistynyt ja veren kolesteroliarvot ovat korjaantuneet, on näiden epäedullinen vaikutus sydän- ja verisuonitautiriskiin vähentynyt. Lihavuuden ja siihen liittyvien epäedullisten ilmiöiden, kuten kohonneen verenpaineen ja diabeteksen, yleistyminen lisää tämän ongelmaryhmän merkitystä sydäntautien taustatekijöiden joukossa. Diabeteksen ja sen liitännäisilmiöiden riittävän aikainen ehkäisy on voimakkaasti korostunut väestölle annettavissa ravitsemus- ja liikuntasuosituksissa.

Ravintotekijöiden on epäilty vaikuttavan myöskin harvinaisemman nuoruustyypin eli tyypin 1 diabeteksen ilmaantumiseen. Lyhyt rintaruokinta on yksi tekijä, joka liittyy suurentuneeseen riskiin sairastua lapsena diabetekseen. On myös epäilty, että aikainen lehmänmaidon liittäminen ruokavalioon vaikuttaisi haitallisesti altistuneiden lasten immunologiseen järjestelmään. Käynnissä on tutkimuksia lehmänmaidon vaikutuksista. Toistaiseksi tiedämme vain, että rintaruokinnalla on monia edullisia vaikutuksia. Muuten emme tiedä lapsuusiän ravitsemuksen vaikuttavan tyypin 1 diabeteksen riskiin.