Etusivu » Aterialukumäärä

Aterialukumäärä

100 kysymystä ravinnosta
15.10.2015
Antti Aro

Ruoan määrä ja laatu ovat tärkeämpiä kuin nautittujen aterioiden lukumäärä.

Monissa viime vuosisadan suosituksissa on annettu jämeriä ohjeita siitä, miten päivän mittaan on syötävä kaksi tai kolme lämmintä pääateriaa ja sen lisäksi vielä joitakin välipaloja. Aamiaisen merkitystä on painotettu ja runsaasta ilta-ateriasta on usein varoitettu.

Aterian aiheuttama kylläisyyden tunne rajoittaa kerralla nautittavan ruoan määrää. Ateriavälin venyessä pitkäksi maha ehtii tyhjentyä ja tämä herättää nälän tunteen. Näistä yksinkertaisista seikoista johtuen useimmat ihmiset syövät jotakin ainakin kolme tai neljä kertaa päivässä. Ateriarytmit ovat muuttuneet sosiaalisen ympäristön ja perhemallien myötä. Aikoinaan syötiin enemmän säännöllisiä pääaterioita. Äiti valmisti ruokaa kotona, ja muut perheenjäsenet kokoontuivat saman pöydän ympärille. Nykyisin yhä useamman pääateria on työpaikkalounas, ja muulloin selviydytään välipaloilla tai mikroaaltouunissa kuumennetuilla pika-aterioilla.

Totunnaiset ateriarytmit vaihtelevat eri maissa, eikä eroilla näyttäisi olevan ilmeisiä yhteyksiä terveyteen. Myöskään tutkimustietoa aterioiden lukumäärän terveysvaikutuksista ei ole kovin runsaasti. Hyvin lukuisten pikkuaterioiden nauttiminen pitkin päivää vaikuttaa eräiden tutkimusten mukaan edullisesti LDL- ja HDL-kolesterolin suhteeseen veressä. Vaikutus on samansuuntainen kuin on ruokavaliolla, jossa nautitaan matalan glykemiaindeksin hiilihydraatteja (ks. «Glykemiaindeksi (GI)»1). Nämä havainnot eivät ole herättäneet kovin suurta riemua. Tulosten osoittaman hyödyn ei ilmeisestikään ole katsottu vastaavan ruokavalion toteuttamisen aiheuttamaa vaivannäköä.

Ruoan terveysvaikutuksissa keskeistä on riittävä monipuolisuus ja kohtuullisuus. Tähän verrattuna aterioiden lukumäärä ja ajoitus ovat enemmänkin mukavuustekijöitä. Terve ihminen voi syödä silloin, kun se tuntuu tarpeelliselta ja kun ateriointiin on hyvät mahdollisuudet. Jos painon hallinta on ongelma, on kuitenkin hyvä syödä aina aamiainen ja pysähtyä syömään verraten säännöllisinä ruoka-aikoina. Monet syödä puputtavat kulkiessaan vähän väliä jotakin ruokaa. Tällöin käsitys nautitun ruoan määrästä ja laadusta hämärtyy. Syöminen ruokapöydässä lautaselta ja keskittyminen aterian laatuun ja kokonaisuuteen auttaa painon hallintaa. Joissakin sairauksissa ruokailun säännöllisyys on myös hyödyksi. Insuliinihoitoisessa diabeteksessa «Diabetes ("sokeritauti")»2 piti aikaisemmin noudattaa hyvinkin säännöllistä ateriarytmiä käytetyn insuliinihoidon jäykkyyden vuoksi. Nykyisin joustava monipistoshoito tekee sellaista noudattaville diabeetikoille mahdolliseksi siirtää aterioita ja muuttaa niiden ominaisuuksia yhdessä käytetyn insuliinin kanssa.

Ruokavalion kokonaisuus on ratkaiseva. Pääaterioiden ja väliaterioiden eroja tai lämpimien ja kylmien aterioiden eroja on turha korostaa. Lautasmallin mukaisesti koottu lämmin lounas on hyvä ateria, mutta ravitsemuksellisesti yhtä hyvän kokonaisuuden voi koota eväsruoan leivistä ja salaateista. Samalla tavoin useat pienet ateriat ja harvemmat suuremmat ateriat voivat antaa ravitsemuksellisesti saman tuloksen, kunhan kokonaisuus on hallittu.