Etusivu » Kahvi

Kahvi

100 kysymystä ravinnosta
15.10.2015
Antti Aro

Kahvi on hyvin haitaton nautintoaine, jota voi nauttia niin paljon kuin oireitta sietää.

Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia kahvin juojia ja ruotsalaiset, jotka meille 1700-luvulla tavan opettivat, ovat käyttäjinä seuraavalla sijalla. Kahvia käytetään nautintoaineena, ja luterilaisessa ajatusmaailmassa nautintoihin suhtaudutaan kriittisesti. Niinpä kahvia on epäilty monenlaisista haitallisista vaikutuksista myöskin terveyteen.

Kahvia käytetään lähinnä sen sisältämän kofeiinin piristävien vaikutusten takia. Kahviin tottuneen päivä ei kirkastu ilman aamukahvikupposta. Kahvin käyttö on hyvin totunnaista: Esimerkiksi suomalainen työelämä ja kokoustoiminta eivät näytä luistavan ilman säännöllisesti toistuvia kahvitaukoja.

Kofeiinista aiheutuvat haitat ovat yleensä vähäisiä. Säännöllisessä käytössä sieto paranee. Satunnaisesti kahvia nauttiva huomaa herkemmin vaikutuksia, kuten sydämentykytystä ja hermostuneisuutta sekä iltakäytön jälkeen unettomuutta. Kofeiini lisää haponeritystä mahassa, ja kahvin käyttö saattaa pahentaa muista syistä johtuvia vatsavaivoja, kuten närästystä.

Kahvin käytön yleisyyden takia on epidemiologisissa tutkimuksissa oltu kiinnostuneita kahvin nauttimisen ja yleisten kansantautien riskin välisistä yhteyksistä. Varhaisissa tutkimuksissa todettiin runsaasti kahvia käyttäneillä suurentunut sydäntautiriski. Kahvia epäiltiinkin sydämelle vaaralliseksi, kunnes havaittiin, että tupakoinnin huomioiminen tilastollisessa käsittelyssä hävitti kahvin yhteydet sydäntauteihin. Runsas kahvin käyttö ja tupakointi ovat usein toisiinsa liittyviä tapoja, mikä selitti tutkimusten harhaisen tuloksen. Kahvinjuonti ei liitykään tilastollisesti sydän- ja verisuonitautien eikä myöskään syöpätautien riskiin. Suodattamattoman pannukahvin juominen tosin suurentaa veren LDL-kolesterolipitoisuutta. Siihen vaikuttava diterpeeni nimeltään kafestoli jää paperisuodattimeen, joten suodatinkahvi ei vaikuta mainittavasti kolesteroliarvoihin. Kun pannukahvin kulutus on vähentynyt, ei kahvinjuonnin vaikutus LDL-kolesteroliin ole enää merkittävä pulma Suomessa. Vielä 1960- ja 1970-luvulla pannukahvin runsaalla käytöllä on saattanut olla vaikutusta sepelvaltimotaudin yleisyyteen maassamme.

Kahvia juodaan Suomessa keskimäärin 4–5 kupillista päivässä. Tällaiseen käyttöön ei liity terveysongelmia, voipa säännöllinen käyttö pienentää riskiä sairastua diabetekseen ja maksasairauksiin. Hyvin runsaasti kahvia käyttävien kannattaa kuitenkin tarkkailla muita tottumuksiaan. Tupakoinnin liittyminen kahvitteluun jo mainittiin, mutta runsaasti kahvia käyttävien ruokatottumukset poikkeavat myös keskimääräisestä. Rasvaisten ruokien kulutus on kahvia runsaasti käyttävillä myös runsasta. Kahvin käyttö voi olla osoitin eväisiin tai kuppilaruokaan painottuvasta ruokailusta, jonka terveellisyydessä voi olla korjaamisen varaa. Laihduttajan kannattaa myös tarkkailla ja rajoittaa kahviin lisätyn kerman ja sokerin määrää. Jos kahvista huomaa haitallisia vaikutuksia, kulutusta kannattaa vähentää ainakin tilapäisesti.