Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Kolesteroli (fP-Kol)

Kolesteroli (fP-Kol)

Senkka ja 100 muuta tutkimusta
9.11.2017
Seija Eskelinen
  • Tavoitearvo
    • Alle 5,0 mmol/l (millimoolia litrassa)

fP-Kol-tutkimus tarkoittaa kokonaiskolesterolia. Tutkimus mittaa kaiken plasmasta löytyvän kolesterolin, eli se ei mitenkään erittele hyvää ja pahaa kolesterolia. Käytännössä samalla tutkimuskerralla määritetään miltei aina myös HDL «HDL-kolesteroli eli "hyvä kolesteroli" (fP-Kol-HDL)»1-, LDL «LDL-kolesteroli eli "paha kolesteroli" (fP-Kol-LDL)»2- ja triglyseridiarvot «Triglyseridit (fP-Trigly)»3.

Kolesterolin kohdalla ei käytetä tavanomaisia viitearvoja, vaan tavoitearvoja. Tämä johtuu siitä, että suomalaisten kolesteroliarvot ovat keskimäärin liian suuret. Korkeimmillaan kolesterolipitoisuus oli 1970-luvun alussa, jolloin keskiarvo oli noin 7 mmol/l. Sen jälkeen sydänkuolleisuus ja kolesterolitaso ovat molemmat laskeneet huomattavasti. Ikävä kyllä FINRISKI 2012-tutkimuksessa havaittiin, että keskimääräinen kolesterolitaso on uudelleen suurenemassa: naisilla se on 5,31 mmol/l ja miehillä 5,34 mmol/l. Naisista 62 %:lla ja miehistä 58 %:lla kolesterolitaso oli korkeampi kuin suositusten mukainen alle 5 mmol/l.

Suurentunut kolesteroliarvo lisää vaaraa sairastua valtimonkovettumatautiin eli ateroskleroosiin (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»4). Kolesteroli kertyy vuosien kuluessa valtimon sisäkalvon alle ja ajan mittaan ahtauttaa suonta. Herkimmin ahtautuvat sydämen sepelvaltimot, jonka seurauksena voi ilmaantua rasitusrintakipua (angina pectoris: ks. «Sepelvaltimotauti»5) ja pahimmassa tapauksessa sydäninfarkti (ks. «Sydäninfarkti»6).

Sepelvaltimotaudin vaaran suuruus riippuu myös muista riskitekijöistä: puhutaan valtimosairauden kokonaisriskistä, jonka arvioimiseksi on kehitetty useita tekijöitä huomioon ottavia laskureita (ks. FINRISKI-laskuri THL:n verkkosivulla «https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/finriski-laskuri»1). Koholla olevan kolesteroliarvon aiheuttama "kalkkeutumisen" riski tupakoitsijalla, jolla on myös korkea verenpaine, on huomattavasti suurempi kuin tupakoimattomalla, jolla on normaali verenpaine.

Kohonnut kolesteroliarvo voi johtua ruokatottumuksista, etenkin runsaasta kovien eläinrasvojen käytöstä. Samoin jotkin lääkkeet voivat nostaa veren kolesterolipitoisuutta. Myös perintötekijät vaikuttavat veren kolesterolipitoisuuteen.

Kohonnutta veren kolesterolia voidaan alentaa ruokavalion muutoksilla ja tarvittaessa kolesterolilääkkeillä, jolloin etenkin LDL-kolesterolin pieneneminen on tavoitteena (ks. «Kolesteroli»7).

Joskus tietyt sairaudet voivat alentaa kolesterolipitoisuutta. Näitä ovat vaikeat maksasairaudet ja suoliston imeytymishäiriöt.